Vihreät, V-V ja degrowth – Osa 3.

Kasvun aritmetiikka by Tim Jackson

Tim Jackson esittelee kirjansa Prosperity without growthin sivulla 81 Ehrlichin yhtälöksi (IPAT) kutsumansa laskukaavan. Yhtälö esittää, että ympäristövaikutukset (I) ovat yhtä kuin populaation määrä (P) kertaa taloudellinen toimeliaisuus tai yksinkertaisemmin ansiotaso (A) kertaa ympäristövaikutukset per tuotettu yksikkö (T). Näin ollen:

I = P x A x T

Nykyäänhän, ekologisella jalanjäljellä mitattuna, ihmiskunta käyttää maapallon ekologista kapasiteettiä noin 150 %:n tehokkuudella, eli huonosti kulkee. Tämä tarkoittaa, että I:n arvo on jo 50 % kestävää tasoa korkeampi.

Populaatio (P) ja BKT/capita (A) kasvavat hiukan alta puolentoista prosentin vuositahdilla. Taloudellisen toimeliaisuuden teknologinen intensiteetti (T) tulisi siis kompensoida sekä populaation että talouden koon kasvun, jotta pääsemme absoluuttisen irtikytkennän uralle. Tämä tarkoittaisi siis noin kolmen prosentin intensiteetin laskua vuosittain, jotta I pysyisi vakaana, ja yli kolmen prosentin laskua, jotta myös I lähtisi laskuun. Tim Jackson esittää kirjassaan, että esim hiili-intensiteetti on tähän mennessä pudonnut vain 0,7 %:n vuositahdilla. 

    

+ 1,5 %  + 1,5 %            + 2,3 %

    ^             ^                     ^ 

    ||            ||                    ||

    P     x      A    x    T   =     I

                             ||

                              v

                         - 0,7 %

Näillä luvuilla saamme klassisen esimerkin suhteellisesta irtikytkennästä, jossa teknologinen intensiteetti kyllä laskee, mutta absoluuttiset ymppäristötuhot kasvavat P:m ja A:n arvon nousun vuoksi 2,3 prosenttia. 

Absoluuttiseen irtikytkentään tarvitsisimme siis seuraavia lukuja:

+ 1,5 %  + 1,5 %           

    ^             ^                    

    ||            ||                    

    P     x      A    x    T   =     I

                             ||          ||

                              v           v

                         - > 3 %   - > 0 %

Vaihtoehtoisesti voisimme vähentää taloudellista kasvua (A), kuten degrowth-liike esittää. Ympäristötuhojen pysäyttämiseksi tarvitsisimme siis taloudellista laskua yli 0,8 % (1,5% - 0,7 %) vuodessa.

+ 1,5 %                            

    ^                                    

    ||                                  

    P     x      A    x    T    =     I

                   ||        ||          ||

                    v         v           v

            - > 0,8 %  - 0,7 %  - > 0 %

Aiemmissa bloggauksissa kirjoitin ilmastosta ja sen irtikytkentämahdollisuuksista. Sekä Tim Jackson kirjassaan että degrowth.fi blogin kirjoittaja Timo Järvensivu edellisen kirjoitukseni kommenteissa esittivät, että irtikytkennän tulisi ilmastopäästöissä olla jopa niin kova, että alkaisimme poistaa hiiltä ilmakehästä. Olen täysin samaa mieltä, oli meillä sitten taloudellista kasvua tai ei! Hiilenpoiston tarpeen voi varmistaa, kun tarkistaa nykyisen CO2-tason http://co2now.org/:sta ja havaitsee sen olevan 386,80 ppm, vertaa tätä 350 ppm:n tavoitteeseen ja pohtii mihin suuntaan ollaan menossa.

Henkilökohtaisesti uskon, että tällaiseen hiilinegatiiviseen yhteiskuntaan siirtyminen on pakollista ja myös teknisesti mahdollista. Tämä kuitenkin muuttaa IPAT yhtälöä aika hauskalla tavalla. Kun CO2-ekv. päästöt per tuotettu euro ovatkin negatiiviset (-T, huomaa miinusmerkki muuttujan edessä!) eli hiiltä poistuu ilmakehästä, huomaamme että sekä populaation (P) että BKT/per capitan (A) kasvu parantaa ympäristön tilaa (I).

+ 1,5 %  + 1,5 %           

    ^             ^                    

    ||            ||                    

    P     x      A    x   - T  =     I

                             ||          ||

                              v           v

                         - 0,7 %   -  3,7 %

Tämä ajatus vaikutti aluksi hiukan oudolta, mutta kyllähän kymmenen ihmistä, jotka istuttavat kukin yhden puun, saavat sidotuksi vähemmän hiiltä ilmakehästä, kuin sata ihmistä jotka istuttavat kukin kymmenen puuta.

Havainto asettaa degrowthin, irtikytkennän tai IPAT-yhtälön ristiriitaiseen valoon. Onko kasvu sittenkin positiivinen seikka aloilla, joissa kykenemme totaaliseen irtikytkentään ja lopulta negatiiviseen T:n arvoon? Onko tällaisia sektoreja oikeasti olemassa (minähän tunnun ajattelevan, että ilmastopäästöt olisivat tällainen sektori)? Onko IPAT-yhtälö epäkorrekti tapa laskeskella ympäristörasitusta, jos se negatiivisilla T:n arvoilla kannustaa sekä populaation että talouden koon  kasvuun? 

Näihin lisää epäloogisia päätelmiä ensi kirjoituksessa.

Anna lahja, jolla on merkitystä! ...Minulle!

Onko sinulla liikaa rahaa tililläsi? Ei hätää, nyt sinua lykästi oikein kunnolla.
Olen matkalla eduskuntaan ja se antaa sinulle loistavan mahdollisuuden tukea kampanjaani.

Nyt voitkin tarjota esimerkiksi:

-     -opiskelijalounaan, 2,60 €

-     -ison tuopin, 5 €

-     -viikon facebook-mainokset, 15 €

-     -mummon synttäriyllätyksen: Fazerin sininen ja kahdenkympin seteli, 22,35 €

-     -kunnon nivaskan flaikkuja, 50 €

-     -näyttävän roll-upin, 150 €

-     -takuupaikan eduskunnassa, 25 000 €

Huom! Lahjoittamasi vapaavalintainen rahasumma saatetaan käyttää myös muihin kampanjakuluihin.

Pienelläkin tuella on merkitystä ja isolla paljon enemmän. Voit tehdä lahjoituksen netissä klikkaamalla linkkiä: www.vihreat.fi/lahjoita?ehdokas=9966 Muuta ei tarvitse tehdä kuin valita mahdollisimman suuri summa ja siirtyä maksamaan helppokäyttöseen maksupalveluun.

Klikkaa itsesi siis verkkopankkiin ja lahjoita reilusti massia eli hynää eli mania kampanjan tueksi. Muista myös lähettää tämä viesti eteenpäin kymmenille ystävillesi ja toiveesi toteutuu 17.4.2011.

------------------------------------------------------------------
Kärkiteemani eduskuntavaaleissa ovat:

Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen

Valtion veropohjan laajentaminen hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi



Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen ei voi olla vain yksi näkökulma asioihin. Kaikki ihmistoiminta tulee sopeuttaa ilmaston ja luonnon asettamien reunaehtojen mukaisiin rajoihin. Suomeen on säädettävä ilmastolaki, joka velvoittaa vuosittaisiin 5 %:n päästövähennyksiin. Suomen metsistä, soista ja vesistöistä on suojeltava vähintään 10 % biodiversiteetin turvaamiseksi.

Valtion talous ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus tulee toteuttaa kestävästi. Jos JA KUN haluamme pitää kiinni terveyskeskuksista, kirjastoista, kouluista, neuvoloista, teattereista, vanhustenhoidosta sekä päiväkodeista ja yhä kehittää niitä, meidän tulee olla myös valmiita maksamaan niistä... Ja mehän olemme! Valtiontalouden tasapainottamiseksi tulee kerätä lisää veroja oikeudenmukaisuutta unohtamatta eli huolehtimalla progression säilymisestä.

Olen toiminut jo vuosia kansalaisjärjestöissä, ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa sekä varavaltuutettuna Turun kaupunginvaltuustossa. Opiskelen ympäristösuunnittelijaksi Turun ammattikorkeakoulussa sekä maantiedettä Turun yliopistossa. Aiempaa vaalikokemusta on vuoden 2007 eduskuntavaaleista sekä vuoden 2008 kunnallisvaaleista.


Ville-Veikko Mastomäki
kansanedustajaehdokas

Jos luonto saisi valita...
Vaalit 17.4.2011

Seuraa kampanjaa blogista
mastomaki.blogspot.com
ja liity kannattajaksi osoitteessa
www.facebook.com/vv.mastomaki

Vihreät, V-V ja degrowth - osa 2.

Nopea kakkososa tähän tiistai aamupäivään.

Eilen kirjoitin seuraavaa:

"Josta pääsemmekin pointtiini.
Hiilineutraaliyhteiskunta, joka jo nykytekniikalla on mahdollinen (vain poliittinen tahto puuttuu), on yhteiskunta, jossa ilmastopäästöt ovat absoluuttisesti (oikeastaan totaalisesti) irtikytketty!"

Jos hyväksymme edellisen, voimme todeta, että todennäköisesti meillä on useita ympäristöongelmia, joissa irtikytkentä on mahdollista absoluuttisessakin mielessä. Nopea perustelematon lista voisi sisältää esim. juuri edellä mainitut ilmastopäästöt, jo absoluuttisessa irtikytkennän kokeneet otsoonituhoa aiheuttavat kaasut (freonit), maatalouden vesistöpäästöt (typpi & fosfori), pienhiukkaspäästöt ja happosateita aiheuttavat rikki- ja typpipäästöt.

Näitä kaikkia yhdistää ainakin yksi piirre, ne ovat päästöjä. Jos hyväksymme edellisen kappaleen väittämän, vaikuttaisi siis siltä, että ympäristöongelmat, joiden ympäristörasite johtuu tuotannon päästöistä, olisi mahdollista irtikytkeä talouden kasvusta tai koosta absoluuttisesti.

Näin kykenemme myös tarkentamaan listaa sellaisista ympäristöongelmista, joita ei todennäköisesti kyetä irtikytkemään absoluuttisesti. Tällaisia ovat ainakin pinta-alaa vaativa toiminta (tuotantoa per pinta-alayksikkö on tuskin mahdollista kasvattaa loputtomiin), kuten viljely, metsähakkuut tai avolouhokset sekä uusiutuvia luonnonvaroja vaativa toiminta, (lopputuotteita per sisäänotettu luonnonvarayksikkö on tuskin mahdollista kasvattaa loputtomiin, eikä uusiutuvien määrää luonnossakaan tuskin kyetä lisäämään loputtomiin) kuten kalastus, paperin tuotanto tai biodieselin valmistus.  

Uusiutumattomia luonnonvaroja vaativa toiminta kuuluu tämän listan b-osuuteen. Näin siksi, ettei raudan, hiekan, alumiinin, öljyn taikka kullan sisäänottomäärää talouteen voida tietenkään resurssien fyysisestä rajallisuudesta johtuen lisätä loputtomiin. Ne eivät kuitenkaan kuulu tuohon ylempään listaan kahdesta syystä:

1. niiden käyttöön liittyvät ympäristörasitteet kuuluvat kategorioihin päästöt ja/tai pinta-alaa vaativa toiminta. Itse resurssin sijainnin muutoksella ei ole luonnon kannalta väliä. Oravalle on aivan sama onko esim. kultaa maaperässä 0.2, 2 vai 200 mikrogrammaa kilogrammaa kohti, jos a. sen elinympäristö ei tästä syystä ole pilaantunut (päästöt) tai b. kadonnut louhoksen alle (pinta-alaa vaativa toiminta).
2. lopputuotteen arvoa per luonnonvarayksikkö on mahdollista kasvattaa hyvinkin paljon, ehkä loputtomiin. Kilosta rautaa voi tehdä klöntin, punnuksen, kynttilänjalan, miekan, kolme vasaraa, huippudesign taidetta, avaruusaluksen moottorin osia, kymmenen Iphonea taikka 2100-luvun nanokoneita joiden arvo ylittää nykyisen globaalin BKT:n.

Tämä riittänee tältä kerralta. Toivon näihin kohtuu heppoisesti perusteltuihin argumentteihin kritiikkiä tai hyväksyvää nyökyttelyä, jotta päästään asiassa eteenpäin.

Vihreät, V-V ja degrowth - osa 1.

Aihe on haastava, monimutkainen ja siitä riittää juttua moneksi blggaukseksi, joista tämä pintaraapaisu on nyt ensimmäinen. Tarkoituksena on kirjoittaa samalla otsikolla useita bloggauksia, jotka käsittelevät degrowthia, omia näkemyksiäni siitä sekä vihreiden suhdetta aiheeseen.
__________________________________________________

Viikonloppuna degrowth.fi blogin toinen perustaja, taloustieteilijä Timo Järvensivu piti ViNOn väentapaamisessa hyvän ja riidanhaluttoman luennon degrowthista. Tuossa aiempana linkki hänen bloggaukseensa aiheesta.

En aio käydä aiheen perusteita tässä läpi, vaan esitän tällä kertaa vain muutaman sivuhuomion asiasta.

Aluksi haluan toistaa väentapaamisessa ja degrowt.fi blogin kommenteissa esittämäni väitteen, että vihreillä ja degrowth-liikkeellä on sekä arvopohjassa että politiikkakeinoissa kuitenkin enemmän yhteneväisyyksiä kuin eroavaisuuksia: kasvun priorisoinnista ja retoriikasta siirtyminen onnellisuuden ja hyvinvoinnin priorisointiin ja retoriikkaan, taloudellisen toimeliaisuuden asetteminen tiukasti luonnon kantokyvyn rajoihin, uusien hyvinvoinnin mittarien käyttöönotto sekä sosiaalisen tasa-arvoisuuden saavuttaminen globaalilla skaalalla.

Toiseksi  haluan esittää huomion decoupling- eli irtikytkentäkeskusteluun (en löydä hyvää linkkiä termille, mutta sillä tarkoitetaan ympäristötuhojen irtikytkentää taloudellisesta kasvusta, noin niinkuin karkeasti sanottuna). Tähän liittyen Tim Jackson osoittaa kirjassaan Prosperity without growth hyvin uskottavalla matiikalla, että hiilipäästöjen per tuotettu dollari tulee pudota nykyisestä 768 gCO2/$ lähelle nollaa grammaa CO2 per dollari ja lopulta jopa negatiiviselle puolelle.

Tällainen yhteiskunta olisi siis sanalla sanoen hiilineutraali. Tavoite johon tietysti koko ympäristöliike pyrkii. Tavoite jota myös erityisesti ympäristöliikkeen puolella, ja yhä enemmän myös muissa piireissä, pidetään mahdollisena (tai lähinnä pakollisena). Hiilineutraliuteen on päästävä, ja nopeasti, oli taloudellista kasvua tai ei.

Josta pääsemmekin pointtiini.
Hiilineutraaliyhteiskunta, joka jo nykytekniikalla on mahdollinen (vain poliittinen tahto puuttuu), on yhteiskunta, jossa ilmastopäästöt ovat absoluuttisesti (oikeastaan totaalisesti) irtikytketty!

Tämä havainto selittää myös ainakin osittain sitä kommunikaatiokatkosta, joka suomalaisen degrowth-liikkeen ja monien ilmastoaktivistien välillä on. Ilmastoaktiiveilla, kuten minä, irtikytkentä on pakollinen ja toteutettavissa oleva osa ilmastokatastrofin torjumista. Näin ollen degrowth liikkeen monesti agressiivinen argumentointi irtikytkennän mahdottomuudesta kaikuu ikävä kyllä kuuroille korville.

Edellinen ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme saaneet vastauksen irtikytkentädilemmaan. Ainoastaan esittää että tietyllä sektorilla todellinen irtikytkentä vaikuttaisi olevan mahdollista. Se tarkoittaa myös sitä että voimme ajatella löytävämme muitakin sektoreita, joissa irtikytkennällä on mahdollisuuksia.
Irtikytkennän dilemmaa ei silti voida hyljätä. Esimerkiksi materiaalien käytössä törmäämme varmasti termodynamiikkaan ennen absoluuttista irtikytkentää.

Ympäristö- ja kaavalautakunnan opintomatka Tanskaan ja Ruotsiin

Kun kerran opintomatkalla oltiin niin tässä lyhyesti herkut tuolta reissulta.

Muu lautakunta lensi paikalle, mutta 2/3 vihreästä ryhmästä päätti taittaa tämän semilyhyen matkan laivalla ja junalla ympäristösyistä. Tämä antoi mahdollisuuden viettää kaunista sunnuntaipäivää Tukholmassa ja käydä tarkastamassa kuuluisa Hammarby sjöstadin alue.

Paikka oli, kuten legenda kertoo, mallikkaasti suunniteltu ja täynnä erilaisia matalaenergiataloja aurinkopaneeleineen. Erityistä huomiota kiinnitti liikennejärjestelyt. Alueen halki kulki yksi suurempi bulevardimainen katu, jonka keskellä kulkee pikaraitiovaunu, yhdet autokaistat suuntaansa, sekä reippaankokoiset kävely- ja pyöräilytiet. Parasta oli jatkettujen jalkakäytävien käyttö, joita suvaitsisi Suomeenkin alkaa rakentaa.

Ympäristöystävällisen liikennesuunnittelun lisäksi, tai oikeastaan sen vuoksi, suurin osa alueesta oli autoilulta suojassa ja hyvin miellyttävää miljöötä. Rannat oli jätetty kokonaan julkiseksi tilaksi ja ne olivatkin ahkerassa ulkoilukäytössä.

Pähein yksittäinen rakennus oli Köpiksessä sijaitseva renkaan muotoinen opiskelija-asuntola. Sana asuntola ei tosiaan tee oikeutta tälle rakennukselle. Asuntola on niin suosittu, että opiskelijat joutuvat jonottamaan lähes viisi vuotta päästäkseen sisään. Julkisivustolla sijaitsevat asunnot ja yhteiset tilat avautuvat sisäpihalle. Jokaisessa rapussa asui muistaakseni kuusi opiskelijaa, joilla on yhteiset keittiö- sekä sosiaalitilat. Alakerroksessa olevan tilan osa oli muuttanut punttikseksi osa lautapelitilaksi... ja osa tietysti epäviralliseksi baariksi ;)

Sisäpihan nurtsi on kuulemma lämpiminä vuoden aikoina täynnä lukevia ja biknikkaavia opiskelijoita ja loput hengailee lukuisilla sisäpihalle avautuvilla terasseilla. Ja tietysti fillareille oli katutasossa sisään ajettavat parkkitilat. YTHS:n Ikituurin torni on ihan hyvä startti laadukkaampaan rakentamiseen, mutta matkaa kuulkaa on vielä.

Kuumimman alueen tittelistä kilpailevat rintarinnan Köpiksen Slusholmen sekä Malmön BO01 asuntomessualue.
Slusholmen oli kovan rahan, ja siis kalliiden asuntojen, alue, jossa teemoja oli otettu ainakin Hollannista kanaalien ja kapeiden nelikerroksisten rivitalojen muodossa. Alue tarjosi vastauksen kysymykseen "Osataanko nykyään enää rakentaa hyvän näköisiä asuinrakennuksia?". Ja vastaus oli siis KYLLÄ!

Alueen kaikki autoliikenne oli rajoitettu ulkoreunoille ja rakenteellisiin parkkitiloihin. Sisäpihat olivat yhtenäisiä ja koostuivat lähinnä viher-, leikki- ja vapaa-ajanalueista. Alueen keskellä kulki leveä kävely/pyöräilykatu ja joka suuntaan meni kanaaleja, joissa porukalla oli kanootteja ja muita vesipelejä. Tanskalaisena erityispiirteenä oli muuallakin Köpiksessä nähdyt lattiastakattoon-ikkunat.

Malmöön BO01 on vuonna 2001 valmistunut asuntomessualue, jonka teemana oli ekologinen rakentaminen. Alueen asunnot on pyritty rakentamaan alle 120 kWh/m2 kuluttaviksi, alueen lämpö tulee maalämmöstä ja sähkö tuulivoimasta (Suomessa A-luokkaan pääsee jos rakennus kuluttaa alle 150 kWh/m2). Alueen rakenne muistuttaa kuulemma keskiaikaista kaupunkia ja olikin hyvin ihmisen kokoista. Nopeusrajoituksia ei alueen sisällä olisi tarvittu, koska hupaisasti mutkittelevat tiet eivät antaneet mahdollisuuksia yli 15 km/h nopeuksiin.

BO01 alueen kruunu on tietysti The Turning Torso tornitalo, joka kurottaa 54:llä kerroksellaan yli 190:een metriin. Tästä on vaikea sanoa mitään, joten annettaan kuvan kertoa ne päälle tuhat sanaa...

PROSENTTI ENNALTAEHKÄISYYN!

Disclaimer: kirjoittaja ei totta tosiaan ole mikään pehmeän puolen asiasntuntija!

Ennaltaehkäisyllä tarkoitan tässä sellaista kulttuuri-, nuoriso-, terveys- ja tiesmitä-toimintaa, joka ehkäisee sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja näiden ongelmien hoidosta johtuvia kustannuksia.

Ennaltaehkäisystä olen kuullut mm. seuraavaa: "Jokainen euro, joka laitetaan nuorisotyöhön, vähentää sosiaali- ja terveysmenoja seitsemällä eurolla" sekä "Ennaltaehkäisyyn sijoitetut rahat maksavat itsensä takaisin jo 1-5 vuodessa" ja että "Keskimäärinhän tuo investointi tulee säästöinä 3-kertaisina takaisin. Jos kolmea eri työterveysasiantuntijan tutkimusta on uskominen".
Lähden siis näiden asiantuntijamielipiteiden takia oletuksesta, että ennaltaehkäisy on järkevä taloudellinen sijoitus.

Se ei tietystikään ole sitä ikuisesti, koska jossain vaiheessa tuottavat ennaltaehkäisykeinot on käytetty ja panos-hyöty-parabelin huipulla yhdellä eurolla ennaltaehkäisyyn saa enää yhden euron säästöt PerLan puolella. Siitä seuraavalla sitten ei enää taloudellista voittoa tulekkaan (sosiaalisia ja terveydellisä voittoja kuitenkin tulee!!!).

Tällä hetkellä emme kuitenkaan ole vielä lähelläkään parabelin huippua, jos asiantuntijoita on uskominen.
Näin ollen esitän, että nostamme kaikkien kuntien veroprosenttia yhdellä (1) prosenttiyksiköllä ja sijoitamme nämä varat (esim. Turussa tämä olisi 20 miltsiä) ennaltaehkäisyyn.

Lopputuloksena olisi huomattavat taloudelliset säästöt sekä hyvinvoinnin kasvaminen ehkäistyjen ongelmien ja sairauksien muodossa.

Ole siis rohkea ja aja PROSENTTI ENNALTAEHKÄISYYN oman kuntasi budjettiin tai perustele missä kohtaan logiikassa on virhe!

Kuntaliitokset yhteinen etu

Kirjoitus on vastine tähän loogiseen analyysiin:
Kuntaliitos on monen kunnan täystuho.


Kuntaliitokset yhteinen etu

Julkaistu: Turun Sanomat 30.9 2010 02:31:34

Taisto Levo esitti kirjoituksessaan (TS 22.9.), että maaseudun autioituminen johtuu kuntaliitoksista. Maaseutumme autioitumisen tosiasiallinen syy on kuitenkin taloudellinen rakennemuutos. Olemme siirtyneet maatalousyhteiskunnasta teolliseen ja edelleen jälkiteolliseen yhteiskuntaan.

Kun viisikymmentä vuotta sitten maalaiskunnassa oli vielä oma terveysasema, siellä sijaitsi myös riittävä määrä asukkaita ja elinkeinotoimintaa, joiden verotuloilla kyettiin kustantamaan aseman ylläpito. Lienee selvää, ettei murto-osalla entisestä väestöstä ole mahdollista ylläpitää samoja palveluja. Tällaisessa tilanteessa on johdonmukaista tavoitella laajempaa maksupohjaa sekä alueellista yhteistyötä, eli kuntaliitosta.

Kuntaliitoksilla haetaan yleistä etua ja oikeudenmukaisuutta. Jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa, mutta on epäoikeudenmukaista velvoittaa elinkelvollisissa kunnissa asuvia maksamaan kuihtuvien alueiden tekohengitystä omien palveluidensa kustannuksella.


Ville-Veikko Mastomäki, 
maantieteen opiskelija,
ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsen (vihr), 
Turku

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lista 27.9.10

 Kannattaa taustamusaksi ja muusaksi jo nyt käynnistää lopussa oleva raita ;)

Lausunto Pansion voimalaitoksen YVA-ohjelmasta Varsinais-Suomen ELY-keskukselle
Laitoksen sijainti ei todellakaan ole ideaali, koska se on aivan Ruissalon luonnonsuojelualueiden tuntumassa. Tämän lisäksi "biovoimala" joka saattaa käyttää polttoaineena myös kivihiiltä ja varmasti turvetta ei varmasti ole ilmaston kannalta se ideaaliratkaisu. Jollain tavalla meidän on kai kuitenkin tätä kaupunkiseutua lämmitetävä sen jälkeen kun Naantalin hiilipytyt tulevat tiensä päähän (ja hyvä etä tulevat!). Tämä realokommentti ei kuitenkaan tarkoita, että laitos kannattaisi rakentaa juuri tähän tai ainakaan juuri tällaisena.

Tässä lautakunnalla on kuitenkin vain mahdollisuus lausua YVA-ohjelmasta ELY-keskukselle, ei siis kaataa projektia. Ympäristötoimiston lausunnossa on onneksi vaatimus naturaselvityksen tekemisestä ja monia muita hyviä kommentteja.

Tämän lisäksi lausuntoon pitäisi saada seuraavia seikkoja:

1. muiden sijaintipaikkojen arvionnit. Muitakin vaihtoehtoja laitokselle on. 
2. arvioinnin tekeminen vaikutuksista meriluontoon
3. arviot tuhkan läjityksestä

Katsotaa mitä muut ovat huomenna mieltä.

Hirvensalon osayleiskaavan tarkistuksen luonnos
Tästähän nyt tulisi tekstiä kokonaisen pamfletin verran mutta koetetaan tiivistää.

Vihreiden kanssa tulemme vaatimaan muutosta Friskalan alueen suunnitelmiin, jossa aivan Natura-alueen kylkeen aiotaan rakentaa viitisen kymmentä omakoti- /rivitaloa. Tämän liskäsi esitämme, että kaavaluonnosta tarkistetaan niin, että Ruotsalaismetsän ja Pohjoismäen metsäalueiden välinen yhteys ekologisena käytävänä turvataan ja vaadimme uutta luontoarviointia, jota ei ole tehty tästä valitusta rakennemallista erikseen.

Aion myös esittää taloudellisten vaikutusten sekä ilmastopäästöjen arviointia. Nämä kaksi ystäväämmehän saimme vihreiden kanssa ajetuksia asunto- ja maankäyttöohjelmaan viime vuonna (ilmastovaikutusten arvioinnista voin vetää aikalailla kunnian itselleni ;)). Vielä näitä ei ole kaavaselostuksissa näkynyt, joka on kyllä ihan loogista, koska prosessien kehittely kestää. Tällaisessa isossa osayleiskaavahankkeessa nuo selvitykset olisi kuitenkin konsultin hommia, joten prosessin keskeneräisyys ei ole syy jättää noudattamatta valtuuston päätöksiä.

Näiden lisäksi on vielä kymmenisen pienempää kohtaa, joita esitämme huomioon otettavaksi jatkosuunnitelussa. Näitä ovat mm. pohjoisrannan kevyenliikenteen sillan sitominen alueen toteuttamiseen, mantereen puolen asukkaiden asumisviihtyvyyden takaaminen sekä maankäytön toteutuksen porrastaminen sitovasti kaavassa.

Asemakaavanmuutosluonnos: Vasaramäen kaupunginosa,  "Villenpuisto"
Saimme kaavasta esittelyn viime viikolla ja keskustelimme aiheesta eilen valtuustoryhmässä.
Kuten viime viikolla kirjoitin asukkaat vastutavat uutta asuntotuotantoa naapuriinsa. Tällaisissa tapauksissa tulee lautakuntalaisena olla aina tarkkana, ettei leimaa nykyisten asukkaiden vastustusta NIMBYilyksi ilman päteviä syitä (NIMBY nimistä teosta juuri lukeneena pyrin tässä nyt jonkinlaiseen itsereflektioon lautakunnan jäsenen roolissani).

Uutta rakentamista ollaan toteuttamassa alueelle, joka yleiskaavassa on merkattu asuinkerrostaloille ja voimassaolevassa asemakaavassa virkistysalueeksi (todennäköisesti suojavihrealueeksi paljon liikennöidyn kadun ja rakennusten välille). Hanke on valtuuston päättämässä asunto- ja maankäyttöohjelmassa asemakaavoitetavana kohteena, joten hankkeen torppaamiseen lautakunnassa tarvittaisiin todella vankat perusteet.

Löytyykö siis sellaisia? Kasaan tähän plussat ja miinukset (huomautuksineen):
Miinukset:

1. Virkistysalueen määrä alueella vähenee (mutta vain vähän ja sitä jää vielä todella paljon jäljelle)
2. Luonto rakennusten alta tuhoutuu (mutta selvitysten perusteella erityisarvoja ei ole joten tähän on vaikeaa vedota)
3. Asukkaat vastustavat

Ja plussat:

1. Rakentaminen sijoittuu tärkeällä joukkoliikenneakselille (muttei aivan ratikkareitille. Sen vaikutusalueelle kuitenkin)
2. Tiivistää kaupunkirakennetta
3. Sijoittuu maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueelle (viime vuonna tekemäni tutkielmatyön perusteella voidaan todeta, että kaikki Turun seudun rakentaminen tulisi sijoitttaa tälle alueelle, jos haluamme päästä ilmastotavoitteisiin)
4. Tulevat asukkaat varmaankin kannattavat tulevien kotiensa rakentamista ;)

Näillä perusteilla ryhmämme on päättänyt kannattaa Villen puiston kaavan eteenpäin vientiä.
Aion kuitenkin esittää piha-alueiden melusuojauksen parantamista erillisellä melusuojalla. Nykyisellään pihat olisivat hyvin alttiita Uudenmaantieltä tulevalle melulle.

Ja jos kaupungin tiivistysrakentaminen tuntuu taas kerran pahalta suosittelen tämän sanoman sisäistämistä:


NOW from Antti Seppänen on Vimeo.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lista 22.9.10

Näin iskevä otsikko aloittaa lautakunnan jäsen Mastomäen Soininvaara-tyylisen kirjoita-aina-lautakunnan-listasta-blogikirjoitus -maneerin. Näinhän olisi jokaisen vastuullisen poliitikon toimittava ja sellainenhan minä tietysti olen ;)

Ajattelin kirjoittaa vain poliittisesti mielinkiintoisista lista-asioista, mutta jos on kysyttävää muista listan asioista niin näiden bloggausten yhteyteen on tietysti suotavaa kommentoida tai kysellä kaikista ja kaikesta.
Lista löytyy muuten osoitteesta: http://www05.turku.fi/ah/ykltk/2010/0922027l/welcome.htm

Mutta asiaan.

Lausunto Turun satama-altaan ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arvioinnista 

Sinänsä lausunnossa ei ole mitään ongelmaa, mutta asian tiimoilta on todettava, että on käsittämätöntä, että tälläinen mereen läjittäminen (dumbbaaminen) on yhä sallittua Suomessa. Saimme luvan käsittelyvaiheessa läpi hiukan tiukennuksia ja lupa-ajan lyhennyksen, mutta todellista tahtoa muilla kuin vihreillä ja vasureilla ei ollut 2000-luvulle siirtymiseen. Tekisi mieli verrata tätä neuvostomenoon ja kaikenlaisen kaman mereen dumppaamiseen, mutta en taida ;)


Lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskukselle poikkeamishakemuksen johdosta, Juha ja Tiina Salmela, asuinrakennus, Hirvensalo, Maanpää P 104/2010

Virasto puoltaa esitystä. Minusta taas kaavaprosessin ollessa kesken ja rakennuskiellon ollessa voimassa tulisi odottaa kaavan valmistumista. Alue on lainvoimaisissa yleis- ja osayleiskaavoissa virkistysaluetta, joka mielestäni korostaa kaavan valmistumisen odottamista. Tämän lisäksi alue on uudessa osayleiskaavassa esitetty reservialueeksi, jonne ei siis ole tarkoituskaan alkaa rakentaa ennen kuin muut alueet ovat rakentuneet valmiiksi. Mutta tämä menee varmasti taas läpi sellaisena "ei yksi talo mitään blaa blaa..." -ratkaisuna.

Asemakaavanmuutosluonnos: (23) Vasaramäen kaupunginosa, korttelit 63-65, katu-, liikenne- ja virkistysalueet "Villenpuisto" (14/2010) os. Hautakivenkadun ympäristö

Jää todennäköisesti pöydälle, kuten useimmat suuremmat ja hankalammat kaavat. Alue on asukkaiden virkistyskäytössä nykyisellään ja projekti on alkanut rakennusyhtiön halusta pistää puisto täyteen kerrostaloja, joten vastustukselle löytyy kyllä perusteluja. Toisaalta "kaava edistää yhdyskuntarakenteen tiiviyttä, sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja ilmastonmuutos ja jne. jne..."
Huomisen esittelyn jälkeen olemme varmasti viisaampia ja palaamme asiaan myöhemmin.


Ens viikolla on sit varmaan tuo Villen puiston vääntö (tod.näk. ainakin kokoomus haluaa pistää puiston sileäksi) sekä Hirvensalon osayleiskaavan luonnos, josta vasta taistelu tullaankin käymään. Mutta näistä lisää viikon päästä... STAY TUNED!

Lyhyesti energiaverouudistuksesta

Energiaverotuksesta ollaan keskusteltu paljon. Teemoina on ollu eteenkin verotuksen toimivuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja verotuksen oikeudenmukaisuus noin niinku sosiaalisesti. En nyt puutu tuohon tekniseen puoleen, siitä voi lukea esim. GP:n blogista, vaan lähinnä tähän sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Eli kritiikki vasemmalta on koskenut sitä miten hallituksen verouudistus sorsii vähävaraisia, koska heille esim. lämmitysmenojen kasvu vie suuremman osan tuloista kuin rikkaammilta. Tämä on tietysti totta ja välillisillä veroilla on aina tämä ominaisuus. Se että julkisuudessa on liioiteltu esim. vuokramenojen nousua aivan hillittömästi on rassaavaa, mutta periaatteliseen keskusteluun sen ei kai tarvitse vaikuttaa (lämmityskulujen todellinen nousu on ilmeisesti suuruusluokkaa 10-20 €/kk.).

Eli siihen "lyhyesti" osuuteen.
Ympäristöverojen on tarkoitus tehdä saastuttamisesta kalliimpaa! Jep, luit oikein... kalliimpaa. Saastuttaminen siis maksaa verouudistuksen jälkeen enemmän... siihen oikein pyritään... se ei ole mikään yllättävä ja ei-toivottu sivuvaikutus... se on sen jutun tarkoitus!
Ja siitä saastuttamisesta tehdään kalliimpaa sen takia, et sitä tehtäis vähemmän!

Homman tarkotus on siis vähentää energiankulutusta sekä muuttaa käytettäviä energiamuotoja.

Eniten tässä ärsyttää se, että kaikista suomalaisista ei-miljonääreistä on jotenkin tullut jonkinlaisia marttyyreita ja kärsijöitä sen sijaan, että tajuttais teeman globaali ulottuvuus. Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ni suomalaiset eivät sa#¤&na ole kärsijöitä vaan ne kärsijät löytyy kyllä tuolta Pakistanin tulva-alueelta ja juuri valkaistuneilta koralliriutoilta!

Se, että suomessa pitäisi nyt vaihtaa hiukan lämmitysmuotoa, vaihtaa kotishortsit kotiverkkareihin tai muistaa laittaa se digiboksi yöks standbyn sijaa ihan kiinni, ei oikeesit oo samassa mittakaavassa.

Se on meidän velvollisuus! Eikä edes riitä! Ja on todellaki oikeudenmukaista, että me kaikki joudumme maksamaan (tai muuttamaan elintapoja) tästä elintasostamme ja planeetan tuhoamisesta... oli sitten köyhä tai rikas.

Ja sit ettei mene ihan metsään, ni todetaan loppuun, että sosiaalisia ongelmia, kuten vähävaraisuutta tai tuloerojen kasvua tulee hoitaa ensisijaisesti siihen soveltuvilla keinoilla (tuloverokevennykset matala tuloisille, veroprogression jyrkentäminen, tukien korotukset...). Se että niin ei oo tehty (tarpeeksi) on suolaa, mut sen perusteella en lopetteis ilmastopolitiikan tekoa!

lukija: "V-V eiks tän pitäny olla lyhyesti?"
V-V: "Heh, se oli vain mainos!" ;)

KansalaisSUPERlobbarit

Suomen tiukin ilmastokampanja iski jälleen!

Tiistaiaamusta keskiviikkoiltapäivään saakka kansanedustuslaitos ylitsevuosi ääripäteviä ja vakuuttavia ilmastolobbareita Polttavan Kysymyksen kansalaislobbaus tapahtuman ansiosta.
Vapaaehtoiset käytäväpoliitikkomme tapasivat päälle 40 kansanedustajaa kahden päivän sisällä ja tulosta tuli!

Uusia ILMASTOLAIN tukijoita ovat ainakin Pauliina Viitamies (sd.), Jouko Skinnari (sd.), Kari Uotila(vas.) ja Eero Heinäluoma(sd.). Onnitteluni heille kaikille valaistumisen johdosta ;)




















(kuva Maikkarin sivuilta)

Itse ehdin hoitaa yhteensä kuusi tapaamista ja hauskaa (ja hiukan jännää myös) oli. Tiukin tapaaminen oli ymppäministeri Lehtomäen kanssa ja leppoisimmat/antoisimmat olivat Kirsi Ojansuun(vihr.) ja Pentti Tiusasen (vas.) kanssa, jotka molemmat olivat jo lain kannattajia.

Vihreät ja vasurithan ovat jo valaistuneita ja demaritkin ovat siirtymässä varjosta valoon erityisesti nyt kun koko puoluejohto Juttaa lukuunottamatta kannattaa ILMASTOLAKIA!
Näistä asemista on todella mielenkiintoista lähteä vaaleihin, kun osa puolueista on oikeasti sitoutunut edistamään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja toiset taas... no... EIVÄT OLE ;)

Takaisin viime vuosikymmenelle

Blogin uusi ehompi ulkoasu ja aktiivinen päivittyvyys.
Tervetuloa seuraamaan vuoden 2007 kuuminta mediaa... eli blogia... ne on niin eilisiä ;)

Ammattimaista maanpuolustusta S'il Vous Plait

Olin tiistaina kuuntelemassa Sadankomitean Yleinen asevelvollisuus – paras malli Suomelle? -minisemmaa pääkaupungissa ja nyt täytyy raapustaa äkkiä joitain perustelemattomia mielipiteita aiheesta ennen kuin joku ehtii puhua mut näin selkeistä mielipiteistä eroon.

Elikkäs. Ehdin kuulla vain alustajista vain Panu Poutvaaraa, joka luennoi asevelvollisuusjärjestelmän kansantaloudellisista kustannuksista ja siitä miten se on todellisuudessa ammattiarmeijaa kalliimpi vaihtoehto, kun otetaan huomioon varusmiesten töistä ja kouluista poisolo. Poutvaara vertasi asepalvelusta hauskasti veroon, jota vain 18-30 vuotiaat miehet joutuvat maksamaan. Saa sen tosiaan kuulostamaan melko oikeudemukaiselta :)

Puolustuspolitiikka ei tosiaan ole erikoisalaani, mutta tällainen mielipiteiden viskely kyllä on, joten jatketaan. Olen jonkinaikaa ajatellut(vailla sen ihmeempiä perusteita) että ammattimaiset puolustusvoimat voisivat olla paras ratkaisu tämän päivän Suomessa.

Nyt seminaarissa hyppäsin tähän kelkkaan sitten todenteolla! Ennenkuin kivitätte minut saanen sepittää jotain perusteluja:

1.) Puolustusvoimien tarkoitus on kai vastata maata todennäköisemmin uhkaaviin uhkiin. Sotilaallista hyökkäystä todennäköisemmin maatamme (sen asukkaita ja ympäristöä ja eliöitä) täytyy nykyään puolustaa esimerkiksi öljyonnettomuuksia tai suurtulvia vastaan. Sotilaalliseen uhkaankin voidaan toki varautua, jos se analyysissä päätyy todennäköisten uhkien joukkoon.

2.) Jos ja kun puolustusvoimien on tarkoitus puolustaa maata näitä uhkia kohtaan olisi mielestäni aivan tosi siistiä, jos tätä puolustustyötä (vaikka se öljyonnettomuuden hoito) hoitaisi hyvin koulutetut ja varustetut AMMATTILAISET eivätkä 8 vuotta sitten keskinkertaisesti koulutetut toimistotöissä elintasokiloja keränneet amatöörit.

3.) Jos Poutvaaran tutkimukset pitävät paikkansa, ammattimainen maanpuolustus tulee myös halvemmaksi. Rahaa riittäisi lisää vaikka uusiutuvan enegian tukiin tai alakouluille.
(Kysyin minisemman panelisteilta, että jos asevelvollisuus on kalliimpaa, niin miksi ei siirryttäisi ammattiin perustuvaan maanpuolustukseen. Mitään selkeitä syitä ei löytynyt, joten minua voi kirjoituksen kommenttiosuudessa valistaa näistä syistä.)

4.) Yksi randomargumetti, jolla "ammattiarmeijaa"(omassa visiossani maanpuolustus on enimmäkseen muuta kuin siihen rintamasotaan valmistautumista, joten en puhum maanpuolustamisesta enkä pelkästään armeijasta) olen kuullut vastustettavan on väite siitä, että ammattiarmeijaan hakeutuisi jonkinlaista "sotahullua" porukkaa. Tähän vastaan lyhyesti, että jos näin on, niin kyllä se sama porukka nykyäänkin osaa armeijaan hakeutua duuniin. Nykymallissa sen sijaan on sellainen ihana piirre, että nämä "sotahullut" saavat 6-12 kk. aikaa iskostuttaa arvomaailmaansa suureen osaan jokaisesta miesikäluokasta. Eli voisi melko iisisti väittää, että olisi parempi, jos olisivat vaan keskenään leikkimässä hippaa siellä metsässä.

5.) Yleistä asevelvollisuutta voi kritisoida monesta syystä:
5.1. kallis (kansantaloudelliset kokonaisvaikutukset)
5.2. epäoikeudenmukainen (vain nuoria miehiä koskeva)
5.3. yhteiskuntaa militarisoiva (pojat laitetaan herkässä iässä opettelemaan ihmisten tappamista... ei ehkä paras idea valtiossa, joka keikkuu väkivaltatilastojen kärjessä)
5.4. moraalisesti arveluttava (onko oikein että yhteiskunta vaatii 6-12 kk. jokaisen miehen elämästä tällaiseen käyttöön)
5.5. Suomen suurimmasta kuntokoulusta lentää pihalle, jos on huonokuntoinen. Samalla aktiiviurheilijat lihovat, kun intin takia ei ehdi harrastamaan omaa lajiaan.
5.6. koska toi (5.5.) oli jo niin älytön niin kirjotetaan tähän sitten vaikka että talvisodanperintö elää

6.) Yleiseen kansalaispalveluun vielä sen verran, että se vasta kallista onkin ja mieluummin toimitaan siten, että sairaita hoitaa koulutetut sairaanhoitajat eikä epämotivoituneet kouluttamattomat 19-vuotiaat.

Näillä "pitkään" harkituilla argumenteilla olen nyt vakavasti sitä mieltä että ammattilaisuuteen perustuvat maanpuolustusvoimat olisivat talodellisin, tehokkain, oikeudenmukaisin ja siis PARAS tapa hoitaa maamme puolustaminen nykyisiä uhkia vastaan.

Over and out.

Koiran ulkoilutuksen makua

Eduskunta suuressa vittumaisuudessaan hyväksyi tänään luvat kahdelle uudelle ydinmiilulle, prkl.

Mikä suututti mahdollisesti eniten oli se tekopyhä ilmastoaktivisteiksi kääntynyt porvarisjengi, joka jeesusteli CO2-päästöjen vähentämisellä ydinvoimakysymyksessä. Greenpeace onneksi ehti jo tarkastaa näiden Jeesustelijoiden kannat ilmastonsuojeluun ja yllätys yllätys mitä löysimmekään.

"Ydinvoimaa vastaan äänestäneistä päästövähennyksiä kannattaa 43 edustajaa, eli 66 %. Yhden tai kahden ydinvoimalan puolesta äänestäneistä päästövähennyksiin on valmiita sitoutumaan 12 edustajaa eli 9 %. Kahden ydinreaktorin kannattajista päästövähennyksiä tahtoo ihan oikeasti 6 kappaletta, eli 5 prosenttia."

Linkki GP:n blogiin.

Soitimme ilmastotoimituksemme kanssa kuvitteellisen puhelun eräälle näistä suurista ilmastonsuojelijoista:

"Haloo, onko Sasin Kimpalla. Joo, kuuntelimme tuossa teidän puheitanne täysistunnossa ja ajattelimme, että erittäin ilmastomyönteisten puheenvuorojenne perusteella lähdette varmaan tukemaan kampanjaamme sitovista ilmastopäästötavoiteista -40% 2020 mennessä ja -95% 2050 mennessä sekä näihin velvoittavasta ilmastolaista... ...Ai ette vai.. ... Mutta tehän puhuitte hyvin vakuuttavasti tämän ilmastouhan vakavuudesta vielä eilen... ... ai te valehtelitte... ...aaa, juu juu, no pahoittelemme väärinkäsityksestä... ..ei kai tässä sitten mitään... ...nähdään eduskuntavaaleissa!"

Disclaimer: Todellisuudessa siis huippukulutushetkillä käynnistettävää hiililauhdetta tai sähköä ja lämpöä tuottavaa CHP-hiilivoimaa ei voi kuin vähissä määrin korvata lisäydinvoimaa rakentamalla.

Ydinvoima historiaan - ei vientiin! Toimintapäivät pe 18 - la 19. kesäkuuta

Huomenna räjähtää(jottei myöhemmin räjähtäisi oikeasti)!

Ympäri Suomenmaata järjestetään falsh mob -tempauksia, joissa on tarkoitus muodostaa noin 40 hengen ihmisbanderolleja, joista kustakin muodostuu säteilyvaaramerkki.

Tämän linkin takaa voit tarkistaa oman paikkakuntasi happeningin ja osalistua.

Ydinvoiman vastustamiseen on ainakin viisi miljoonaa sävyä, eiku siis, syytä... Lähde esittämään omasi ;)

Jääviyden ydin

Tervetuloa On se nyt ihme ja kumma -lakiohjelmamme pariin. Tänään aiheenamme on aina yhtä jännittävä jääviys.

Tämän viikon tapauksemme sijoittuu Ydinkkälän lähiöön, jonka asunto-osakeyhtiöneuvosto valmistelee paraikaa ratkaisua uuden lastenpolttolaitoksen rakentamisesta.

Lupahankkeen puolessa välissä kävi ilmi, että hankkeen selvityksistä vastuussa oleva ylijohtaja Valtavat Kalapuikkoviikset onkin asiaa valmistellessaan istunut puolet tulevasta lastenpolttotehtaasta omistavan Ab Ydinkkälän tuhotehtailijat Oy:n hallituksessa.

Ohjelmamme pyysi lausuntoa valtion oikeuskanslerilta, joka totsi ykskantaan, että mieshän on jäävi.

Pyysimme seuraavaksi lausuntoja muutamilta asunto-osakeyhtiöneuvoston päättäviltä jäseniltä.

"Näihin asioihin ei enää palata, koska se olisi aivan helvetin kiusallista ja toisi mahdollisesti esiin ne lukuisat puutteet, joita valmistelussa on", toteaa valmistelusta vastaava Tsoukki Siltarumpu(kesk. -> susiraja.).

”Valmistelu on ollut herra Siltarummun poliittisen kontrollin alla koko prosessin ajan, joten minusta ei ole väliä onko valmistelu ollut rehellistä, korruptoitunutta tai faktoihin perustuvaa”, toteaa neuvoston vanhin Masa Dementikko (susiraja.). ”Valmistelu vastaa kuitenkin poliittisia tavoitteitamme… tai siis oikeistolaisen kumppanimme tavoitteita, joten päätöksen perusteluilla ei mielestäni ole merkitystä. Kunhan saadaan runnotuksi läpi ennen kuin koko lähiö tajuaa mistä on kyse.”, jatkaa Dementikko.

On se nyt ihme ja kumma haastatteli myös oikeudenmukaisuustajun profeetta Justice Righteousia, joka kommentoi asiaa seuraavasti. ”On selvää, että kun oteta huomioon valmistelun puutteellisuus monessa kohtaa ja se fakta, että Kalapuikkoviikset on jäävinä ollut tekemässä selvityksiä, joihin las-tenpolttotehtaan lupapäätös perustuu, tulisi asia palauttaa valmisteluun.”

Näin siis tällä viikolla ja kuulemisiin.


Toimitus ei myöskään ota vastaan väitteitä, että tyyli olisi muka kopiotu eräästä humoristisesta verkkojulkaisusta. Perusteltuja voi käydä naureskelemassa osoitteessa Mietteitä aikakoneesta.

Tarvitsemmeko todella lisäydinvoimaa

Turun sanomissa 10.6.2010 julkaistu kirjoittajavieras-kirjoitukseni:

Eduskunnassa päätetään pian Suomen energiatuotannon tulevaisuudesta. Ydinvoiman lisärakentamisen tarvetta on perusteltu paisutelluilla sähkönkulutusennusteilla ja näennäisellä vaihtoehdottomuudella. Lähempi tarkastelu osoittaa molemmat perusteet hatariksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) arvioi viime vuoden lopulla, että vuonna 2020 Suomi kuluttaa 91 terawattituntia (TWh) sähköä. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen huomioiminen pudotti ennustetta aiemmasta 12 TWh:a eli yhden suuren ydinvoimayksikön vuosituotannon verran. Keväällä metsäteollisuus arvioi kuitenkin itse oman sähköntarpeensa suuremmaksi, ja lobbauksen jälkeen ministeri Pekkarinen korotti TEM:n asiantuntija-arviota 98 TWh:iin.

Jotta mainittu määrä sähköä saataisiin kulumaan, pitäisi metsäteollisuuden rakentaa jokaisen lähivuosina lakkautetun tehtaan tilalle uusi ja käyttää uusissa tuotantolaitoksissa vanhentunutta energiasyöppöä tekniikkaa. Vallitseva trendi ei tue tällaista visiota.

Metsäyhtiöt eivät nyky-Suomessa elä pelkästä metsästä. UPM-kymmene sai sähkön myynnistä viime vuonna enemmän voittoa kuin perinteisistä hieno-, erikois- ja aikakauslehtipapereista. Voidaan perustellusti kysyä, tarvitseeko metsäteollisuus ilmoittamansa määrän energiaa valmistaakseen paperia vai päästäkseen osingoille ydinvoiman vientibisneksestä.

Nykyinen ja rakenteilla oleva kotimainen tuotantokapasiteetti tulee olemaan vuonna 2020 noin 86–88 TWh. Tarvetta uudelle tuotannolle olisi siis 10–12 TWh, eli noin yhden ydinvoimalan verran. Tämä tarve on mahdollista täyttää energiatehokkuustoimilla sekä uusiutuvan energian lisäämisellä.

Tavoitteeseen päästään esimerkiksi korvaamalla suoraa sähkölämmitystä 3 TWh:n verran pellettikattiloilla ja täystehoisilla lämpöpumpuilla, siirtymällä tehokkaampiin kodinsähkölaitteisiin säästetään 1 TWh sekä palvelusektorin tehokkuustoimilla, joilla kyetään vielä 1 TWh säästöihin. Näin kulutusarvio laskee 93 TWh:iin. Loput 5 TWh tulee uusiutuvan energian lisäyksestä. Bioenergian käytön lisäämisellä yhteistuotannossa saadaan 1 TWh lisäys sähköntuotantoon. Tuulivoiman rakentamisen nopeuttamisella kyetään lisäämään tuotantoa 4 TWh.

Näiden lukujen valossa ei Suomessa ole tarvetta yhdellekään lisäydinvoimalalle, kahdesta tai kokoomuksen ajamasta kolmesta puhumattakaan. Vaikuttaa siltä, että ydinvoimaa halutaan rakentaa pysyvää vientiä varten ydinvoimalain sekä yhteiskunnan kokonaisedun vastaisesti.

Kirjoittaja on turkulainen opiskelija ja vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen.

Ville-Veikko Mastomäki

Tässä vielä linkki
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/kirjoittajavieras/137506.html

Puhelinlangat laulaa... ja säteilee.

Kansanedustaja Timo Juurikkala totesi vihreiden puoluekokouksessa näppärästi, että ”lisäydinvoimaan panostaminen on kuin olisimme panostaneet lankapuhelimiin 90-luvun alussa”(ja joo, on varmaan joku muu käyttänyt läppää aiemminkin).

Tähän voisi vielä lisätä, että olisimme hankkineet nämä lankapuhelimet komponentteineen ja johtoverkkoineen ulkomaisilta yrityksiltä ja palkanneet ulkomaista työvoimaa tekemään asennustyöt täällä Suomessa.

Tällainen ratkaisu olisi saatu ehkä näyttämään fiksulta, jos jollekin ministerille olisi saatu uskoteltuksi, että nimenomaan lankapuhelinliittymien määrät tulevat kasvamaan astronomisesti vaikkakin nykyinen trendin osoittaa päinvastaista. Sitten ministeri olisi voinut runnoa tämän ministeriön viralliseksi kannaksi ja kansalle olisi voitu uskotella, että lankapuhelimissa on tulevaisuus.

Jotkut eteenpäin katsovat ituhippi-idealistit olivat saattaneet yrittää argumentoida, että ulkomaalaisiin lankapuhelimiin panostaminen ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Sen sijaan he saattaisivat ehdottaa, että olisi fiksumpaa panostaa kotimaisten langattomien puhelimien tuotantoon ja kotimarkkinoiden luomiseen näille langattomille puhelimille.

Tästä tietysti vielä puuttuu se ,että kaikkien yllätykseksi(NOT!) trendi ei muuttunutkaan ja valtavaa lankapuhelinverkkoa käyttäisivätkin etunenässä jotkut aivan muut kuin suomalaiset. Ja tietysti se, että lankapuhelimet olivatkin aivan s#/&#¤an myrkyllisiä ja suomalaisille jäikin käsiinsä vain satojatuhansia tonneja myrkyllisiä lankapuhelinjätteitä.

Nyt vuonna 2010 tämä lankapuhelin ratkaisu saattaisi näyttää hiukan typerältä kun Ericsson olisi vallannut kasvavien langattomien puhelimien markkinat ja takonut naapurimaallemme kasapäin rahaa.

Tämän kaiken lisäksi on tärketä muistaa vielä yksi tekijä, teknologiahyppy. Monet kehittyvät valtiot ovat onnistuneet skippaamaan lankapuhelinvaiheen totaalisesti. Tässä ollaan säästetty pitkä penni luonnonvaroja, kun esim. lankapuhelinlinjojen vetämiseltä on vältytty kokonaan.

NYT TÄYTYY YMMÄRTÄÄ, että ME olemme vastuussa myös energiasektorin teknologiahypystä. Ja se tapahtuu vain satsaamalla kotimaisiin uusiutuviin, ei hankkimalla ulkomaalaisia lankapuhelimia, eiku sori, ydinvoimaloita.

In your face, toriparkki!

Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Hallinto-Oikeudelta kävi käsky että koko toriparkki oli laiton ja älykkyyden vastainen hanke. Tämä käsky oli jo kolmas ja tapahtui kokoomuksen & demarien ollessa Turun kaavoittajina.

Tarkemmin hallinto-oikeutemme summasi seuraavaa:
Asemakaavan liikenteelliset selvitykset ja vaikutusarviot ovat riittämättömiä. Keskustan yhdyskuntarakenteeseen liittyvät ratkaisut kuten liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittaminen olisi selvitettävä laajempaa suunnittelukokonaisuutta arvioimalla. Samoin asemakaavan yhteydessä esitetty arvio kaavan vaikutuksista maaperään ja pohjavesiolosuhteisiin sekä pohjavesimuutoksista mahdollisesti aiheutuvista vaikutuksista alueen rakennuskantaan on puutteellinen.

Nyt olisi sitten hyvä paikka aloittaa se keskustan kehittäminen, joka on vihreiden kh-edustaja Laaksosen mukaan ollut jäissä jo vuodesta 1994 saakka toriparkkihankkeen vuoksi.

Voidaan perustellusti todeta, että lähes kaikki Euroopassa toteutetut keskustan elävöittämishankkeet pohjautuvat kävelykeskustan kehittämiseen sekä ratikkaverkostoon. Esimerkkejä suurista menestyksistä, jotka on toteutettu parkkiluolien avulla ei ihan hirveästi tunnu olevan (tai jos olet kuullut moisesta niin kerro ihmeessä).

Suolaista tässä on nyt se, että todennäköisemmin meidän autopuolueemme (kok. ja sdp. ja... ei niitä kaikkia jaksa luetella) alkavat nipottaa yhä pahemmin jokaikisestä parkkiruudusta ja siinähän sitten koitetaan jotain Humalistonkadun fillaritietä tai Kaupiaskadun pihakatua saada eteenpäin.

Lopuksi haluan kiittää(ihmetellä) Cisionia, joka listasi suomalaisten ymppäaiheisten blogien top kympin ja sijoitti mut kahdeksannelle sijalle. Kärjessä oli Leon ja Tuukan blogit, joiden sijoitusta ei kyllä tarvii ihmetellä :) Nyt ois sit varmaan paras tuottaa tänne jotaan suuria ajatuksia!

Ja vielä haluan kiittää 2011 säätiön väkeä mielestäni loistavasta tempauksesta Myllysillalla :) Kuva yllä (linkitetty YLEn sivuilta)

Jäähyväiset rahoille

Meedia on tarjoillut viimeisen 16 tunnin aikana parin tankkerialuksen verran suolaa, joka on saatu läjitetyksi Suomen maaperälle ahtaajien lakosta huolimatta.

Alotetaas vaikka tästä eilisestä pommista: "Opiskelijat valmistuisivat nopeammin, jos he maksaisivat esimerkiksi tuhannen euron suuruisen opintomaksun joka lukuvuosi." Jotkut tosiaan voisivatkin saada tästä pelokkeen valmistua. Toisille se saattaisi tarkoittaa lisätöiden tekoa opintojen lomassa, joka todennäköisesti lykkää valmistumista.
Mutta tärkeintä tässä kai on kuitenkin se, että joillekin se tarkoittaa varallisuudesta (lue: varattomuudesta) johtuvaa estettä/haittaa opiskelulle. Tämän lisäksi se myös asettaa opintoalat yhä epätasa-arvoisempaan asemaan, sillä on selvää, että lääkäriksi valmistuvan on helpompi maksaa mahdollisesti lainalla maksamansa lukukausimaksut, kuin joltain epävarmemmalta ja heikommin palkatulta alalta valmistuvan.

Ja jottei lompakko pääsisi pullistumaan turhaan niin Sasin Kimmo läimäytti heti aamusta mediamaksuilla. Sasi ehdottaa talouskohtaisen mediamaksun suuruudeksi 195 nuoren aikuisen euroa.
Ylellä on tietysti tärkeä tehtävä ja sen riippumattomuudesta on pidettävä kiinni, mutta mutta: "Lähtökohta oli, että mediamaksu täytyy saada, ja sen on oltava kohtalaisen suuruinen, jotta urheilutarjonta voidaan pitää nykyisellään" hauskuuttaa Sasi.
Mikäs helvetin lähtökohta tuo nyt on! Urheilulähetyksetkö sen Ylen tärkein tehtävä olikin. Kyllä jengi saa nojatuoliurheilusta tykätä, mutta prkl! Luulis että lähtökohtana olis vaikka riippumattoman uutisoinnin takaaminen, mutta ei.

Nyt nettiaikana olen samaa mieltä, että televiissiolupamaksu on väärä tapa rahoittaa koko Ylen toimintaa. Toisaalta on kyllä melkoinen ongelma, että yksin asuva kansaneläkeläinen tai opiskelija joutuvat maksamaan saman verran kuin nelihenkinen perhe, jossa on kaksi tienaavaa aikuista.

Joku progressio olisi kai kiva.
Joku maksuton koulutus olis kai kiva!