IL MASTOmäki

Kyllä tässä näyttää nyt pahasti käyneen niin, että minusta on tullut ilmastomäkinmuutosfani.

Miettikää nyt kuinka erinomainen asia vastustettavaksi:
Se on pahaksi luonnolle, se on pahaksi maailman köyhimmälle osalle ja sen aiheutamme me kerskakulutuksinemme. Ja vielä kuin pisteenä kermakakun kaupan päälle suurimmat pelastuksen vastustajat ovat nuo aina niin ihanat suuryritykset.
Miten tätä nyt voisi vastustaa? (retorisille kysymyksille tulisi keksiä oma "kysymys"-merkkinsä, jotta jäisimmätkin henkilöt tajuaisivat mistä milloinkin on kyse)

Pureudutaampa nyt aluksi lähipäivien ilmastomäkiuutisiin.

Sir Nicholas Sternin vetämä tutkimusporukka julkaisi Brittihallituksen tilaaman selvityksen ilmastomäkinmuutoksen vaikutuksista globaaliin talouteen. Kaikkien lehtien otsikoihin päässyt uusi tutkimustulos oli, että radikaali globaali lämpeneminen tulee maailmalle todella kalliiksi. No ilkkua tästä nyt voi, mutta onhan se hyvä, että se tuli nyt oikein korkean auktoriteetinkin suusta.

Brittihallitus nimitti myös itselleen kovalinjan asiantuntijan ilmastomäkineuvonantajaksi. Tämä kyseinen henkilö edustaa klimatologian kuuminta tiedenais/mies porukkaa ja hänhän on itse Al Gore. (Sarkasmille pitäisi ehkä myös kehittää joku oma merkki, jotta...)

Muut merkittävät uutiset ovat käsitelleet EU:n energian tuhlausta ja teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymistä. Näihin nyt ei ole paljon kommentoitavaa.

Tänään oli leikkaa-liimaa-aktivismin suurpäivä. Olimme ilmastomäkimarssin järjestelyporukan kanssa klo neljästä puoli yhteentoista tekemässä julisteita, jotka pitäisi nyt tulevina päivinä myös levittää. En ehtinyt tämän vuoksi kouluun ja taitaa jäädä kouluttautuminen huomiseltakin melko vähäiseksi.

Sovin eilen ensimmäisen Ilmari-Ilmastomäkilähettiläs kouluvierailuni. Se on joskus muutaman viikon päästä jossain yläasteella. Tuntemukseni asiasta ovat hieman sekalaiset.

Pistin Sepin tähän loppuun kevennykseksi, koska sillä on kuvassa niin fiini tausta ja koska Sepi on muutenkin tosi leppoisa tyyppi.


Ai niin. Pahoitteluni kaikille blogiani kommentoineille. Viestinne eivät olleet ilmestyneet tänne, koska minä olen töppäillyt joidenkin asetusten kanssa. Asia on nyt korjattu.

Liian myöhään

Herätys on tänään klo. 05:20. Kello on nyt vartin yli yksi.

Herää(ja kunpa heräisin aamullakin) kysymys miksi olen yhä hereillä? Ja yhä vaativampi kysymys kiristää minulta vastausta, miksi juuri nyt tarvitsee ruveta bloggaamaan?

No ihan nopeasti vaan.


Israelin puolustusministeri, Amir Peretz, totesi sunnuntaina: "Unifil on
tarkoitettu toimimaan Hizbollahia vastaan, ei Israelia. Israelin
turvallisuus on kaikkein tärkein tavoite."

On se hienoa että valtionpäämiehet saa lausua aivan mitä tahtovat.

Toinen esimerkki hieman aikaisemmilta päiviltä, jossa Guantanamon vankileirin johtava upseeri kommentoi vankien tekemiä mielenosoituksellisia itsemurhia: "Nämä eivät olleet itsemurhia, vaan epäsymmetrinen hyökkäys Yhdysvaltoja kohtaan."

Kyllä se on hyvä huomata, ettei Orwell ole painunut unholaan.

Luen juuri erittäin loistavaa kirjaa nimieltä "Don´t think of an elephant". Siinä muun muassa esitellään jenkki republikaanien tapaa käyttää Orwelilaista retoriikkaa kaikissa asioissa, joihin heillä ei ole mitään järkevää sanottavaa(esimerkiksi yllä). Ja hommahan toimii kuin häkä, joka tunnetusti toimii erittäin hyvin.

No nyt on mentävä valmistautumaan heräämiseen.

Maailmalta

Tällaista maailmalla.

WWF kirjoittaa tänään julkaistussa tiedotteessaan että: "Euroopan unionin kalastusneuvosto on tämänpäiväisellä päätöksellään sinetöinyt itäisen turskakannan sukupuuton Itämeressä.", "EU:n ministerit ovat tuominneet turskan kuolemaan lyhytjänteisten taloudellisten intressien vuoksi..." En jaksa enää edes paheksua tai ilmaista mielipidettäni. Näin tämä tuntuu vaan menevän. #X*#*%&/#!

Mitäs muuta.

EU:n ja USA:n neuvottelijat keskustelivat tänään täällä Suomessa hieman ilmastoasioista. Jenkit kehuskelivat että he panostavat uusien puhtaiden tekniikoiden kehittelyyn. Eteenkin oltiin panostamassa hiilen talteenotto-tekniikkaa. Kerrottiin ylistävään sävyyn kuinka monet kaupungit olivat halunneet tämän uuden koelaitoksen alueelleen.


Tämä on taas niin ilmiselvä kommentti etten jaksaisi sitä raapustaa, mutta... EIKÖ ILMASTONMUUTOSTA PITÄISI KOETTAA TORJUA NYT OLEMASSA OLEVILLA KEINOILLA, EIKÄ RAKENTAMALLA YHTÄ KOEVOIMALAA, JOKA ON VALMIS VASTA MUUTAMAN VUODEN PÄÄSTÄ, JOLLOIN TEKNIIKAN YLEISTYMISEEN MENEE VIELÄ KYMMENISEN VUOTTA IHAN HEITTÄMÄLLÄ!(<- tulee lukea huutamalla)

Mitäs vielä.

Ai niin. WWF julkaisi eilen uusimman living planet raportin, jonka mukaan suomalaisilla on maailman kolmanneksi suurin ekologinen jalanjälki. Jos jokainen maailmalainen eläisi kuten average suomalainen tarvitsisimme noin neljä maapalloa. Tuntuuko siltä, että jotain pitäisi muuttaa? Niin pitäisikin.

Kannattaa siis käydä testaamassa oma jalanjälki täällä ja sitten koettaa venkslata vastauksia sellaisiksi, että saat itsesi mahtumaan yhdelle pallolle. Tämän venkslaamisen jälkeen saat melko hyvän kuvan siitä, minkä kokoluokan muutoksia aivan lähitulevaisuudessa täytyy tehdä, jotta täysi katastrofi vältetään.


PS. Totuushan on ettei tuosta testistä voi saada alle 2.5. hehtaaria, vaikka tekisi mitä. ;)

Biokratiaa

Pohdin tänään messuilta palatessani millaiset mahdollisuudet minulla on menestyä tulevissa eduskuntavaaleissa. Nopean pohdinnan tulos oli, että eivätpä nuo kummoiset ole.

Analysoin hieman tulosta ja mietin miksen saisi tarpeeksi ääniä. Sitten tajusin että joukot, jotka minua voisivat äänestää, eivät vain ole äänioikeutettuja. (Kuvittelen tässä, että muka tiedän mikä on hyväksi koko ympäristölle ja sen jäsenet siksi äänestävät minua.)

Sovittelin tätä "biokraattista" valtiomallia hetken päässäni pyöräilymatkan aikana ja sain sen jäsentymään jollain tavoin loogiseksi.

Edustuksellisen demokratian vaaleissa äänioikeutettuja ovat yleensä kaikki ne henkilöt, jotka asuvat alueella jonne edustajia valitaan tai joilla on omaisuutta tällä alueella. Tietty joukko siis päättää ketkä päättävät asioista tietyllä maantieteellisella alueella. Voitaisiin kuitenkin väittää, että koska päättämässä on vain ihmisiä, ei valittujen päättäjien valta ulotu ihmisyhteiskunnan ulkopuolelle. Näin valituilla päättäjillä ei olisi valtuuksia puuttua luonnon alueeseen millään lailla.

Näitäkin alueita koskien on kuitenkin tehtävä päätöksiä. Laajentaaksemme siis päättäjiemme valtuuksia myös luonnon alueelle tulee meidän antaa äänioikeus myös muille kuin kahdella jalalla käveleville(ja jokainen joka haluaa nyt näsäviisastella linnuista tai kuvan sioista voi puolestani lopettaa lukemisen).

Näin siirtyisimme kansanvallasta "biokratiaan". Ja eikö olekin niin että: Kaikki erillaisia, kaikki samanarvoisia. (Linkola jossain kirjoituksessaan piti tätä lausetta täysin järjettömänä. Mahtaisikohan tämä asiayhteys muuttaa hänen mielensä?)

Summaten: Pääsen vaaleissa läpi, kun edellä kuvattu äänioikeusuudistus saatetaan voimaan, mutta kansanedustajahaaveet täytynee silti haudata, koska uudistuksen jälkeen minusta tulisikin joku eliökunnanedustaja tai vastaava.

No, eiköhän tuo silti kelpaisi.

Vihreä!

Olen nyt lukenut yhden päivän aikana sen verran vihreyttä mollaavaa tai arvostelevaa tekstiä, että täytyy kirjoittaa jonkinlainen puolustuspuheenvuoro.

Luin Paavo Arhimäen ja Piia elon (vasemmistopoliitikkoja molemmat) blokeja, jossa he uhkuivat molemmat olevansa pienien asialla ja aina puolustamassa heikointa. Vihreät he leimaavat oikeistolaisiksi muutamien esimerkkien avulla, jotka varmasti pitävät kyllä paikkansa, mutta heidän katsontakantansa onkin hiukkasen liian kapea.

Mennäänpä asian ilman sen kummempaa aasinsiltaa.
Kuka, mikä tai ketkä ovat heikoimpia?
Kuka, mikä tai ketkä eivät voi puhua omasta puolestaan.
Kenellä, millä tai keillä(<- onkohan tuo nyt edes suomea) ei ole omaa eturyhmää.

Eli haen tässä yllätäen tätä ystäväämme luontoa, sen floora ja faunaa. Minulle vihreys on siis nimenomaan luonnon edun puolustamista ihmisten toimilta. Tässä on nyt äärimmäisen tärkeää huomata, että joskus nämä toimet saattavat olla hyvinkin punaisia, mutta vihreä ei niitä silti hyväksy.

Voidaan tarkastella vaikka jonkin hankkeen toteuttamista, joka parantaisi jonkin heikossa asemassa olevan ihmisryhmän oloja, mutta samalla sillä olisi negatiivisia vaikutuksia luontoon. Punertava poliitikko tietysti valitsee tässä heikkojen ihmisten puolen, kun taas todellinen vihreä ei voi hyväksyä luonnon polkumyyntiä, vaikka sillä olisikin positiivisia vaikutuksia näiden ihmisten eloon.

Tähän loppuun pitäisi varmaan lisätä, että "kohtuus kaikessa" ja näin nollata kaikki mitä tuli kirjoitettua, mutta mahdankohan jaksaa?

Osaavat henkilöt

Eilen olin seitsemän tuntia putkeen pitämässä vihreiden standia Osaava nainen messuilla. Ja mitäs siellä osattiin?

Krääsän keräämisen lisäksi ainoa taito, jota minulle esiteltiin oli vastauksen EI antaminen kysymykseen "Hei, kiinnostaisiko ilmastonmuutoksen pysäyttäminen?". Osattiin myös iloita siitä että Suomesta tulee tulevaisuudessa lämpimämpi paikka ja osattiin myös pelästyä aiheesta keskustelua: "Sä vielä ylipuhut mut joksikin luonnonsuojelijaksi".

Viimeiset kolme tuntia pyöriskelinkin misantropian kourissa enkä edes yrittänyt keskustella kenenkään kanssa.

Illalla tultuani leppoisasta illanvietosta tyttöystäväni luota Alias Lönnrot kutsui minut katsomaan huoneeseensa osaavan miehen tekemää osaavista miehistä kertovaa elokuvaa.

Tohtori Outolempi on ollut jo pitkään "katsottavat" listalla ja eilen se sitten viimein nähtiin. Ja olihan se hyvä! Elokuva oli täynnä toinen toistaan osaavampia miehiä. Toiset osasivat vihata kommunisteja, muutamat osasivat rakentaa pommeja(jotka tuhoavat kokolailla kaiken), jotkut heistä osasivat lentää pommikoneita, ja useimmat osasivat olla epärationaalisia to the extreme!

Post Scriptum

On vielä pakko palata tuohon edeliseen.

Tytti Tuppurainen kirjoittaa Heinäluoman nettisivujen vieraskynässä mm. seuraavaa: "Ilmastonmuutoksen hillintä ja erityisesti siihen sopeutuminen vaatii toimia, toimintaa nyt.
" ja " Tarvitsemme sekä hillitseviä toimia että eritoten sopeutumiskeinoja."

Tämäkö on siis demarien näkemys ilmastonmuutoksen ? Miksi turhaa koettaa puuttua ilmiön varsinaisiin syihin, kun voimmehan me koettaa selvitä seurauksista, ainakin täällä Suomessa. Mitä sitten jos kolmasosa maailman eliölajeista kuolee sukupuuttoon tai että 17 miljoonaa Banladeshilaista jää veden paisumuksen alle.

Tärkeintähän tässä ilmastonmuutos hässäkässä on että Suomalaiset sopeutuvat. Tämä on sitä globaalia-solidaarisuutta malliin SDP.

Tytti, minkä teit!

Nyt täytyy kuitenkin lähteä pitämään OSAAVA NAINEN -messuille vihreiden standia koko päiväksi. En malta odottaa!

Onko Al Gore maailman Eero Heinäluoma?

No huh huh. Kolme tuntia ilmastonmuutos aiheista kokoustelemista ja sitten palaat kotiisi lukeaksesi tämän! Ihminen jää vain miettimään mitä jotkut oikein miettivät. Tai sitten et ole aivan poikki ja onnistut hieman hymyilemään.

No, tuosta en halua sanoa enempää.

Tiistaina oli jälleen Suomen mielenkiintoisin "ompelukerho" eli Turren vapaan taikka kahlitun keskustelun ilta. Arvoisa kunnanvaltuutettu Elina Rantanen pääsi täällä valistamaan meitä rakkaan Turkumme nykytilanteesta.

Suurin yllätys oli se että kunnallispolitiikka olikin ihan kiinnostava aihe. Turun tilanne on kuitenkin Elinan mukaan seuraava. Kaupunki tekee 40 miljoonaa euroa vuodessa tappiota. Tämä johtuu siitä että menoja on enemmän kuin tuloja(pettämätöntä logiikkaa). Ero johtuu siitä, että monet Turussa töissä käyvät ja Turun palveluja käyttävät ihmiset asuvat naapurikunnissa ja näin myös maksavat veronsa näihin kuntiin. Turulle jää siis vanhukset ja opiskelijat, nuo veronmaksajista komeimmat.

Tarvitsisimme siis kuntaliitoksen, jotta oikeudenmukaisuus toteutuisi. Sitä odotellessa tahdään tosiaan 40 milj. € tappiota vuodessa.

Tänään pidimme Turun Maan ystävien uusien illan ja heti perään ilmastomarssin suunnittelukokouksen. Uusia maan ystäviä ilmottautui iloisesti kolme kappaletta ja koska kaikki kolme ovat koulukavereitani he eivät pääse livistämään minnekään.

Ilmastomarssikin on nyt vihdoin jotain muutakin kuin vain ajatuksia minun päässäni. Tämän enempää ei pidä vielä paljastaa. Kerrottakoon ehkä sen verran että tavoitteet ovat selvät:
10 000 ihmistä ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen!

Ai niin, meinasi jo unohtua. EI OLE!


PS. Repäise nyt kuitenkin se kännykänlaturi pois seinästä, kun et sillä taaskaan mitään lataa. ;)

Elon kerjuuta

Rakas päiväkirja.

Olin tänään terveydenhoitajalla. Olin terve kuin pukki, jotka tunnetusti ovat hyvin terveitä. No ok taisin hieman huijata kyllähän tämä yleisflunssa tuntuu minunkin eloani häiritsevän.

Minun piti osallistua tänään neljään eri kokoukseen. Osallistuin kolmeen. Saavutukset olivat kuitenkin positiivisia, joten mieli jaksaa. Ilmastomarssin järjestelyt ainakin ottivat aimoloikan. Sain katsos Turun seudun vihreät haastamaan muut paikallispuolueet mukaan marssitorin toimintaan.

Keksin myös, että kun kutsumme kaikki puolueet paikalle, niin järjestän myös kaikille nimellisen kojun. Näin paikalle tulemattominen tyhjät kojut kertovat kolkkoa kieltään kyseisen puolueen kiinnostuksesta asiaa kohtaan. Toivon että myös sinä pidät tätä edes hieman julmana.

Hovitaiteilijani Karri on saanut valmiiksi ensimmäiset luonnokset nettisivujeni sarjakuvahahmoista Johnny Tatt:ista ja supersankari NegaWatista. Hahmot ovat tosi jees kuten näet. (Tuo olen siis minä!)

Masteroimme myös hovitieteilijäni Rokkion (Alias Lönnrot) kanssa Flash-animaation-teko-taitomme viime yönä, joten nettisivuistani tulee häikäisevät. Sieltä löytänee lähinnä ääntä, valoa, suhinaa, efektiä ja mahdollisimman vähän elintärkeää infoa.

Nyt, oi päiväkirjani, taidan siirtyä aikakoneeseen.

Järjestöeloa

Eilen oli Turun vihreiden nuorien strategia-symposium, jossa suunniteltiin kyseisen lafkan tarkoitusta, luonnetta ja tulevaisuutta. Tulimme yksimielisesti siihen tulokseen, että meidän tulee olla nuorekas, dynaaminen, haastava ja ympäristöliikkeen kuuminta kärkeä/hottia edustava ryhmä.

Saatoin ehkä hieman liioitella, mutta päätimme että koska kohderyhmämme ovat pääasiassa lukiolaisia tulee meidän olla mediaseksikäs organisaatio. Eli paljon tiilien heittelyä, kettutarhaiskuja ja SUURmielenosoituksia. Jep, taas liioittelua.

Olen myös suunnitellut SUURMIELENOSOITUKSEMME suunnittelua. Suunnitelma on seuraava:
- Aluksi kootaan 10-15 hengen ydinryhmä. (kokoontuu ensi torstaina.)
- Näille osoitetaan omat vastuualueet, kuten tiedotus tai kauppakorkeakoulun mobilisointi.
- Jokainen vastuualueen koordinoija kokoaa itselleen toimijaryhmän, jonka avulla saavuttaa asetetut tavoitteet.
- Suurin osa toiminnasta tähtää eri tahojen mukaan saantiin.
- Tähän pyritään suorilla yhteyksillä ja yhteydenotoilla. Tarkoituksena on myös kirjoittaa räätälöityjä kutsuja eri ihmisryhmille.

Pohdin myös mitä SUURMIELENOSOITUS mahtaa tarkoittaa ja tulin siihen tulokseen, että kyllä siinä on puhuttava kymmenistätuhansista osallistujista.

Ja helpostihan sellainen määrä populaa paikalle saadaan.

Mikä saa ihmiset liikkeelle?

Älä osta mitään päivä , 30 osallistujaa.
Autoton päivä, 70 osallistujaa.
Anna Politkovskajan muistotilaisuus, 100 osallistujaa.
Opintorahan nousua vaatinut mielenosoitus Turussa, noin 1000 osallistujaa.
Suurmielenosoitus kansainvälisenä ilmastopäivänä 4 .11.06 Turussa, ? tuhatta osallistujaa.

Mikä saa ihmiset liikkeelle? Miten ihmiset arvioivat onko asia marssin arvoinen? Mitkä asiat vaikuttavat osallistumispäätökseen?

Oman palkan korottamisen puolesta saadaan näköjään Turussakin kasaan miltei tuhannen ihmisen massa, mutta kun pitäisi marssia jonkin muun kuin oman navan ympärillä, ei tunnu kansaa kiinnostavan!

Ainoa asia mitä jaksoin tänään Nouse jo! -kulkueen aikana hehkuttaa oli se suhteellisuuden puute, jota kulkueen osallistujamäärä ilmensi. Opintoraha koskee vain pientä osaa kansasta ja paikalla oli aika läjä porukkaa.

Ilmastonmuutos tai ihmisoikeudet taas koskevat nähdäkseni noin suurinpiirtein jokaista kansalaista. Ja ollaanko näiden asioiden vuoksi järjestetyissä mielenilmauksissa nähty asioiden vakavuuden arvoisia ihmislaumoja?

Jep arvasit oikein, EI OLE!

Nyt sinulla ja minulla, ja kyllä sinullakin siellä takarivissä, on mahdollisuus korjata tämä häpeällinen asianhaara, sillä kansainvälisenä ilmastopäivänä 4. marraskuuta järjestetään Turussakin SUURMIELENOSOITUS! (Tämä kappale tulee lukea nostattavaan ja hurmoshenkiseen äänensävyyn.)

Matkakuumehoureilua

Istuin tuossa asuintoverieni kanssa "aikakoneessa" eli olohuoneessamme. Keskustelimme matkailusta.

Ehdototetut matkakohteet vaihtelivat lähimaastosta, Norjan kautta Kiinaan. Matkustuskeinot pysyivät kuitenkin sietokyvyn rajoilla, koska lentämien pystyttiin pitämään suunnitelmien ulkopuolella.

Vahvimmaksi ideaksi taisi lopulta nuosta Norjaan suuntautuva lifti-vaellusretki. Kuulin viimeviikolla paljon hyvää liftaamisesta ja tekisi mieli kokeilla pääseekö tällä metodilla todella ylittämään maantieteellisiä etäisyyksiä.

Kun lentokoneilu on pois laskuista joutuu painimaan aikataulu ongelman kanssa. Esimerkiksi jos näkisi tarpeelliseksi lähteä Mongoliaan hengaamaan paikallisten paimentolaisten kanssa ja kulkeutua paikanpäälle junalla, niin homma ei taida ihan muutamassa päivässä hoitua. Tulimmekin siihen tulokseen, että ei sitä aikaa ole koskaan ellei sitä itse ota.

Toisaalta ehkä sitä pitäisi vain tyytyä vähempään. Esimerkiksi matkaan, jonka pystyisi suorittamaan omilla ruumiin voimillaan, kuten pyörä- tai kanoottiretki.

Tai voisi vaan lähteä kiertämään Suomea... Ja mielellään mahdollisimman kaukkaa!

Epäilyttävä totuus?

Olin eilen luokkalaisteni kanssa katsomassa Al Goren vaalivideota, epämiellyttävä totuus. Leffa oli kansantajuisuudessaan hyvä, vaikka väkisin mukaan ympätyt henkilökohtaiset draamakohtaukset olivat sensorielimiä raastavia.

Klimatologiaan jollain lailla perehtyneelle mielenkiintoisinta antia oli Alin selonteko jenkkien ympäristöpoliittisesta keskustelusta. Oli jälleen hupaisaa havaita miten asiantuntijoiden varoituksia ja tutkimuksia ei otettu tosissaan tai edes huomioon.

Jotain edistystä on kuitenkin tapahtunut, koska BBC uutisoi eilen Meksikossa pidetystä ilmastokokouksesta:

"Several said they had never known such a positive atmosphere. Nobody doubted the reality of climate science anymore." -BBC-

VAU! Kukaan ei siis enää epäile sitä mitä tiedeyhteisö on pitänyt itsestään selvänä jo lähes kymmenen vuotta. Olisiko siis niin, että vaikutusvaltaiset tahot olisivat siirtyneet "epäilyttävästä totuudesta" Al Goren mainostamaan epämielyttävään maailmaan?

Musiikin alkulähteillä

Pistinpäs pitkästä aikaa vanhaa kunnon Giant robottia soimaan läksyjä väsätessäni (ovat yhä kesken). Tuli heti mieleen viime kesä ja Uuden Musiikin Festivaalit. Giant Robotin Tuomas Toivonen soitti ensimäisenä artistina Varvintorilla ja meininki oli mitä viilein (+35 astetta celsiusta).

Herra Tuomaksen setti oli kuitenkin sillä lailla mielenkiintoinen, että sen rakenteesta ei saanut missään vaiheessa oikein kiinni vaan musiikki eli miten lystäsi. Esitin tällöin teorian, jonka nyt toistan:

Tällainen pitkälle rytmiin perustuva vapaasti muokkaantuva musiikki on varmasti hyvin lähellä ihmisen ensimmäisiä musiikillisia kokeiluja. Kun jossain Niilin alkulähteillä asustelleet luolamiehet tai -naiset sattuivat ensimmäistä kertaa keksimään, että puunrunkoja takomalla sai mukavan tahdikasta mekkalaa aikaan, eivät he varmasti pohtineet millainen rakenne ja kesto kappaleella tulisi olla.

Her Tuomaksen tarjoama 50 minuuttinen olikin mukava poikkeus jo ahdistavaksi käyvään musiikkikipaleiden perusrakenteeseen: Kesto 3.13 min. osat a.) säkeistö b.) bridge c.) chorus ja ehkä jopa kuuluisa C-osa.

Harmi ettei sellaista jammailua pääse kuulemaan juuri koskaan ainakaan täällä kulttuurin alkulähteellä Turkkusessa.

Ravintohierarkia

Jouduin taas kerran makaroonilaatikon valmistuksen aikana tekemään kämppikselleni selkoa ruokavaliostani. "V-V kui sä et ota tästä kunnon pihviä? Kyl sä tiädät et se on hyvää!"

" Koska ensinnäkin teholihateollisuus on täysin kohtuutonta noin niin kuin eettisesti ja toiseksi se ei edes ole tehokasta" -vastasin paprikaa pilkkoen. Ja tätä tehottomuuttahan saa aina ihmisille selittää.

Suomalaiselle karjalle tuodaan ruuaksi soijaa amazonilta. Yhden Lihakilon muodostumiseen tarvitsee tuoda 5-7 kiloa soijaproteiinia. Tämä soija on kuitenkin myös ihmiselle sopivaa ravintoa.

Soijateollisuuden vuoksi kaadetaan valtavia alueita sademetsää vuodessa. Lisäksi soijan tänne pohjolaan rahtaaminen aiheuttaa rutkasti kasvihuonekaasupäästöjä. Siirtymällä kasvisruokavalioon voidaan siis vähentää soijateollisuudesta johtuva sademetsän kaato ja kasvihuonekaasupäästöt yhteen viidesosaan tämänhetkisestä.

Jos kuitenkin haluaa tutustua ravintohierarkian toiseen ääripähän kannattaa lukea artikkeli Jättiläishärästä.

LuokkaTaisteluni

Olipa kerran oppitunti nimeltänsä johdatus kestävään kehitykseen. Täällä keskusteltiin ohimennen ympäristökasvatuksen tilasta tai ehkäpä tarkemmin ottaen ihmisten omakohtaisista kokemuksista. Todettiin että onhan sitä opetettu kierrättämään ja keräilemään roskia. Ja hetken oltiin rauhallisia.

Sitten yhdelle pojalle nimeltänsä Minä tuli mieleen, että pistetäänpä tuntiin hiukan vauhtia väittämällä että: "Siis kyllähän se nyt on niin, ettei tuollaisella kierrätys/ roskien keräily -näpertelyllä maailmaa pelasteta!"

Tästähän kyseinen tyttövoittoinen luokka innostui opettajaa myöden niin ETTÄ! Kun viimein hyökkäyksen ensiaallon pöly laskeutui ja vain yksi ihminen puhui kerrallaan päästiin taistelussa alkuun.

"Kyllä se on tärkeää että roskia keräillään. Muutenhan niitä olisi kohta kaikki paikat täynnä." -totesi joku tytöistä. "Yksittäisistä teoista se lähtee." jatkoi toinen.

Ja koska alkuun oli jo päästy eikä pojalla ollut aiettakaan perääntyä hän esitti, että 1.) roskia ei esiinny todellisessa luonnossa (Suomessa), 2.) siellä esiintyessäänkään ne eivät ole vakavia ympäristöongelmia (elleivät ole ongelmajätteitä), 3.) kierrätys on vain todellisen ongelman (jätteenmuodostuminen) siirtämistä, eikä siis ratkaise mitään.

Kaiken edellisen voi tietysti kiistää "pienilläkin teoilla on merkitystä" -argumentilla, kuten tapahtuikin, useasti, yhtäaikaisesti ja kovaäänisesti.

Poika ei kuitenkaan ollut vielä ehtinyt varsinaiseen väitteeseensä, joka koski ympäristökasvatuksen määrää, laatua ja tavoitetta.
"Jos kaikki mitä ympäristönsuojelusta opetetaan peruskoulussa on kierrätys ja roskien keräily, ei voida olettaa että nuoret kasvaisivat sellaisiksi kansalaisiksi ja kuluttajiksi, joista ekologisesti kestävä yhteiskunta rakentuu."

Summa summarum: Kouluissa pitäisi opettaa ympäristötietoutta ensisijassa sellaisista asioista, joilla on suuressa mittakaavassa merkitystä. Esim. ilmastonmuutos ja sen vaikutukset KAIKKEEN. Jos kouluissa opetetaan, että kunhan kierrättää ja pistää roskat roskiin ei ole mitään hävettävää, niin emme tule pitkällä pääsemään. Ehkäpä jonnekin vuoden 2115 tienoille saakka.

Viikonlopun jälkimakuja

Ensin työstä sitten huvituksista.

Messuista jäi tamminen, hieman pyöreä, tuuhea ja marjainen, mutta silti pikantti jälkimaku. Sunnutai olikin helpompi päivä kuin kaksi ensimmäistä, koska ilmaannuin paikalle vasta iltapäivällä. Ehdin jopa hieman kierrellä muiden kojuja. Mielekiintoisina mieleen jäivät Åbo akademin keemikkojen pitävä vesistöjen saastumis -standi sekä tiedekeskus Heurekan esittely. Heurekassa vaihtuvana näyttelynä juuri avattu "älykästä liikennettä" kuulosti, jopa vierailun arvoiselta.

Messuaktionista voisi todeta sen verran, että helpommalla pääsee, kun ei ole istuva kansanedustaja. Janina joutui kuuntelemaan jokaisen ohikulkijan vuodatusta ties mistä aiheista, kättelemään miltei kaikkia yli 55-vuotiaita sekä jakamaan muutaman nimmarin.
Kaiken kaikkiaan messuista jäi sellainen olo, että joku saattaisi jopa äänestää minua tulevissa vaaleissa.

Niin ja sitten niistä huveista.
perjantaina oli koulutusohjelmamme yhteiset karkelot Koroisten tilalla. Tarjolla oli ruokaa, juomaa, saunaa, kalapoikaa ja hyvää seuraa. Tunnelma oli todella miellyttävä ja maailmasta tuli taas palojon parempi paikka.

Lauantai illalla Päiväkodissa oli Sammakon järkkäämä runoilta. Menimme paikalle kuuntelemaan Palefacea, joka hesassa heitti todella "hyvää settiä", kuten kaduilla sanotaan. No, Daddy Pales ei koskaan tullut paikalle. Onneksi muutama runonlausahtelija oli kuuntelemisen arvoinen. Homma liuskahti kuitenkin käsistä, kun minulle tuntemattomaksi jäänyt trubaduuri alkoi soittaa ja laulattaa "Lennä Juri Gagaarinia".

Seuraavaksi luvassa jotain huomattomasti vähemmän henkilökohtaista.

Bloggaamisen ihanuus

Bloggaamisesta minulle sanottua:

"Täytyy kirjottaa sosiaalipornoa."
"Täytyy kirjoittaa henkilökohtaisempaa."
"Täytyy kirjoittaa tiiviimmin."
"Kirjoita ihan vaan omista kokemuksista."
"Lyhyet on parempia. Niitä jaksaa lukeakin."

Näillä siis mennään.

Blogin rustaaminen on kuitenkin sen verran hauskaa, että pistimme äsken kämppiksien kanssa oman kimppaplokin pystyyn. Sen nimeksi tuli lyhyen pohdinnan jälkeen "Mietteitä Aikakoneesta" ja se sisältää kirjaimia laidasta laitaan.

Kirjoittajina aikakoneessa toimivat: V-V a.k.a. minä, Alias Lönnrot, George sekä vielä aliastaan pohtiva vaalipäällikköni. Aikakone -blogista on tulossa sitä niin kutsuttua "kuuminta hottia", vaikkei blogilistan kuumalista sitä vielä tunnnustakaan.