torstaina, maaliskuuta 04, 2010

Jäähyväiset rahoille

Meedia on tarjoillut viimeisen 16 tunnin aikana parin tankkerialuksen verran suolaa, joka on saatu läjitetyksi Suomen maaperälle ahtaajien lakosta huolimatta.

Alotetaas vaikka tästä eilisestä pommista: "Opiskelijat valmistuisivat nopeammin, jos he maksaisivat esimerkiksi tuhannen euron suuruisen opintomaksun joka lukuvuosi." Jotkut tosiaan voisivatkin saada tästä pelokkeen valmistua. Toisille se saattaisi tarkoittaa lisätöiden tekoa opintojen lomassa, joka todennäköisesti lykkää valmistumista.
Mutta tärkeintä tässä kai on kuitenkin se, että joillekin se tarkoittaa varallisuudesta (lue: varattomuudesta) johtuvaa estettä/haittaa opiskelulle. Tämän lisäksi se myös asettaa opintoalat yhä epätasa-arvoisempaan asemaan, sillä on selvää, että lääkäriksi valmistuvan on helpompi maksaa mahdollisesti lainalla maksamansa lukukausimaksut, kuin joltain epävarmemmalta ja heikommin palkatulta alalta valmistuvan.

Ja jottei lompakko pääsisi pullistumaan turhaan niin Sasin Kimmo läimäytti heti aamusta mediamaksuilla. Sasi ehdottaa talouskohtaisen mediamaksun suuruudeksi 195 nuoren aikuisen euroa.
Ylellä on tietysti tärkeä tehtävä ja sen riippumattomuudesta on pidettävä kiinni, mutta mutta: "Lähtökohta oli, että mediamaksu täytyy saada, ja sen on oltava kohtalaisen suuruinen, jotta urheilutarjonta voidaan pitää nykyisellään" hauskuuttaa Sasi.
Mikäs helvetin lähtökohta tuo nyt on! Urheilulähetyksetkö sen Ylen tärkein tehtävä olikin. Kyllä jengi saa nojatuoliurheilusta tykätä, mutta prkl! Luulis että lähtökohtana olis vaikka riippumattoman uutisoinnin takaaminen, mutta ei.

Nyt nettiaikana olen samaa mieltä, että televiissiolupamaksu on väärä tapa rahoittaa koko Ylen toimintaa. Toisaalta on kyllä melkoinen ongelma, että yksin asuva kansaneläkeläinen tai opiskelija joutuvat maksamaan saman verran kuin nelihenkinen perhe, jossa on kaksi tienaavaa aikuista.

Joku progressio olisi kai kiva.
Joku maksuton koulutus olis kai kiva!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tuo ehdotus on kyllä naurettava. Typerä ajatus on myös tuo progressio mediamaksuun, sillä hyvätuloiset eivät useimmiten niin paljoa televisiota katsele, ja tässä maassa veroprogressiota on jo liikaa. Parempi järjestelmä voisi olla maksu kotitalouden pääluvun mukaan. Siinäkin ongelmaksi muodostuu televisiottomien ja radiottomien ei lainkaan perusteltu osallistuminen talkoisiin. Mikä tässä nykyisessä järjestelmässä taas mättikään?

Ville-Veikko Mastomäki kirjoitti...

Joo en tarkottanutkaan progressiivista vaan proportionaalista, kuten kauppatieteilijäystäväni jo ehtivät ojentaa. Siis mallia, jossa sama rahamäärä kerättäisiin tasaprosenttina kaikilta (joku 0,3% tai mikä sitten oisikaan tarpeellinen prossa).

Ongelmana kai on, että silloin Ylen massit olisi päätettävänä valtion vuotuisessa budjetissa, jolloin riippumattomuus vaarantuisi.

Ja tosta muutoksen syystä ei oo mitään oikeeta tietoa, mut kuvittelin, et se nimenomaan haluttiin erottaa minkään vastaanottimen omistamisesta. Vaikka kyllähän siinä melkeen täytyy telsu, radio, tietokone ja netti tai joku hienomatkapuhelin olla että Ylen palveluja pääsee hyödyntämään.