maanantaina, marraskuuta 22, 2010

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lista 23.11.2010

Heti alkuun tarjoillaan linkki esityslistaan, var så god.

Linnakaupungin osayleiskaavaehdotus
Linnakaupunki tulee jälleen. Omista ja vihreiden kannoista olen kirjoittanut aiemmin, ja ne voi tarkastaa tästä. Muiden kannoista ei ole vielä mitään tietoa.

Menettelytavoista on sovittu sen verran, että kaikki puolueet toisivat esiin mielipiteensä hyvissä ajoin ennen päätöskokousta, jotta kaikilla olisi mahdollisuus pohtia muiden kantojen hyviä ja huonoja puolia. Me toimme kantamme esiin kolme viikkoa sitten kokouksessa... Muista ei ole kuulunut.
Jännitys siis tiivistyy.

Lausunto Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoshanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Ensimmäisenä tässä pistää silmiin Ympäristövaikutusten arvioinnin eri vaihtoehdot, joissa on mukana todella heikkoja ideoita, kuten polttoaineseos hiili 60% ja turve 40%. Tällaisia ei tietystikään enää nykyään saisi nähdä kuin painajaisissa. Onneksi ympäristönsuojelutoimiston lausunto on pätevä. Joitain tiukennuksia erityisesti noihin polttoaineseosvaihtoehtoihin täytyy yrittää saada vielä lävitse.

Lausunto Turun kantasataman ympäristöluvan mukaisista selvityksistä
Asiassa ei ole sen kummempaa, mutta voidaan todeta että lausuntomme loppuu oikein kivasti: ”Ympäristönsuojelutoimiston näkemyksen mukaan sataman tulee jatkossa edelleen kehittää ympäristöperusteisia satamamaksuja ja tehdä niistä entistä houkuttelevampia laivayhtiöille”. Way to go ympäristönsuojelutoimisto!

Asemakaava- ja tonttijakoehdotus; "Arola II" (29/2009)
Kyseessä on pientalokaavahanke Hirvensalon Lauttarantaan. Arola II on hyvin tyypillinen kaupunkirakennetta levittävä ja yksityisautoiluun perustuva asuinalue, jonka rakentamista on vaikea perustella millään muulla kuin sillä, että se on osa jo hyväksyttyä Asunto- ja Maankäyttöohjelmaa (AMO).

AMO on ryhmien välinen kompromissi, joten siellä on vihreiden kannattamia kivoja kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen pohjaavia alueita sekä sitten näitä hyvin kyseenalaisia pellolle-läjityskaavoja.

Tämän hankkeen eduksi voidaan ehkä laskea, että se sijaitsee jonkinlaisella etäisyydellä (n. 1 km.) tulevasta runkobussilinjasta. Joukkoliikenne aluetta se ei tästä kuitenkaan tee.

Asemakaava- ja asemakaavanmuutosluonnos; "Säkömäki" (24/2009)
Olimme valmiit jo viime kokouksessa kaatumaan kulttuurimaiseman puolesta saappaat jalassa, mutta nyt on lautakunnalle toimitettu emeritusprofessori Veikko Laakson lausunto asiasta, joka on mielestäni hyvin asiantunteva ja nostaa monia relevantteja näkökohtia esiin. Saattaapi olla, että tällä kertaa ei tarvitsekaan olla häviäjien puolella, jos jotkut muutkin lautakuntalaiset ovat jaksaneet lausunnon lukea ja sisäistää.

Asemakaavanmuutosluonnos; "Torinkulma" (11/2009)
Torinkulmassa ollaan taas turkulaisen kaupunkigryndaamisen ytimessä. Tontille on kolme luonnosvaihtoehtoa A, B ja C (linkki mallikuviin, PDF).

Vihreä valtuustoryhmä on päättänyt kannattaa vaihtoehtoa B, jossa suojelunäkökohdat on otettu parhaiten huomioon. A on kaavaviraston kannattama vaihtoehto. Se ei ole surkea, mutta pilaa viimeisen näkymän torilta kirkolle. Tontin omistaja taas on laatinut mallin C, joka on hupaisan megalomaaninen ja jatkaisi ihanasti turkulaista perinnettä ydinkeskustan suojeluarvojen mestaamisessa ja modernismipäissään tehtyä YÖK-arkkitehtuuria.

Yhtenä puitavana tekijänä on kiinteistönomistajan vaateet suojeltavien rakennusten kunnostuskulujen kattamisesta uudella rakennusoikeudella (tämän vuoksi siis pitäisi saada se 11 kerroksinen kolossi). Kun ottaa huomioon, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokainen kiinteistön omistaja on vastuussa kiinteistönsä kunnosta, on omituista, että tässä omistaja vaatii kaupunkia rahoittamaan (eli lisäämään rakennusoikeutta) tähän saakka laiminlyödyt kunnostustyöt. Täältä päin ei ymmärrystä tälle logiikalle heru.

Toisena on väitteet, että jos ei anneta tarpeeksi rakennusoikeutta, ei hanke ole kannattava, ja ei siis toteudu. Henkilökotaisesti en usko tähän hetkeäkään, kun otetaan huomioon, että kyseessä on torinkulma! Paikalle kannattaisi rakentaa vaikka yksikerroksinen asuinrakennus ja silti tuotto olisi sijainnin vuoksi taattu.

sunnuntaina, marraskuuta 14, 2010

U = UTOPIA - osa I: tekijänoikeudet

Tämä kirjoitus aloittaa uuden juttusarjan, jonka teemana ovat utopiat. Wikipedia opastaa meitä seuraavasti: "[..] termi utopia on laajentunut tarkoittamaan yleisesti jonkun henkilön ihannekuvaa yhteiskunnasta ja siitä, kuinka asioiden tulisi olla." Juuri tästä kirjoitussarjassa on kyse. 



Utopia-teeman alla aion ottaa reilusti erivapauksia kirjoittaa päättömiä, mahdottomia, toteuttamiskelvottomia ja epärealistisia visioita yhteiskunnasta ja koko hoidosta. Katson siis etteivät psykologian, talouden tai ehkäpä edes fysiikan lainalaisuudet sido minua tämän kirjoitussarjan alla ja myönnän siis itselleni luvat hahmotella utopioita aivan vapaasti.



______________________________________________________________________



Kirjoitussarjan ensimmäinen osa käsittelee tekijänoikeuksia. Tietoyhteiskunnan hakiessa muotoaan juuri tämä aihe on synnyttänyt runsaasti poliittista keskustelua ja se on siksi kiinnostava aihe tarkasteltavaksi erikseen.

Tekniikan kehitys on tuonut meille uusia mahdollisuuksia informaation digitalisaation muodossa. Informaatiota, kuten tekstiä, kuvia, musiikkia ja elokuvia voidaan nykyään monistaa periaatteessa kustannuksitta. Rajallisesta resurssista on tullut rajaton.

Utopiassa tämä teknologiahyppy on mahdollistanut kaiken informaation vapaan käytön. Kenellä tahansa on mahdollisuus kuunnella mitä tahansa musiikkia, lukea haluamansa kirjaa tai lehteä ja katsoa haluamaansa elokuvaa. Eikä tämä toimitus ole keneltäkään pois, koska kyseessä on rajaton resurssi. Informaatiosta on ihmisille hyötyä. Tämä hyöty konkretisoituu esimerkiksi viihteen ja tarpeellisen tiedon muodossa.

Kun ymmärrämme tämän, voimme todeta seuraavaa: Informaation tuoma hyöty on sitä suurempi mitä useammalla on mahdollisuus käyttää sitä, ja mitä enemmän informaatiota kullakin on käytettävissä. Optimitilanne on siis sellainen, jossa jokaisella on mahdollisuus käyttää mitä tahansa informaatiota niin paljon kuin haluaa. Teknologisesti tämä on jo mahdollista, ja utopiassa asia on tietysti juuri näin.

Nykyään tähän rajattomaan resurssiin käsiksi pääsee lähinnä kuluttamalla rajallista resurssia, rahaa. Tämä tietysti johtuu siitä, että informaation tuottamiseen on usein käytetty rahaa. Kerran tuotettu informaatio on kuitenkin rajaton resurssi.

Utopiassa järjestelmä voisi toimia esimerkiksi seuraavalla tavalla (varoitus herkkänahkaisille: melkoisen sosialistinen malli tiedossa):

Tässä mallissa - joka ei ole oma keksintöni, vaan jonkinlainen hybridi ehdotetuista ideoista - jokainen yhteiskunnan asukki maksaa informaationtuottoveroa osana progressiivista tuloveroa. Nämä varat kerätään omaan budjettimomentin alle.

Rahat jaetaan informaation tuottajille useamman metodin avulla:
Ensinnäkin kaikki yhteiskunnan jäsenet kykenevät osoittamaan arvostusta tai likettämistä mitä tahansa informaatiota kohtaan, kuten Facebookissa konsanaan. Näiden perusteella jaetaan informaation tuottajille viikoittaista, kuukausittaista tai vuosittaista korvausta informaation tuottamisesta.
Tässä suureksi eduksi voidaan laskea kulutusvaikuttamisen demokratisoituminen, kun rajallisen resurssin, rahan, vaihdosta siirrytään rajattoman resurssin, arvostuksen, jakamiseen. Näin ollen jokaisella yhteiskunnan jäsenellä olisi samat mahdollisuudet vaikuttaa tuotettavaan informaatioon, verrattuna nykytilanteeseen, jossa rikkaammilla on suuremmat mahdollisuudet ”tukea” haluamaansa informaation tuottoa ostamalla informaatiota.

Toinen osa rahoista taas jaetaan jonkinlaisen kulttuurivaliokunnan ja paikallisten kulttuurilautakuntien toimesta. Näiden valio- ja lautakuntien jäsenet olisivat osaksi demokraattisesti valittuja luottamushenkilöjä ja osittain eri informaatiotuotantoalojen asiantuntijajäseniä.
Näin utopiassa saavutetaan maksimaalinen hyöty/hyvinvointi/onnellisuus informaation käytössä sekä kyetään rahoittamaan informaation tuotanto.

Jep, aivan utopistinen, ja sosialistinenkin, mutta myös melko hyvä.


Kirjoitus on osa U = UTOPIA kirjoitussarjaa, jossa esitellään utopioita paremmasta yhteiskunnasta

tiistaina, marraskuuta 09, 2010

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lista 9.11.2010

Tervetuloa seuraamaan tämän viikon jännitysnäytelmää. Otsikoissa tänään ovat Säkömäen ja Toijaisten rinteen asemaakaavat sekä useamman viikon listoilla roikkunut Ecositen matkaviestintukiasema. Pirteänä piirteenä tämän viikon asioissa on, että tulemme mitä todennäköisemmin saamaan turpaamme jokaisessa asiassa. :)

Asemakaava- ja asemakaavanmuutosluonnos: "Säkömäki"
Säkömäki sijaitsee Turun ja Kaarinan rajalla Kuralan kylämäen tiluksilla. Ja siitä kaavan ongelmallisuus johtuukin. Museokeskus on antanut lausunnon, jossa toteaa mm. seuraavaa:
  • "Suunnitellun asuinalueen rakentaminen tuhoaa maisemallisesti erittäin merkittävät Kuralan Kylämäen viimeiset avo-ojitetut pellot, joilla harvinaisuutensa vuoksi on myös laajempaa merkitystä.
  • Suunnittelualue rajautuu valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön RKY-2009 (Kuralan Kylämäki) ja Aurajokilaakson valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen."
Tämä lausunto on annettu viime lautakuntakäsittelyn jälkeen, ja olenkin sen perusteella kääntänyt takkini (Joka on muuten poliitikolle todella tärkeä taito. Verrattuna siihen, ettei uudenkaan informaation edessä uskalla tai ymmärrä muuttaa mielipidettään. On siis aika ärsyttävää, että kielikuvalla on hyvin negatiivinen pohjavire.) tämän kaavan osalta. Ja itse kaava on muuten hyvin suunniteltu, siinä ei ole vikaa, vaan rakennuspaikassa.

Kaavan hyväksymisen puolesta on esitetty seuraavia argumentteja:
  • pientaloja vaan täytyy kaavoittaa, jotta niitä ei tehdä Lemuun ja Lietoon
  • paikka sopii erinomaisesti pientalorakentamiseen
  • alueelta on hyvät joukkoliikenneyhteydet
  • alueelta on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet
  • kaupungissa ei tarvitse olla peltoa, koska se on kaupunki ;)
Aion nyt hyvän tavan mukaisesti argumentoida noita puoltavia argumentteja vastaan, ja ottaa vastustavan kannan argumentit sellaisinaan. ;)

Turku kaavoittaa pientaloja kymmenille tuhansille pitkin saaria (Hirvensalo, Satava, Kakskerta), ja näiden 40-50 asunnon rakentaminen tai rakentamatta jättäminen ei muuta kilpailuasetelmaamme Lemua ja Lietoa kohtaan suuntaan tai toiseen. Ylipäätään näin tehotonta rakentamista ei tulisi juuri harrastaa.
Paikka ei myöskään ole kovin kummoinen. Se sijaitsee nelikaistaisen vilkkaasti liikennöidyn tien kupeessa kauniin ABC-huoltoaseman ja teollisuuskiinteistön naapurissa.


Toimiston mainostamat hyvät joukkoliikenneyhteydet tarkoittavat kahta bussia tunnissa, joka on palvelutasoa ”Surkea”. Kaarinan rajalle rakennettava pientaloalue ei tule ikimaailmassa tukeutumaan kävelyyn tai pyöräilyyn. Ja jos Turun kaupungissa jossakin voi peltoa yhä olla, niin nimenomaan osana
Kuralan kylämäen kokonaisuutta.



Noin, case closed.


Asemakaava- ja asemakaavanmuutos- sekä tonttijakoehdotus: "Toijaisten rinne"

Toijaisten rinteestä kirjoittelinkin jo viime viikolla. Vihreän ryhmämme jäsenen Mikaela Sundqvistin esityksestä yritimme viimeviikolla palauttaa kaavaa valmisteluun. Perusteina olivat lintudirektiivin mukaisen lajin, Ruisrääkän, esiintyminen alueella sekä ekologisten käytävien säilyttäminen. Ruisrääkkä-kysymys selvisi lautakunnassa, ja sen esiintymisalue on suojeltavaksi esitetyllä alueella. Sen sijaan ekologisten käytävien osalta asia jäi auki ja siten viikoksi pöydälle.



Tänään sitten katsotaan mitä mieltä ympäristönsuojelutoimisto on ekologisista käytävistä. Jos toimisto katsoo tiettyjen tonttien poiston suojelevan ekologisten käytävien säilymistä, ryhmämme äänestää kaavan palautuksen tai muutoksen puolesta.

Ja siis kaavahan on aivan järjettömässä paikassa keskellä Hirvensalon saarta. Eli juuri sillä alueella, johon uusi osayleiskaava esittää kaikkein vähiten asutusta. Jos saataisiin hylätyksi koko projekti niin aina parempi.



Poikkeamispäätös: Ecosite Oy, matkaviestintukiasema, Peltola
Tämäkin asia on ollut käsittelyssä jo monena viikkona, johtuen päätökseen liittyvien tietojen puutteista. Vaadimme pari viikkoa sitten, että Ecositeltä kysytään, voisiko 32-metrisen maston sijoittaa puiston sijasta viereiselle teollisuustontille (jonne se minusta kaupunkikuvallisesti sopisi melko paljon paremmin kuin puistoon skeittirampin kylkeen).



Viime viikolla Ecositen edustajat olivat sivistämässä lautakuntaa matkaviestintukiasemien hienouksista ja hyvä niin. Emme kuitenkaan saaneet tietoa liittyen tuohon teollisuustontille sijoittamiseen, koska sijoituspaikan oli selvittänyt, ah niin nykyaikaisesti, alihankkija.


Saimme pitkällisen lautakuntariitelyn jälkeen asian vielä pöydälle. Ja tämä tieto on nyt toivottavasti tällä viikolla saavuttanut lautakunnan, jotta voimme asiasta tehdä päätöksen. Henkilökohtaisesti kannatan ratkaisua, jossa hankkeen toteuttaja laitetaan kysymään viereisen teollisuuskiinteistön omistajalta tarjous maston sijoittamisesta heidän alueelleen. Koska se kuuluu sinne, eikä puistoon.



Tässä tämän viikon anti. Vaikka tällä kertaa olenkin vastustanut asuntorakentamista pitkin Turkua niin huoli pois. Linnankaupunkiin on tulossa 20000-25000:lle asukkaalle kämppiä ja tätä kaupunkirakennetta oikeasti tiivistävää kaavaa kannatan lämpimästi.

tiistaina, marraskuuta 02, 2010

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lista 2.11.2010

Linnakaupungin osayleiskaavaehdotus (osayleiskaavatunnus 11/2007)
Kovin käsittelyssä oleva asia on Linnakaupungin osayleiskaava, joka on kyllä aika päheä. Alueelta on väistymässä satamatoimintoja sekä vanhoja pienteollisuustiloja ja tilalle tulee asumista, palveluja sekä uutta pienteollisuutta. Uusia asukkaita on tulossa huikeat 15000- 25000 tuhatta ja työpaikkoja lähes 20 000. Tämän lisäksi suunnitelmassa on varaus yli 40 kerroksiselle pilvenpiirtäjälle!

Asia josta aion kirjottaa, liittyy kuitenkin suunnitelmassa olevaan pikaratikkaan. Raitiotietä ei ole tarkoitus rakentaa heti, vaan aluksi lähes samaa reittiä ajaisivat runkolinjabussit. Tässä suunitelmassa on muutamia heikkouksia.

Koska bussit eivät voi kulkea kiskoilla, vaan ovat muun liikenteen seassa, tulee runkolinja jumittamaan Ratapihankadun ruuhkissa kiltisti muiden kumirenkaisten kanssa. Näin alueella ei tule olemaan korkeatasoista joukkoliikennettä ennen ratikkaa. Tämä taas ei houkuttele alueelle asukkaita, jotka haluavat korkeatasoiset joukkoliikenneyhteydet. Kun asukaspohja on näin jo muodostunut ennen ratikan tuloa, ollaan jo mokattu koko joukkoliikenteeseen perustuva suunnitelma.

Jos ratikkaa ei rakenneta heti, ei kyetä käyttämään raiteiden aiheuttamaa kiinteistöjen ja tonttien arvonnoousua hyödyksi ratikkainfrainvestointien rahoituksessa. Tällä metodilla ollaan rahoitettu monia raidehankkeita Euroopassa. Suomessa kiinteistön/tontin ansiottomasta arvonnoususta ei käsittääkseni ole vielä mahdollista periä maksua takautuvasti, joten tässä on nyt sellainen once in a lifetime -mahdollisuus.

Asemakaava- ja asemakaavanmuutos- sekä tonttijakoehdotus; "Toijaisten rinne" (44/2007)
Kaavana sinänsä on juuri sellainen, minkälaisia nämä pellolle läjitettävät pientalokaavat tyypillisesti ovat: sellainen, mitä ei tulisi tehdä. Sijainti on vielä optimaalisesti tulevan Hirvensalon osayleiskaavan keskellä eli sillä alueella, jonne rakentamista tulisi sijoittaa mahdollisimman vähän. Just loving it!

Poikkeamispäätös; Ecosite Oy, matkaviestintukiasema, Peltola
Toisena keskustelua herättäneenä asiana meillä on matkapuhelinoperaattorimaston sijoittaminen. Tämä yksittäinen tapaus on oma juttunsa, mutta aihe on yleisellä tasolla hyvin mielenkiintoinen ja monimutkainen.

Verkkojahan rakentavat useat firmat päällekkäin, joten yhdellä alueella saattaa olla esimerkiksi kolme mastoa, kun kolmella toimijalla on kaikilla omansa. Tässä mielestäni ei toteudu kuntalaisen etu kovinkaan hyvin. Voi helposti todeta, ettei olisi järkevää myöskään, että rakentaisimme kaupunkiin kolmesta kuuteen päällekkäistä vesijohto- ja viemärijärjestelmää taikka kaukolämpö- ja sähköverkkoa. Miksi siis olisi järkevää rakentaa päällekkäisiä radiomastoja?

Verkkojen rakentamisessa tulisikin siirtyä yhteiseen suunnitteluun, jossa kaupungin alueelle luotaisiin operaattorien yhteistuumin verkkosuunnitelmaa, jossa ei olisi päällekkäisyyksiä. En osaa sanoa millainen kattava verkko mahdollistaisi mahdollisimman pienet säteilytasot kaikkialle, mutta tämän sietäisi varovaisuusperiaatteen vuoksi olla kriteeri. Ehkä vielä varovaisuutta korostaen tulisi noudattaa Ranskan ja Italian esimerkkejä ja minimoida säteilyarvot lastentarhojen ja koulujen läheisyydessä.