Haparointia ay-ihmemaassa

(Disclaimer: jos et siedä ay-liikettä koskevaa kritiikkiä, niin nyt on aika vaihtaa kanavaa)

Aivan aluksi haluan sanoa, että arvostan suuresti työväenliikkeen historiallisia saavutuksia ja sen osuutta hyvinvointivaltion rakentamisessa. Uskon myös, että työmarkkinaosapuolten sopimisella päästään parempiin työoloihin ja kohtuullisemmille palkkatasoille, kuin vapailla markkinoilla.

Haluan kuitenkin esittää muutamia minua vaivanneita kysymyksiä ay-liikkeestä. Enkä puhu nyt sen heikosta nykypolitiikasta esimerkiksi ympäristö- ja pätkätyökysymyksissä. Mielessäni haparoi muutamia ihan fundamentaalisia ihmetyksiä, joita nyt joudutte sietämään.


1. Ensinnäkin minua askarruttaa onko ay-liikevallan kannattajien mielestä ihan ok, että osa kansanvallasta on annettu työmarkkinaosapuolille tai vähintäänkin nämä käyttävät valtaa välillisesti monella tapaa? Tämä kuitenkin kaventaa puhdasta kansanvaltaa rajaamalla päätöksentekoa elimille, joihin koko kansalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa.

2. Toiseksi minua ihmetyttää suuresti, esimerkiksi viimeiseen bloggaukseeni liittyvät, vähäosaisimpien etujen ja sanavallan sivuttaminen ay-politiikkaa tehtäessä. Miten esimerkiksi vasemmistoliittolaisesta näkökulmasta voi sympata työssäkäyvän kansanosan edunvalvontaa, jota tehdään heikko-osaisempien kustannuksella?

3. Ja kolmanneksi, eikö ole ongelmallista, että ay-liikkeen saavutukset jakautuvat epätasaisesti myös eri alojen välillä (eikä siis vain työväestön ja työttömien välillä, kuten kohdassa 2. esitän)? Lakkoaseen vahvuus vaihtelee huomattavasti eri aloilla, joka on saattanut meidät tilanteeseen, jossa paperityöläisten asiat on kyllä hyvässä reilassa (jos siis töitä on), mutta monien heikkojen lakkoasealojen asiat on retuperällä. Onko tällainen "vahvempien valta" oikeudenmukaista?

4. Ja neljänneksi vielä aika hatara väite. On todennäköistä, että esimerkiksi ahtaajien tai paperityöläisten itselleen neuvottelevat edut siirtyvät myös tuotteiden hintoihin sen sijaan, että vaikutukset rajautuisivat vain omistajien kukkaroihin. Näin ollen vahvojen alojen edut siirtyvät koko kansan maksettaviksi ja vaikuttaa siis tulonjakoon regressiivisesti samalla tavoin kuin välillisten verojen korotukset.


Kuten on ehkä havaittavissa, en ole mikään ay-spesialisti ja hahmotan liikettä ulkoa käsin, vaikka omaan liittooni YKL:n kuulunkin. Olisi siis hauska saada kommentteja näihin pohdintoihin.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan kokous 30.11.2010

Puoluevaltuuskunnan tiukan veroviikonlopun vuoksi en ehtinyt blogata tiistain kokouksesta ennakkoon, mutta tässä briiffi kokouksesta ja linkki esityslistaan

Linnakaupungin osayleiskaava

Kuten aikaisemminkin olen sanonut, kaava on mielestäni hyvä ja tukee yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Saimme päätösehdotukseen lisätyksi kirjauksen, joka velvoittaa virastoa tekemään selvityksen raitiotien linjauksesta ja tilantarpeesta sekä siitä voidaanko joukkoliikenteen runkolinja toteuttaa bussikatuna ennen ratikan valmistumista.

Tehokkaan joukkoliikenteen saaminen alueelle jo rakentamisen alkuvaiheessa on elintärkeää. Ellei alueella ei toimi korkeatasoista runkolinjaa alusta saakka, on epätodennäköistä, että alueesta kehittyisi koskaan joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn painottuvaa.

Tämän lisäksi vihreiden valtuustoryhmä suhtautui joidenkin kortteleiden rakennuskorkeuksiin skeptisesti, mutta katsoimme, että tähän kysymykseen on parempi puuttua asemakaavoitusvaiheessa, kun suunnitelmista on parempi käsitys.


Kirkkotien asemakaava

Kirkkotiellä sijaitsee vanha polkupyörätehdas (tai tarkemmin jäljellä oleva osa siitä), jossa toimii sekä Ekotori että suuri määrä kansalaisjärjestöjä. Jääviysepäilyjen varmistamiseksi myönnän heti, että toimin Maan ystävissä, jonka toimisto on käsittääkseni aina sijainnut kyseisessä rakennuksessa.

Alueelle suunnitellaan sekä asunto- että toimistorakentamista. Polkupyörätehdas sijaitsee aivan alueen keskellä ja vielä ikävästi kuopassa, joka tekee alueen suunnittelusta ilmeisen vaikeaa. Onkin sanomatta selvää, että virasto ja grynderit haluavat jyrätä sen maan tasalle ensi tilassa. Heidän näkökulmastaan tämä onkin ymmärrettävää.

Järjestöt kertovat lausunnossaan seuraavaa: "Aurinkotehdas on Turussa ainutlaatuinen kansalaisaktivismin yhteinen tila. Aurinkotehtaalla luotu yhteistoiminta sujuu hyvin ja on säilyttämisen arvoista. Yhdessä ylläpidämme monimuotoista kansalaistoimintaa. Toiminta on pitkälti vapaaehtoisten varassa. Järjestökeskuksen jatkuvuus on tärkeää turvata."

Museokeskus taas lausuu seuraavaa: "Asemakaavatoimisto piti palaverin Museokeskuksen kanssa 8.10.2010. Museokeskus totesi kannanottonaan, että polkupyörätehtaan vanha tehdasrakennus ja siihen liittyvä asuinrakennus tulisi säilyttää. Perusteluna se esittää alueen teollisuushistoriallisen merkityksen sekä sen, että vanha teollisuusrakentaminen tekee alueesta maisemallisesti monipuolisen ja luo näin historiallista kerroksellisuutta alueen kulttuuriympäristöön."

Näiden lausuntojen perusteella tulen kannattamaan polkupyörätehtaan suojelemista eli kaavavaihtoehtoa B. Kaava jäi siis nyt pöydälle ja suoritamme alueella katselmuksen ennen seuraavaa käsittelyä. Tervetuloa lobbaamaan ;)

Torinkulman asemakaava

Oltiin taas pyhimmästä pyhimmässä eli Kauppatorilla. Päätöstä ei tehty, mutta keskustelua käytiin... ai että!

Jokin herrasnaissopimus estää minua kertomasta avoimesti mitä kukakin lautakunnassa puhuu, mutta referoin muutamia retorisia helmiä lautakunnan keskustelusta.

• Suojelun kustannusten korvaus ja vähäisemmän rakentamisen kannattavuus -argumetteihin puutuinkin jo viime viikolla, mutta näitäkin saimme kuunnella jälleen.
  
• Lautakunta esitti myös näkemyksenään, että alueellisten Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) sekä museoviranomaisten virkamieslausunnot ovatkin vain yksittäisten ihmisten mielipiteitä.
• Mielipiteenä tunnuttiin pitävän myös hallinto-oikeuden päätöstä, jolla aiempi torinkulman kaava kaatui (rakennussuojelua ei oltu otettu tarpeeksi huomioon).
• Kuulimme jälleen myös, miten Turussakin pitäisi joskus uskaltaa rakentaa jotain uutta, rohkeaa ja modernia.

Turun taudin, josta turkulainen kaupunkisuunnittelu hyvin tunnetaan, perusta ei totta tosiaan ole siinä, etteikö Turussa olisi uskallettu rakentaa uutta ja modernia sekä purkaa vanhaa alta pois.

Päätös tehdään parin viikon päästä, joten aikaa vaikuttaa on vielä jäljellä.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lista 23.11.2010

Heti alkuun tarjoillaan linkki esityslistaan, var så god.

Linnakaupungin osayleiskaavaehdotus

Linnakaupunki tulee jälleen. Omista ja vihreiden kannoista olen kirjoittanut aiemmin, ja ne voi tarkastaa tästä. Muiden kannoista ei ole vielä mitään tietoa.

Menettelytavoista on sovittu sen verran, että kaikki puolueet toisivat esiin mielipiteensä hyvissä ajoin ennen päätöskokousta, jotta kaikilla olisi mahdollisuus pohtia muiden kantojen hyviä ja huonoja puolia. Me toimme kantamme esiin kolme viikkoa sitten kokouksessa... Muista ei ole kuulunut.

Jännitys siis tiivistyy.

Lausunto Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoshanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Ensimmäisenä tässä pistää silmiin Ympäristövaikutusten arvioinnin eri vaihtoehdot, joissa on mukana todella heikkoja ideoita, kuten polttoaineseos hiili 60% ja turve 40%. Tällaisia ei tietystikään enää nykyään saisi nähdä kuin painajaisissa. Onneksi ympäristönsuojelutoimiston lausunto on pätevä. Joitain tiukennuksia erityisesti noihin polttoaineseosvaihtoehtoihin täytyy yrittää saada vielä lävitse.

Lausunto Turun kantasataman ympäristöluvan mukaisista selvityksistä

Asiassa ei ole sen kummempaa, mutta voidaan todeta että lausuntomme loppuu oikein kivasti: ”Ympäristönsuojelutoimiston näkemyksen mukaan sataman tulee jatkossa edelleen kehittää ympäristöperusteisia satamamaksuja ja tehdä niistä entistä houkuttelevampia laivayhtiöille”. Way to go ympäristönsuojelutoimisto!

Asemakaava- ja tonttijakoehdotus; "Arola II" (29/2009)

Kyseessä on pientalokaavahanke Hirvensalon Lauttarantaan. Arola II on hyvin tyypillinen kaupunkirakennetta levittävä ja yksityisautoiluun perustuva asuinalue, jonka rakentamista on vaikea perustella millään muulla kuin sillä, että se on osa jo hyväksyttyä Asunto- ja Maankäyttöohjelmaa (AMO).

AMO on ryhmien välinen kompromissi, joten siellä on vihreiden kannattamia kivoja kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen pohjaavia alueita sekä sitten näitä hyvin kyseenalaisia pellolle-läjityskaavoja.

Tämän hankkeen eduksi voidaan ehkä laskea, että se sijaitsee jonkinlaisella etäisyydellä (n. 1 km.) tulevasta runkobussilinjasta. Joukkoliikenne aluetta se ei tästä kuitenkaan tee.

Asemakaava- ja asemakaavanmuutosluonnos; "Säkömäki" (24/2009)

Olimme valmiit jo viime kokouksessa kaatumaan kulttuurimaiseman puolesta saappaat jalassa, mutta nyt on lautakunnalle toimitettu emeritusprofessori Veikko Laakson lausunto asiasta, joka on mielestäni hyvin asiantunteva ja nostaa monia relevantteja näkökohtia esiin. Saattaapi olla, että tällä kertaa ei tarvitsekaan olla häviäjien puolella, jos jotkut muutkin lautakuntalaiset ovat jaksaneet lausunnon lukea ja sisäistää.

Asemakaavanmuutosluonnos; "Torinkulma" (11/2009)

Torinkulmassa ollaan taas turkulaisen kaupunkigryndaamisen ytimessä. Tontille on kolme luonnosvaihtoehtoa A, B ja C (linkki mallikuviin, PDF).

Vihreä valtuustoryhmä on päättänyt kannattaa vaihtoehtoa B, jossa suojelunäkökohdat on otettu parhaiten huomioon. A on kaavaviraston kannattama vaihtoehto. Se ei ole surkea, mutta pilaa viimeisen näkymän torilta kirkolle. Tontin omistaja taas on laatinut mallin C, joka on hupaisan megalomaaninen ja jatkaisi ihanasti turkulaista perinnettä ydinkeskustan suojeluarvojen mestaamisessa ja modernismipäissään tehtyä YÖK-arkkitehtuuria.

Yhtenä puitavana tekijänä on kiinteistönomistajan vaateet suojeltavien rakennusten kunnostuskulujen kattamisesta uudella rakennusoikeudella (tämän vuoksi siis pitäisi saada se 11 kerroksinen kolossi). Kun ottaa huomioon, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokainen kiinteistön omistaja on vastuussa kiinteistönsä kunnosta, on omituista, että tässä omistaja vaatii kaupunkia rahoittamaan (eli lisäämään rakennusoikeutta) tähän saakka laiminlyödyt kunnostustyöt. Täältä päin ei ymmärrystä tälle logiikalle heru.

Toisena on väitteet, että jos ei anneta tarpeeksi rakennusoikeutta, ei hanke ole kannattava, ja ei siis toteudu. Henkilökotaisesti en usko tähän hetkeäkään, kun otetaan huomioon, että kyseessä on torinkulma! Paikalle kannattaisi rakentaa vaikka yksikerroksinen asuinrakennus ja silti tuotto olisi sijainnin vuoksi taattu.

U = UTOPIA - osa I: tekijänoikeudet

Tämä kirjoitus aloittaa uuden juttusarjan, jonka teemana ovat utopiat. Wikipedia opastaa meitä seuraavasti: "[..] termi utopia on laajentunut tarkoittamaan yleisesti jonkun henkilön ihannekuvaa yhteiskunnasta ja siitä, kuinka asioiden tulisi olla." Juuri tästä kirjoitussarjassa on kyse. 



Utopia-teeman alla aion ottaa reilusti erivapauksia kirjoittaa päättömiä, mahdottomia, toteuttamiskelvottomia ja epärealistisia visioita yhteiskunnasta ja koko hoidosta. Katson siis etteivät psykologian, talouden tai ehkäpä edes fysiikan lainalaisuudet sido minua tämän kirjoitussarjan alla ja myönnän siis itselleni luvat hahmotella utopioita aivan vapaasti.



______________________________________________________________________



Kirjoitussarjan ensimmäinen osa käsittelee tekijänoikeuksia. Tietoyhteiskunnan hakiessa muotoaan juuri tämä aihe on synnyttänyt runsaasti poliittista keskustelua ja se on siksi kiinnostava aihe tarkasteltavaksi erikseen.

Tekniikan kehitys on tuonut meille uusia mahdollisuuksia informaation digitalisaation muodossa. Informaatiota, kuten tekstiä, kuvia, musiikkia ja elokuvia voidaan nykyään monistaa periaatteessa kustannuksitta. Rajallisesta resurssista on tullut rajaton.

Utopiassa tämä teknologiahyppy on mahdollistanut kaiken informaation vapaan käytön. Kenellä tahansa on mahdollisuus kuunnella mitä tahansa musiikkia, lukea haluamansa kirjaa tai lehteä ja katsoa haluamaansa elokuvaa. Eikä tämä toimitus ole keneltäkään pois, koska kyseessä on rajaton resurssi. Informaatiosta on ihmisille hyötyä. Tämä hyöty konkretisoituu esimerkiksi viihteen ja tarpeellisen tiedon muodossa.

Kun ymmärrämme tämän, voimme todeta seuraavaa: Informaation tuoma hyöty on sitä suurempi mitä useammalla on mahdollisuus käyttää sitä, ja mitä enemmän informaatiota kullakin on käytettävissä. Optimitilanne on siis sellainen, jossa jokaisella on mahdollisuus käyttää mitä tahansa informaatiota niin paljon kuin haluaa. Teknologisesti tämä on jo mahdollista, ja utopiassa asia on tietysti juuri näin.

Nykyään tähän rajattomaan resurssiin käsiksi pääsee lähinnä kuluttamalla rajallista resurssia, rahaa. Tämä tietysti johtuu siitä, että informaation tuottamiseen on usein käytetty rahaa. Kerran tuotettu informaatio on kuitenkin rajaton resurssi.

Utopiassa järjestelmä voisi toimia esimerkiksi seuraavalla tavalla (varoitus herkkänahkaisille: melkoisen sosialistinen malli tiedossa):

Tässä mallissa - joka ei ole oma keksintöni, vaan jonkinlainen hybridi ehdotetuista ideoista - jokainen yhteiskunnan asukki maksaa informaationtuottoveroa osana progressiivista tuloveroa. Nämä varat kerätään omaan budjettimomentin alle.

Rahat jaetaan informaation tuottajille useamman metodin avulla:
Ensinnäkin kaikki yhteiskunnan jäsenet kykenevät osoittamaan arvostusta tai likettämistä mitä tahansa informaatiota kohtaan, kuten Facebookissa konsanaan. Näiden perusteella jaetaan informaation tuottajille viikoittaista, kuukausittaista tai vuosittaista korvausta informaation tuottamisesta.
Tässä suureksi eduksi voidaan laskea kulutusvaikuttamisen demokratisoituminen, kun rajallisen resurssin, rahan, vaihdosta siirrytään rajattoman resurssin, arvostuksen, jakamiseen. Näin ollen jokaisella yhteiskunnan jäsenellä olisi samat mahdollisuudet vaikuttaa tuotettavaan informaatioon, verrattuna nykytilanteeseen, jossa rikkaammilla on suuremmat mahdollisuudet ”tukea” haluamaansa informaation tuottoa ostamalla informaatiota.

Toinen osa rahoista taas jaetaan jonkinlaisen kulttuurivaliokunnan ja paikallisten kulttuurilautakuntien toimesta. Näiden valio- ja lautakuntien jäsenet olisivat osaksi demokraattisesti valittuja luottamushenkilöjä ja osittain eri informaatiotuotantoalojen asiantuntijajäseniä.
Näin utopiassa saavutetaan maksimaalinen hyöty/hyvinvointi/onnellisuus informaation käytössä sekä kyetään rahoittamaan informaation tuotanto.

Jep, aivan utopistinen, ja sosialistinenkin, mutta myös melko hyvä.


Kirjoitus on osa U = UTOPIA kirjoitussarjaa, jossa esitellään utopioita paremmasta yhteiskunnasta

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lista 9.11.2010

Tervetuloa seuraamaan tämän viikon jännitysnäytelmää. Otsikoissa tänään ovat Säkömäen ja Toijaisten rinteen asemaakaavat sekä useamman viikon listoilla roikkunut Ecositen matkaviestintukiasema. Pirteänä piirteenä tämän viikon asioissa on, että tulemme mitä todennäköisemmin saamaan turpaamme jokaisessa asiassa. :)

Asemakaava- ja asemakaavanmuutosluonnos: "Säkömäki"
Säkömäki sijaitsee Turun ja Kaarinan rajalla Kuralan kylämäen tiluksilla. Ja siitä kaavan ongelmallisuus johtuukin. Museokeskus on antanut lausunnon, jossa toteaa mm. seuraavaa:

• "Suunnitellun asuinalueen rakentaminen tuhoaa maisemallisesti erittäin merkittävät Kuralan Kylämäen viimeiset avo-ojitetut pellot, joilla harvinaisuutensa vuoksi on myös laajempaa merkitystä.

• Suunnittelualue rajautuu valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön RKY-2009 (Kuralan Kylämäki) ja Aurajokilaakson valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen."

Tämä lausunto on annettu viime lautakuntakäsittelyn jälkeen, ja olenkin sen perusteella kääntänyt takkini (Joka on muuten poliitikolle todella tärkeä taito. Verrattuna siihen, ettei uudenkaan informaation edessä uskalla tai ymmärrä muuttaa mielipidettään. On siis aika ärsyttävää, että kielikuvalla on hyvin negatiivinen pohjavire.) tämän kaavan osalta. Ja itse kaava on muuten hyvin suunniteltu, siinä ei ole vikaa, vaan rakennuspaikassa.

Kaavan hyväksymisen puolesta on esitetty seuraavia argumentteja:

• pientaloja vaan täytyy kaavoittaa, jotta niitä ei tehdä Lemuun ja Lietoon
• paikka sopii erinomaisesti pientalorakentamiseen
• alueelta on hyvät joukkoliikenneyhteydet
• alueelta on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet
• kaupungissa ei tarvitse olla peltoa, koska se on kaupunki ;)

Aion nyt hyvän tavan mukaisesti argumentoida noita puoltavia argumentteja vastaan, ja ottaa vastustavan kannan argumentit sellaisinaan. ;)

Turku kaavoittaa pientaloja kymmenille tuhansille pitkin saaria (Hirvensalo, Satava, Kakskerta), ja näiden 40-50 asunnon rakentaminen tai rakentamatta jättäminen ei muuta kilpailuasetelmaamme Lemua ja Lietoa kohtaan suuntaan tai toiseen. Ylipäätään näin tehotonta rakentamista ei tulisi juuri harrastaa.
Paikka ei myöskään ole kovin kummoinen. Se sijaitsee nelikaistaisen vilkkaasti liikennöidyn tien kupeessa kauniin ABC-huoltoaseman ja teollisuuskiinteistön naapurissa.


Toimiston mainostamat hyvät joukkoliikenneyhteydet tarkoittavat kahta bussia tunnissa, joka on palvelutasoa ”Surkea”. Kaarinan rajalle rakennettava pientaloalue ei tule ikimaailmassa tukeutumaan kävelyyn tai pyöräilyyn. Ja jos Turun kaupungissa jossakin voi peltoa yhä olla, niin nimenomaan osana
Kuralan kylämäen kokonaisuutta.



Noin, case closed.



Asemakaava- ja asemakaavanmuutos- sekä tonttijakoehdotus: "Toijaisten rinne"

Toijaisten rinteestä kirjoittelinkin jo viime viikolla. Vihreän ryhmämme jäsenen Mikaela Sundqvistin esityksestä yritimme viimeviikolla palauttaa kaavaa valmisteluun. Perusteina olivat lintudirektiivin mukaisen lajin, Ruisrääkän, esiintyminen alueella sekä ekologisten käytävien säilyttäminen. Ruisrääkkä-kysymys selvisi lautakunnassa, ja sen esiintymisalue on suojeltavaksi esitetyllä alueella. Sen sijaan ekologisten käytävien osalta asia jäi auki ja siten viikoksi pöydälle.



Tänään sitten katsotaan mitä mieltä ympäristönsuojelutoimisto on ekologisista käytävistä. Jos toimisto katsoo tiettyjen tonttien poiston suojelevan ekologisten käytävien säilymistä, ryhmämme äänestää kaavan palautuksen tai muutoksen puolesta.

Ja siis kaavahan on aivan järjettömässä paikassa keskellä Hirvensalon saarta. Eli juuri sillä alueella, johon uusi osayleiskaava esittää kaikkein vähiten asutusta. Jos saataisiin hylätyksi koko projekti niin aina parempi.



Poikkeamispäätös: Ecosite Oy, matkaviestintukiasema, Peltola 

Tämäkin asia on ollut käsittelyssä jo monena viikkona, johtuen päätökseen liittyvien tietojen puutteista. Vaadimme pari viikkoa sitten, että Ecositeltä kysytään, voisiko 32-metrisen maston sijoittaa puiston sijasta viereiselle teollisuustontille (jonne se minusta kaupunkikuvallisesti sopisi melko paljon paremmin kuin puistoon skeittirampin kylkeen).



Viime viikolla Ecositen edustajat olivat sivistämässä lautakuntaa matkaviestintukiasemien hienouksista ja hyvä niin. Emme kuitenkaan saaneet tietoa liittyen tuohon teollisuustontille sijoittamiseen, koska sijoituspaikan oli selvittänyt, ah niin nykyaikaisesti, alihankkija.


Saimme pitkällisen lautakuntariitelyn jälkeen asian vielä pöydälle. Ja tämä tieto on nyt toivottavasti tällä viikolla saavuttanut lautakunnan, jotta voimme asiasta tehdä päätöksen. Henkilökohtaisesti kannatan ratkaisua, jossa hankkeen toteuttaja laitetaan kysymään viereisen teollisuuskiinteistön omistajalta tarjous maston sijoittamisesta heidän alueelleen. Koska se kuuluu sinne, eikä puistoon.



Tässä tämän viikon anti. Vaikka tällä kertaa olenkin vastustanut asuntorakentamista pitkin Turkua niin huoli pois. Linnankaupunkiin on tulossa 20000-25000:lle asukkaalle kämppiä ja tätä kaupunkirakennetta oikeasti tiivistävää kaavaa kannatan lämpimästi.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lista 2.11.2010

Linnakaupungin osayleiskaavaehdotus (osayleiskaavatunnus 11/2007)

Kovin käsittelyssä oleva asia on Linnakaupungin osayleiskaava, joka on kyllä aika päheä. Alueelta on väistymässä satamatoimintoja sekä vanhoja pienteollisuustiloja ja tilalle tulee asumista, palveluja sekä uutta pienteollisuutta. Uusia asukkaita on tulossa huikeat 15000- 25000 tuhatta ja työpaikkoja lähes 20 000. Tämän lisäksi suunnitelmassa on varaus yli 40 kerroksiselle pilvenpiirtäjälle!

Asia josta aion kirjottaa, liittyy kuitenkin suunnitelmassa olevaan pikaratikkaan. Raitiotietä ei ole tarkoitus rakentaa heti, vaan aluksi lähes samaa reittiä ajaisivat runkolinjabussit. Tässä suunitelmassa on muutamia heikkouksia.

Koska bussit eivät voi kulkea kiskoilla, vaan ovat muun liikenteen seassa, tulee runkolinja jumittamaan Ratapihankadun ruuhkissa kiltisti muiden kumirenkaisten kanssa. Näin alueella ei tule olemaan korkeatasoista joukkoliikennettä ennen ratikkaa. Tämä taas ei houkuttele alueelle asukkaita, jotka haluavat korkeatasoiset joukkoliikenneyhteydet. Kun asukaspohja on näin jo muodostunut ennen ratikan tuloa, ollaan jo mokattu koko joukkoliikenteeseen perustuva suunnitelma.

Jos ratikkaa ei rakenneta heti, ei kyetä käyttämään raiteiden aiheuttamaa kiinteistöjen ja tonttien arvonnoousua hyödyksi ratikkainfrainvestointien rahoituksessa. Tällä metodilla ollaan rahoitettu monia raidehankkeita Euroopassa. Suomessa kiinteistön/tontin ansiottomasta arvonnoususta ei käsittääkseni ole vielä mahdollista periä maksua takautuvasti, joten tässä on nyt sellainen once in a lifetime -mahdollisuus.

Asemakaava- ja asemakaavanmuutos- sekä tonttijakoehdotus; "Toijaisten rinne" (44/2007)

Kaavana sinänsä on juuri sellainen, minkälaisia nämä pellolle läjitettävät pientalokaavat tyypillisesti ovat: sellainen, mitä ei tulisi tehdä. Sijainti on vielä optimaalisesti tulevan Hirvensalon osayleiskaavan keskellä eli sillä alueella, jonne rakentamista tulisi sijoittaa mahdollisimman vähän. Just loving it!

Poikkeamispäätös; Ecosite Oy, matkaviestintukiasema, Peltola

Toisena keskustelua herättäneenä asiana meillä on matkapuhelinoperaattorimaston sijoittaminen. Tämä yksittäinen tapaus on oma juttunsa, mutta aihe on yleisellä tasolla hyvin mielenkiintoinen ja monimutkainen.

Verkkojahan rakentavat useat firmat päällekkäin, joten yhdellä alueella saattaa olla esimerkiksi kolme mastoa, kun kolmella toimijalla on kaikilla omansa. Tässä mielestäni ei toteudu kuntalaisen etu kovinkaan hyvin. Voi helposti todeta, ettei olisi järkevää myöskään, että rakentaisimme kaupunkiin kolmesta kuuteen päällekkäistä vesijohto- ja viemärijärjestelmää taikka kaukolämpö- ja sähköverkkoa. Miksi siis olisi järkevää rakentaa päällekkäisiä radiomastoja?

Verkkojen rakentamisessa tulisikin siirtyä yhteiseen suunnitteluun, jossa kaupungin alueelle luotaisiin operaattorien yhteistuumin verkkosuunnitelmaa, jossa ei olisi päällekkäisyyksiä. En osaa sanoa millainen kattava verkko mahdollistaisi mahdollisimman pienet säteilytasot kaikkialle, mutta tämän sietäisi varovaisuusperiaatteen vuoksi olla kriteeri. Ehkä vielä varovaisuutta korostaen tulisi noudattaa Ranskan ja Italian esimerkkejä ja minimoida säteilyarvot lastentarhojen ja koulujen läheisyydessä.

Vihreät, V-V ja degrowth – Osa 3.

Kasvun aritmetiikka by Tim Jackson

Tim Jackson esittelee kirjansa Prosperity without growthin sivulla 81 Ehrlichin yhtälöksi (IPAT) kutsumansa laskukaavan. Yhtälö esittää, että ympäristövaikutukset (I) ovat yhtä kuin populaation määrä (P) kertaa taloudellinen toimeliaisuus tai yksinkertaisemmin ansiotaso (A) kertaa ympäristövaikutukset per tuotettu yksikkö (T). Näin ollen:

I = P x A x T

Nykyäänhän, ekologisella jalanjäljellä mitattuna, ihmiskunta käyttää maapallon ekologista kapasiteettiä noin 150 %:n tehokkuudella, eli huonosti kulkee. Tämä tarkoittaa, että I:n arvo on jo 50 % kestävää tasoa korkeampi.

Populaatio (P) ja BKT/capita (A) kasvavat hiukan alta puolentoista prosentin vuositahdilla. Taloudellisen toimeliaisuuden teknologinen intensiteetti (T) tulisi siis kompensoida sekä populaation että talouden koon kasvun, jotta pääsemme absoluuttisen irtikytkennän uralle. Tämä tarkoittaisi siis noin kolmen prosentin intensiteetin laskua vuosittain, jotta I pysyisi vakaana, ja yli kolmen prosentin laskua, jotta myös I lähtisi laskuun. Tim Jackson esittää kirjassaan, että esim hiili-intensiteetti on tähän mennessä pudonnut vain 0,7 %:n vuositahdilla. 

    

+ 1,5 %  + 1,5 %            + 2,3 %

    ^             ^                     ^ 

    ||            ||                    ||

    P     x      A    x    T   =     I

                             ||

                              v

                         - 0,7 %

Näillä luvuilla saamme klassisen esimerkin suhteellisesta irtikytkennästä, jossa teknologinen intensiteetti kyllä laskee, mutta absoluuttiset ymppäristötuhot kasvavat P:m ja A:n arvon nousun vuoksi 2,3 prosenttia. 

Absoluuttiseen irtikytkentään tarvitsisimme siis seuraavia lukuja:

+ 1,5 %  + 1,5 %           

    ^             ^                    

    ||            ||                    

    P     x      A    x    T   =     I

                             ||          ||

                              v           v

                         - > 3 %   - > 0 %

Vaihtoehtoisesti voisimme vähentää taloudellista kasvua (A), kuten degrowth-liike esittää. Ympäristötuhojen pysäyttämiseksi tarvitsisimme siis taloudellista laskua yli 0,8 % (1,5% - 0,7 %) vuodessa.

+ 1,5 %                            

    ^                                    

    ||                                  

    P     x      A    x    T    =     I

                   ||        ||          ||

                    v         v           v

            - > 0,8 %  - 0,7 %  - > 0 %

Aiemmissa bloggauksissa kirjoitin ilmastosta ja sen irtikytkentämahdollisuuksista. Sekä Tim Jackson kirjassaan että degrowth.fi blogin kirjoittaja Timo Järvensivu edellisen kirjoitukseni kommenteissa esittivät, että irtikytkennän tulisi ilmastopäästöissä olla jopa niin kova, että alkaisimme poistaa hiiltä ilmakehästä. Olen täysin samaa mieltä, oli meillä sitten taloudellista kasvua tai ei! Hiilenpoiston tarpeen voi varmistaa, kun tarkistaa nykyisen CO2-tason http://co2now.org/:sta ja havaitsee sen olevan 386,80 ppm, vertaa tätä 350 ppm:n tavoitteeseen ja pohtii mihin suuntaan ollaan menossa.

Henkilökohtaisesti uskon, että tällaiseen hiilinegatiiviseen yhteiskuntaan siirtyminen on pakollista ja myös teknisesti mahdollista. Tämä kuitenkin muuttaa IPAT yhtälöä aika hauskalla tavalla. Kun CO2-ekv. päästöt per tuotettu euro ovatkin negatiiviset (-T, huomaa miinusmerkki muuttujan edessä!) eli hiiltä poistuu ilmakehästä, huomaamme että sekä populaation (P) että BKT/per capitan (A) kasvu parantaa ympäristön tilaa (I).

+ 1,5 %  + 1,5 %           

    ^             ^                    

    ||            ||                    

    P     x      A    x   - T  =     I

                             ||          ||

                              v           v

                         - 0,7 %   -  3,7 %

Tämä ajatus vaikutti aluksi hiukan oudolta, mutta kyllähän kymmenen ihmistä, jotka istuttavat kukin yhden puun, saavat sidotuksi vähemmän hiiltä ilmakehästä, kuin sata ihmistä jotka istuttavat kukin kymmenen puuta.

Havainto asettaa degrowthin, irtikytkennän tai IPAT-yhtälön ristiriitaiseen valoon. Onko kasvu sittenkin positiivinen seikka aloilla, joissa kykenemme totaaliseen irtikytkentään ja lopulta negatiiviseen T:n arvoon? Onko tällaisia sektoreja oikeasti olemassa (minähän tunnun ajattelevan, että ilmastopäästöt olisivat tällainen sektori)? Onko IPAT-yhtälö epäkorrekti tapa laskeskella ympäristörasitusta, jos se negatiivisilla T:n arvoilla kannustaa sekä populaation että talouden koon  kasvuun? 

Näihin lisää epäloogisia päätelmiä ensi kirjoituksessa.

Anna lahja, jolla on merkitystä! ...Minulle!

Onko sinulla liikaa rahaa tililläsi? Ei hätää, nyt sinua lykästi oikein kunnolla.
Olen matkalla eduskuntaan ja se antaa sinulle loistavan mahdollisuuden tukea kampanjaani.

Nyt voitkin tarjota esimerkiksi:

-     -opiskelijalounaan, 2,60 €

-     -ison tuopin, 5 €

-     -viikon facebook-mainokset, 15 €

-     -mummon synttäriyllätyksen: Fazerin sininen ja kahdenkympin seteli, 22,35 €

-     -kunnon nivaskan flaikkuja, 50 €

-     -näyttävän roll-upin, 150 €

-     -takuupaikan eduskunnassa, 25 000 €

Huom! Lahjoittamasi vapaavalintainen rahasumma saatetaan käyttää myös muihin kampanjakuluihin.

Pienelläkin tuella on merkitystä ja isolla paljon enemmän. Voit tehdä lahjoituksen netissä klikkaamalla linkkiä: www.vihreat.fi/lahjoita?ehdokas=9966 Muuta ei tarvitse tehdä kuin valita mahdollisimman suuri summa ja siirtyä maksamaan helppokäyttöseen maksupalveluun.

Klikkaa itsesi siis verkkopankkiin ja lahjoita reilusti massia eli hynää eli mania kampanjan tueksi. Muista myös lähettää tämä viesti eteenpäin kymmenille ystävillesi ja toiveesi toteutuu 17.4.2011.

------------------------------------------------------------------
Kärkiteemani eduskuntavaaleissa ovat:

Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen

Valtion veropohjan laajentaminen hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi



Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen ei voi olla vain yksi näkökulma asioihin. Kaikki ihmistoiminta tulee sopeuttaa ilmaston ja luonnon asettamien reunaehtojen mukaisiin rajoihin. Suomeen on säädettävä ilmastolaki, joka velvoittaa vuosittaisiin 5 %:n päästövähennyksiin. Suomen metsistä, soista ja vesistöistä on suojeltava vähintään 10 % biodiversiteetin turvaamiseksi.

Valtion talous ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus tulee toteuttaa kestävästi. Jos JA KUN haluamme pitää kiinni terveyskeskuksista, kirjastoista, kouluista, neuvoloista, teattereista, vanhustenhoidosta sekä päiväkodeista ja yhä kehittää niitä, meidän tulee olla myös valmiita maksamaan niistä... Ja mehän olemme! Valtiontalouden tasapainottamiseksi tulee kerätä lisää veroja oikeudenmukaisuutta unohtamatta eli huolehtimalla progression säilymisestä.

Olen toiminut jo vuosia kansalaisjärjestöissä, ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa sekä varavaltuutettuna Turun kaupunginvaltuustossa. Opiskelen ympäristösuunnittelijaksi Turun ammattikorkeakoulussa sekä maantiedettä Turun yliopistossa. Aiempaa vaalikokemusta on vuoden 2007 eduskuntavaaleista sekä vuoden 2008 kunnallisvaaleista.


Ville-Veikko Mastomäki
kansanedustajaehdokas

Jos luonto saisi valita...
Vaalit 17.4.2011

Seuraa kampanjaa blogista
mastomaki.blogspot.com
ja liity kannattajaksi osoitteessa
www.facebook.com/vv.mastomaki

Vihreät, V-V ja degrowth - osa 2.

Nopea kakkososa tähän tiistai aamupäivään.

Eilen kirjoitin seuraavaa:

"Josta pääsemmekin pointtiini.
Hiilineutraaliyhteiskunta, joka jo nykytekniikalla on mahdollinen (vain poliittinen tahto puuttuu), on yhteiskunta, jossa ilmastopäästöt ovat absoluuttisesti (oikeastaan totaalisesti) irtikytketty!"

Jos hyväksymme edellisen, voimme todeta, että todennäköisesti meillä on useita ympäristöongelmia, joissa irtikytkentä on mahdollista absoluuttisessakin mielessä. Nopea perustelematon lista voisi sisältää esim. juuri edellä mainitut ilmastopäästöt, jo absoluuttisessa irtikytkennän kokeneet otsoonituhoa aiheuttavat kaasut (freonit), maatalouden vesistöpäästöt (typpi & fosfori), pienhiukkaspäästöt ja happosateita aiheuttavat rikki- ja typpipäästöt.

Näitä kaikkia yhdistää ainakin yksi piirre, ne ovat päästöjä. Jos hyväksymme edellisen kappaleen väittämän, vaikuttaisi siis siltä, että ympäristöongelmat, joiden ympäristörasite johtuu tuotannon päästöistä, olisi mahdollista irtikytkeä talouden kasvusta tai koosta absoluuttisesti.

Näin kykenemme myös tarkentamaan listaa sellaisista ympäristöongelmista, joita ei todennäköisesti kyetä irtikytkemään absoluuttisesti. Tällaisia ovat ainakin pinta-alaa vaativa toiminta (tuotantoa per pinta-alayksikkö on tuskin mahdollista kasvattaa loputtomiin), kuten viljely, metsähakkuut tai avolouhokset sekä uusiutuvia luonnonvaroja vaativa toiminta, (lopputuotteita per sisäänotettu luonnonvarayksikkö on tuskin mahdollista kasvattaa loputtomiin, eikä uusiutuvien määrää luonnossakaan tuskin kyetä lisäämään loputtomiin) kuten kalastus, paperin tuotanto tai biodieselin valmistus.  

Uusiutumattomia luonnonvaroja vaativa toiminta kuuluu tämän listan b-osuuteen. Näin siksi, ettei raudan, hiekan, alumiinin, öljyn taikka kullan sisäänottomäärää talouteen voida tietenkään resurssien fyysisestä rajallisuudesta johtuen lisätä loputtomiin. Ne eivät kuitenkaan kuulu tuohon ylempään listaan kahdesta syystä:

1. niiden käyttöön liittyvät ympäristörasitteet kuuluvat kategorioihin päästöt ja/tai pinta-alaa vaativa toiminta. Itse resurssin sijainnin muutoksella ei ole luonnon kannalta väliä. Oravalle on aivan sama onko esim. kultaa maaperässä 0.2, 2 vai 200 mikrogrammaa kilogrammaa kohti, jos a. sen elinympäristö ei tästä syystä ole pilaantunut (päästöt) tai b. kadonnut louhoksen alle (pinta-alaa vaativa toiminta).
2. lopputuotteen arvoa per luonnonvarayksikkö on mahdollista kasvattaa hyvinkin paljon, ehkä loputtomiin. Kilosta rautaa voi tehdä klöntin, punnuksen, kynttilänjalan, miekan, kolme vasaraa, huippudesign taidetta, avaruusaluksen moottorin osia, kymmenen Iphonea taikka 2100-luvun nanokoneita joiden arvo ylittää nykyisen globaalin BKT:n.

Tämä riittänee tältä kerralta. Toivon näihin kohtuu heppoisesti perusteltuihin argumentteihin kritiikkiä tai hyväksyvää nyökyttelyä, jotta päästään asiassa eteenpäin.

Vihreät, V-V ja degrowth - osa 1.

Aihe on haastava, monimutkainen ja siitä riittää juttua moneksi blggaukseksi, joista tämä pintaraapaisu on nyt ensimmäinen. Tarkoituksena on kirjoittaa samalla otsikolla useita bloggauksia, jotka käsittelevät degrowthia, omia näkemyksiäni siitä sekä vihreiden suhdetta aiheeseen.
__________________________________________________

Viikonloppuna degrowth.fi blogin toinen perustaja, taloustieteilijä Timo Järvensivu piti ViNOn väentapaamisessa hyvän ja riidanhaluttoman luennon degrowthista. Tuossa aiempana linkki hänen bloggaukseensa aiheesta.

En aio käydä aiheen perusteita tässä läpi, vaan esitän tällä kertaa vain muutaman sivuhuomion asiasta.

Aluksi haluan toistaa väentapaamisessa ja degrowt.fi blogin kommenteissa esittämäni väitteen, että vihreillä ja degrowth-liikkeellä on sekä arvopohjassa että politiikkakeinoissa kuitenkin enemmän yhteneväisyyksiä kuin eroavaisuuksia: kasvun priorisoinnista ja retoriikasta siirtyminen onnellisuuden ja hyvinvoinnin priorisointiin ja retoriikkaan, taloudellisen toimeliaisuuden asetteminen tiukasti luonnon kantokyvyn rajoihin, uusien hyvinvoinnin mittarien käyttöönotto sekä sosiaalisen tasa-arvoisuuden saavuttaminen globaalilla skaalalla.

Toiseksi  haluan esittää huomion decoupling- eli irtikytkentäkeskusteluun (en löydä hyvää linkkiä termille, mutta sillä tarkoitetaan ympäristötuhojen irtikytkentää taloudellisesta kasvusta, noin niinkuin karkeasti sanottuna). Tähän liittyen Tim Jackson osoittaa kirjassaan Prosperity without growth hyvin uskottavalla matiikalla, että hiilipäästöjen per tuotettu dollari tulee pudota nykyisestä 768 gCO2/$ lähelle nollaa grammaa CO2 per dollari ja lopulta jopa negatiiviselle puolelle.

Tällainen yhteiskunta olisi siis sanalla sanoen hiilineutraali. Tavoite johon tietysti koko ympäristöliike pyrkii. Tavoite jota myös erityisesti ympäristöliikkeen puolella, ja yhä enemmän myös muissa piireissä, pidetään mahdollisena (tai lähinnä pakollisena). Hiilineutraliuteen on päästävä, ja nopeasti, oli taloudellista kasvua tai ei.

Josta pääsemmekin pointtiini.
Hiilineutraaliyhteiskunta, joka jo nykytekniikalla on mahdollinen (vain poliittinen tahto puuttuu), on yhteiskunta, jossa ilmastopäästöt ovat absoluuttisesti (oikeastaan totaalisesti) irtikytketty!

Tämä havainto selittää myös ainakin osittain sitä kommunikaatiokatkosta, joka suomalaisen degrowth-liikkeen ja monien ilmastoaktivistien välillä on. Ilmastoaktiiveilla, kuten minä, irtikytkentä on pakollinen ja toteutettavissa oleva osa ilmastokatastrofin torjumista. Näin ollen degrowth liikkeen monesti agressiivinen argumentointi irtikytkennän mahdottomuudesta kaikuu ikävä kyllä kuuroille korville.

Edellinen ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme saaneet vastauksen irtikytkentädilemmaan. Ainoastaan esittää että tietyllä sektorilla todellinen irtikytkentä vaikuttaisi olevan mahdollista. Se tarkoittaa myös sitä että voimme ajatella löytävämme muitakin sektoreita, joissa irtikytkennällä on mahdollisuuksia.
Irtikytkennän dilemmaa ei silti voida hyljätä. Esimerkiksi materiaalien käytössä törmäämme varmasti termodynamiikkaan ennen absoluuttista irtikytkentää.

Ympäristö- ja kaavalautakunnan opintomatka Tanskaan ja Ruotsiin

Kun kerran opintomatkalla oltiin niin tässä lyhyesti herkut tuolta reissulta.

Muu lautakunta lensi paikalle, mutta 2/3 vihreästä ryhmästä päätti taittaa tämän semilyhyen matkan laivalla ja junalla ympäristösyistä. Tämä antoi mahdollisuuden viettää kaunista sunnuntaipäivää Tukholmassa ja käydä tarkastamassa kuuluisa Hammarby sjöstadin alue.

Paikka oli, kuten legenda kertoo, mallikkaasti suunniteltu ja täynnä erilaisia matalaenergiataloja aurinkopaneeleineen. Erityistä huomiota kiinnitti liikennejärjestelyt. Alueen halki kulki yksi suurempi bulevardimainen katu, jonka keskellä kulkee pikaraitiovaunu, yhdet autokaistat suuntaansa, sekä reippaankokoiset kävely- ja pyöräilytiet. Parasta oli jatkettujen jalkakäytävien käyttö, joita suvaitsisi Suomeenkin alkaa rakentaa.

Ympäristöystävällisen liikennesuunnittelun lisäksi, tai oikeastaan sen vuoksi, suurin osa alueesta oli autoilulta suojassa ja hyvin miellyttävää miljöötä. Rannat oli jätetty kokonaan julkiseksi tilaksi ja ne olivatkin ahkerassa ulkoilukäytössä.

Pähein yksittäinen rakennus oli Köpiksessä sijaitseva renkaan muotoinen opiskelija-asuntola. Sana asuntola ei tosiaan tee oikeutta tälle rakennukselle. Asuntola on niin suosittu, että opiskelijat joutuvat jonottamaan lähes viisi vuotta päästäkseen sisään. Julkisivustolla sijaitsevat asunnot ja yhteiset tilat avautuvat sisäpihalle. Jokaisessa rapussa asui muistaakseni kuusi opiskelijaa, joilla on yhteiset keittiö- sekä sosiaalitilat. Alakerroksessa olevan tilan osa oli muuttanut punttikseksi osa lautapelitilaksi... ja osa tietysti epäviralliseksi baariksi ;)

Sisäpihan nurtsi on kuulemma lämpiminä vuoden aikoina täynnä lukevia ja biknikkaavia opiskelijoita ja loput hengailee lukuisilla sisäpihalle avautuvilla terasseilla. Ja tietysti fillareille oli katutasossa sisään ajettavat parkkitilat. YTHS:n Ikituurin torni on ihan hyvä startti laadukkaampaan rakentamiseen, mutta matkaa kuulkaa on vielä.

Kuumimman alueen tittelistä kilpailevat rintarinnan Köpiksen Slusholmen sekä Malmön BO01 asuntomessualue.
Slusholmen oli kovan rahan, ja siis kalliiden asuntojen, alue, jossa teemoja oli otettu ainakin Hollannista kanaalien ja kapeiden nelikerroksisten rivitalojen muodossa. Alue tarjosi vastauksen kysymykseen "Osataanko nykyään enää rakentaa hyvän näköisiä asuinrakennuksia?". Ja vastaus oli siis KYLLÄ!

Alueen kaikki autoliikenne oli rajoitettu ulkoreunoille ja rakenteellisiin parkkitiloihin. Sisäpihat olivat yhtenäisiä ja koostuivat lähinnä viher-, leikki- ja vapaa-ajanalueista. Alueen keskellä kulki leveä kävely/pyöräilykatu ja joka suuntaan meni kanaaleja, joissa porukalla oli kanootteja ja muita vesipelejä. Tanskalaisena erityispiirteenä oli muuallakin Köpiksessä nähdyt lattiastakattoon-ikkunat.

Malmöön BO01 on vuonna 2001 valmistunut asuntomessualue, jonka teemana oli ekologinen rakentaminen. Alueen asunnot on pyritty rakentamaan alle 120 kWh/m2 kuluttaviksi, alueen lämpö tulee maalämmöstä ja sähkö tuulivoimasta (Suomessa A-luokkaan pääsee jos rakennus kuluttaa alle 150 kWh/m2). Alueen rakenne muistuttaa kuulemma keskiaikaista kaupunkia ja olikin hyvin ihmisen kokoista. Nopeusrajoituksia ei alueen sisällä olisi tarvittu, koska hupaisasti mutkittelevat tiet eivät antaneet mahdollisuuksia yli 15 km/h nopeuksiin.

BO01 alueen kruunu on tietysti The Turning Torso tornitalo, joka kurottaa 54:llä kerroksellaan yli 190:een metriin. Tästä on vaikea sanoa mitään, joten annettaan kuvan kertoa ne päälle tuhat sanaa...

PROSENTTI ENNALTAEHKÄISYYN!

Disclaimer: kirjoittaja ei totta tosiaan ole mikään pehmeän puolen asiasntuntija!

Ennaltaehkäisyllä tarkoitan tässä sellaista kulttuuri-, nuoriso-, terveys- ja tiesmitä-toimintaa, joka ehkäisee sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja näiden ongelmien hoidosta johtuvia kustannuksia.

Ennaltaehkäisystä olen kuullut mm. seuraavaa: "Jokainen euro, joka laitetaan nuorisotyöhön, vähentää sosiaali- ja terveysmenoja seitsemällä eurolla" sekä "Ennaltaehkäisyyn sijoitetut rahat maksavat itsensä takaisin jo 1-5 vuodessa" ja että "Keskimäärinhän tuo investointi tulee säästöinä 3-kertaisina takaisin. Jos kolmea eri työterveysasiantuntijan tutkimusta on uskominen".
Lähden siis näiden asiantuntijamielipiteiden takia oletuksesta, että ennaltaehkäisy on järkevä taloudellinen sijoitus.

Se ei tietystikään ole sitä ikuisesti, koska jossain vaiheessa tuottavat ennaltaehkäisykeinot on käytetty ja panos-hyöty-parabelin huipulla yhdellä eurolla ennaltaehkäisyyn saa enää yhden euron säästöt PerLan puolella. Siitä seuraavalla sitten ei enää taloudellista voittoa tulekkaan (sosiaalisia ja terveydellisä voittoja kuitenkin tulee!!!).

Tällä hetkellä emme kuitenkaan ole vielä lähelläkään parabelin huippua, jos asiantuntijoita on uskominen.
Näin ollen esitän, että nostamme kaikkien kuntien veroprosenttia yhdellä (1) prosenttiyksiköllä ja sijoitamme nämä varat (esim. Turussa tämä olisi 20 miltsiä) ennaltaehkäisyyn.

Lopputuloksena olisi huomattavat taloudelliset säästöt sekä hyvinvoinnin kasvaminen ehkäistyjen ongelmien ja sairauksien muodossa.

Ole siis rohkea ja aja PROSENTTI ENNALTAEHKÄISYYN oman kuntasi budjettiin tai perustele missä kohtaan logiikassa on virhe!

Kuntaliitokset yhteinen etu

Kirjoitus on vastine tähän loogiseen analyysiin:
Kuntaliitos on monen kunnan täystuho.


Kuntaliitokset yhteinen etu

Julkaistu: Turun Sanomat 30.9 2010 02:31:34

Taisto Levo esitti kirjoituksessaan (TS 22.9.), että maaseudun autioituminen johtuu kuntaliitoksista. Maaseutumme autioitumisen tosiasiallinen syy on kuitenkin taloudellinen rakennemuutos. Olemme siirtyneet maatalousyhteiskunnasta teolliseen ja edelleen jälkiteolliseen yhteiskuntaan.

Kun viisikymmentä vuotta sitten maalaiskunnassa oli vielä oma terveysasema, siellä sijaitsi myös riittävä määrä asukkaita ja elinkeinotoimintaa, joiden verotuloilla kyettiin kustantamaan aseman ylläpito. Lienee selvää, ettei murto-osalla entisestä väestöstä ole mahdollista ylläpitää samoja palveluja. Tällaisessa tilanteessa on johdonmukaista tavoitella laajempaa maksupohjaa sekä alueellista yhteistyötä, eli kuntaliitosta.

Kuntaliitoksilla haetaan yleistä etua ja oikeudenmukaisuutta. Jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa, mutta on epäoikeudenmukaista velvoittaa elinkelvollisissa kunnissa asuvia maksamaan kuihtuvien alueiden tekohengitystä omien palveluidensa kustannuksella.


Ville-Veikko Mastomäki, 
maantieteen opiskelija,
ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsen (vihr), 
Turku

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lista 27.9.10

 Kannattaa taustamusaksi ja muusaksi jo nyt käynnistää lopussa oleva raita ;)

Lausunto Pansion voimalaitoksen YVA-ohjelmasta Varsinais-Suomen ELY-keskukselle
Laitoksen sijainti ei todellakaan ole ideaali, koska se on aivan Ruissalon luonnonsuojelualueiden tuntumassa. Tämän lisäksi "biovoimala" joka saattaa käyttää polttoaineena myös kivihiiltä ja varmasti turvetta ei varmasti ole ilmaston kannalta se ideaaliratkaisu. Jollain tavalla meidän on kai kuitenkin tätä kaupunkiseutua lämmitetävä sen jälkeen kun Naantalin hiilipytyt tulevat tiensä päähän (ja hyvä etä tulevat!). Tämä realokommentti ei kuitenkaan tarkoita, että laitos kannattaisi rakentaa juuri tähän tai ainakaan juuri tällaisena.

Tässä lautakunnalla on kuitenkin vain mahdollisuus lausua YVA-ohjelmasta ELY-keskukselle, ei siis kaataa projektia. Ympäristötoimiston lausunnossa on onneksi vaatimus naturaselvityksen tekemisestä ja monia muita hyviä kommentteja.

Tämän lisäksi lausuntoon pitäisi saada seuraavia seikkoja:

1. muiden sijaintipaikkojen arvionnit. Muitakin vaihtoehtoja laitokselle on. 
2. arvioinnin tekeminen vaikutuksista meriluontoon
3. arviot tuhkan läjityksestä

Katsotaa mitä muut ovat huomenna mieltä.

Hirvensalon osayleiskaavan tarkistuksen luonnos
Tästähän nyt tulisi tekstiä kokonaisen pamfletin verran mutta koetetaan tiivistää.

Vihreiden kanssa tulemme vaatimaan muutosta Friskalan alueen suunnitelmiin, jossa aivan Natura-alueen kylkeen aiotaan rakentaa viitisen kymmentä omakoti- /rivitaloa. Tämän liskäsi esitämme, että kaavaluonnosta tarkistetaan niin, että Ruotsalaismetsän ja Pohjoismäen metsäalueiden välinen yhteys ekologisena käytävänä turvataan ja vaadimme uutta luontoarviointia, jota ei ole tehty tästä valitusta rakennemallista erikseen.

Aion myös esittää taloudellisten vaikutusten sekä ilmastopäästöjen arviointia. Nämä kaksi ystäväämmehän saimme vihreiden kanssa ajetuksia asunto- ja maankäyttöohjelmaan viime vuonna (ilmastovaikutusten arvioinnista voin vetää aikalailla kunnian itselleni ;)). Vielä näitä ei ole kaavaselostuksissa näkynyt, joka on kyllä ihan loogista, koska prosessien kehittely kestää. Tällaisessa isossa osayleiskaavahankkeessa nuo selvitykset olisi kuitenkin konsultin hommia, joten prosessin keskeneräisyys ei ole syy jättää noudattamatta valtuuston päätöksiä.

Näiden lisäksi on vielä kymmenisen pienempää kohtaa, joita esitämme huomioon otettavaksi jatkosuunnitelussa. Näitä ovat mm. pohjoisrannan kevyenliikenteen sillan sitominen alueen toteuttamiseen, mantereen puolen asukkaiden asumisviihtyvyyden takaaminen sekä maankäytön toteutuksen porrastaminen sitovasti kaavassa.

Asemakaavanmuutosluonnos: Vasaramäen kaupunginosa,  "Villenpuisto"
Saimme kaavasta esittelyn viime viikolla ja keskustelimme aiheesta eilen valtuustoryhmässä.
Kuten viime viikolla kirjoitin asukkaat vastutavat uutta asuntotuotantoa naapuriinsa. Tällaisissa tapauksissa tulee lautakuntalaisena olla aina tarkkana, ettei leimaa nykyisten asukkaiden vastustusta NIMBYilyksi ilman päteviä syitä (NIMBY nimistä teosta juuri lukeneena pyrin tässä nyt jonkinlaiseen itsereflektioon lautakunnan jäsenen roolissani).

Uutta rakentamista ollaan toteuttamassa alueelle, joka yleiskaavassa on merkattu asuinkerrostaloille ja voimassaolevassa asemakaavassa virkistysalueeksi (todennäköisesti suojavihrealueeksi paljon liikennöidyn kadun ja rakennusten välille). Hanke on valtuuston päättämässä asunto- ja maankäyttöohjelmassa asemakaavoitetavana kohteena, joten hankkeen torppaamiseen lautakunnassa tarvittaisiin todella vankat perusteet.

Löytyykö siis sellaisia? Kasaan tähän plussat ja miinukset (huomautuksineen):
Miinukset:

1. Virkistysalueen määrä alueella vähenee (mutta vain vähän ja sitä jää vielä todella paljon jäljelle)
2. Luonto rakennusten alta tuhoutuu (mutta selvitysten perusteella erityisarvoja ei ole joten tähän on vaikeaa vedota)
3. Asukkaat vastustavat

Ja plussat:

1. Rakentaminen sijoittuu tärkeällä joukkoliikenneakselille (muttei aivan ratikkareitille. Sen vaikutusalueelle kuitenkin)
2. Tiivistää kaupunkirakennetta
3. Sijoittuu maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueelle (viime vuonna tekemäni tutkielmatyön perusteella voidaan todeta, että kaikki Turun seudun rakentaminen tulisi sijoitttaa tälle alueelle, jos haluamme päästä ilmastotavoitteisiin)
4. Tulevat asukkaat varmaankin kannattavat tulevien kotiensa rakentamista ;)

Näillä perusteilla ryhmämme on päättänyt kannattaa Villen puiston kaavan eteenpäin vientiä.
Aion kuitenkin esittää piha-alueiden melusuojauksen parantamista erillisellä melusuojalla. Nykyisellään pihat olisivat hyvin alttiita Uudenmaantieltä tulevalle melulle.

Ja jos kaupungin tiivistysrakentaminen tuntuu taas kerran pahalta suosittelen tämän sanoman sisäistämistä:


NOW from Antti Seppänen on Vimeo.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lista 22.9.10

Näin iskevä otsikko aloittaa lautakunnan jäsen Mastomäen Soininvaara-tyylisen kirjoita-aina-lautakunnan-listasta-blogikirjoitus -maneerin. Näinhän olisi jokaisen vastuullisen poliitikon toimittava ja sellainenhan minä tietysti olen ;)

Ajattelin kirjoittaa vain poliittisesti mielinkiintoisista lista-asioista, mutta jos on kysyttävää muista listan asioista niin näiden bloggausten yhteyteen on tietysti suotavaa kommentoida tai kysellä kaikista ja kaikesta.
Lista löytyy muuten osoitteesta: http://www05.turku.fi/ah/ykltk/2010/0922027l/welcome.htm

Mutta asiaan.

Lausunto Turun satama-altaan ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arvioinnista 

Sinänsä lausunnossa ei ole mitään ongelmaa, mutta asian tiimoilta on todettava, että on käsittämätöntä, että tälläinen mereen läjittäminen (dumbbaaminen) on yhä sallittua Suomessa. Saimme luvan käsittelyvaiheessa läpi hiukan tiukennuksia ja lupa-ajan lyhennyksen, mutta todellista tahtoa muilla kuin vihreillä ja vasureilla ei ollut 2000-luvulle siirtymiseen. Tekisi mieli verrata tätä neuvostomenoon ja kaikenlaisen kaman mereen dumppaamiseen, mutta en taida ;)


Lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskukselle poikkeamishakemuksen johdosta, Juha ja Tiina Salmela, asuinrakennus, Hirvensalo, Maanpää P 104/2010

Virasto puoltaa esitystä. Minusta taas kaavaprosessin ollessa kesken ja rakennuskiellon ollessa voimassa tulisi odottaa kaavan valmistumista. Alue on lainvoimaisissa yleis- ja osayleiskaavoissa virkistysaluetta, joka mielestäni korostaa kaavan valmistumisen odottamista. Tämän lisäksi alue on uudessa osayleiskaavassa esitetty reservialueeksi, jonne ei siis ole tarkoituskaan alkaa rakentaa ennen kuin muut alueet ovat rakentuneet valmiiksi. Mutta tämä menee varmasti taas läpi sellaisena "ei yksi talo mitään blaa blaa..." -ratkaisuna.

Asemakaavanmuutosluonnos: (23) Vasaramäen kaupunginosa, korttelit 63-65, katu-, liikenne- ja virkistysalueet "Villenpuisto" (14/2010) os. Hautakivenkadun ympäristö

Jää todennäköisesti pöydälle, kuten useimmat suuremmat ja hankalammat kaavat. Alue on asukkaiden virkistyskäytössä nykyisellään ja projekti on alkanut rakennusyhtiön halusta pistää puisto täyteen kerrostaloja, joten vastustukselle löytyy kyllä perusteluja. Toisaalta "kaava edistää yhdyskuntarakenteen tiiviyttä, sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja ilmastonmuutos ja jne. jne..."
Huomisen esittelyn jälkeen olemme varmasti viisaampia ja palaamme asiaan myöhemmin.


Ens viikolla on sit varmaan tuo Villen puiston vääntö (tod.näk. ainakin kokoomus haluaa pistää puiston sileäksi) sekä Hirvensalon osayleiskaavan luonnos, josta vasta taistelu tullaankin käymään. Mutta näistä lisää viikon päästä... STAY TUNED!

Lyhyesti energiaverouudistuksesta

Energiaverotuksesta ollaan keskusteltu paljon. Teemoina on ollu eteenkin verotuksen toimivuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja verotuksen oikeudenmukaisuus noin niinku sosiaalisesti. En nyt puutu tuohon tekniseen puoleen, siitä voi lukea esim. GP:n blogista, vaan lähinnä tähän sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Eli kritiikki vasemmalta on koskenut sitä miten hallituksen verouudistus sorsii vähävaraisia, koska heille esim. lämmitysmenojen kasvu vie suuremman osan tuloista kuin rikkaammilta. Tämä on tietysti totta ja välillisillä veroilla on aina tämä ominaisuus. Se että julkisuudessa on liioiteltu esim. vuokramenojen nousua aivan hillittömästi on rassaavaa, mutta periaatteliseen keskusteluun sen ei kai tarvitse vaikuttaa (lämmityskulujen todellinen nousu on ilmeisesti suuruusluokkaa 10-20 €/kk.).

Eli siihen "lyhyesti" osuuteen.
Ympäristöverojen on tarkoitus tehdä saastuttamisesta kalliimpaa! Jep, luit oikein... kalliimpaa. Saastuttaminen siis maksaa verouudistuksen jälkeen enemmän... siihen oikein pyritään... se ei ole mikään yllättävä ja ei-toivottu sivuvaikutus... se on sen jutun tarkoitus!
Ja siitä saastuttamisesta tehdään kalliimpaa sen takia, et sitä tehtäis vähemmän!

Homman tarkotus on siis vähentää energiankulutusta sekä muuttaa käytettäviä energiamuotoja.

Eniten tässä ärsyttää se, että kaikista suomalaisista ei-miljonääreistä on jotenkin tullut jonkinlaisia marttyyreita ja kärsijöitä sen sijaan, että tajuttais teeman globaali ulottuvuus. Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ni suomalaiset eivät sa#¤&na ole kärsijöitä vaan ne kärsijät löytyy kyllä tuolta Pakistanin tulva-alueelta ja juuri valkaistuneilta koralliriutoilta!

Se, että suomessa pitäisi nyt vaihtaa hiukan lämmitysmuotoa, vaihtaa kotishortsit kotiverkkareihin tai muistaa laittaa se digiboksi yöks standbyn sijaa ihan kiinni, ei oikeesit oo samassa mittakaavassa.

Se on meidän velvollisuus! Eikä edes riitä! Ja on todellaki oikeudenmukaista, että me kaikki joudumme maksamaan (tai muuttamaan elintapoja) tästä elintasostamme ja planeetan tuhoamisesta... oli sitten köyhä tai rikas.

Ja sit ettei mene ihan metsään, ni todetaan loppuun, että sosiaalisia ongelmia, kuten vähävaraisuutta tai tuloerojen kasvua tulee hoitaa ensisijaisesti siihen soveltuvilla keinoilla (tuloverokevennykset matala tuloisille, veroprogression jyrkentäminen, tukien korotukset...). Se että niin ei oo tehty (tarpeeksi) on suolaa, mut sen perusteella en lopetteis ilmastopolitiikan tekoa!

lukija: "V-V eiks tän pitäny olla lyhyesti?"
V-V: "Heh, se oli vain mainos!" ;)

KansalaisSUPERlobbarit

Suomen tiukin ilmastokampanja iski jälleen!

Tiistaiaamusta keskiviikkoiltapäivään saakka kansanedustuslaitos ylitsevuosi ääripäteviä ja vakuuttavia ilmastolobbareita Polttavan Kysymyksen kansalaislobbaus tapahtuman ansiosta.
Vapaaehtoiset käytäväpoliitikkomme tapasivat päälle 40 kansanedustajaa kahden päivän sisällä ja tulosta tuli!

Uusia ILMASTOLAIN tukijoita ovat ainakin Pauliina Viitamies (sd.), Jouko Skinnari (sd.), Kari Uotila(vas.) ja Eero Heinäluoma(sd.). Onnitteluni heille kaikille valaistumisen johdosta ;)




















(kuva Maikkarin sivuilta)

Itse ehdin hoitaa yhteensä kuusi tapaamista ja hauskaa (ja hiukan jännää myös) oli. Tiukin tapaaminen oli ymppäministeri Lehtomäen kanssa ja leppoisimmat/antoisimmat olivat Kirsi Ojansuun(vihr.) ja Pentti Tiusasen (vas.) kanssa, jotka molemmat olivat jo lain kannattajia.

Vihreät ja vasurithan ovat jo valaistuneita ja demaritkin ovat siirtymässä varjosta valoon erityisesti nyt kun koko puoluejohto Juttaa lukuunottamatta kannattaa ILMASTOLAKIA!
Näistä asemista on todella mielenkiintoista lähteä vaaleihin, kun osa puolueista on oikeasti sitoutunut edistamään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja toiset taas... no... EIVÄT OLE ;)

Takaisin viime vuosikymmenelle

Blogin uusi ehompi ulkoasu ja aktiivinen päivittyvyys.
Tervetuloa seuraamaan vuoden 2007 kuuminta mediaa... eli blogia... ne on niin eilisiä ;)

Ammattimaista maanpuolustusta S'il Vous Plait

Olin tiistaina kuuntelemassa Sadankomitean Yleinen asevelvollisuus – paras malli Suomelle? -minisemmaa pääkaupungissa ja nyt täytyy raapustaa äkkiä joitain perustelemattomia mielipiteita aiheesta ennen kuin joku ehtii puhua mut näin selkeistä mielipiteistä eroon.

Elikkäs. Ehdin kuulla vain alustajista vain Panu Poutvaaraa, joka luennoi asevelvollisuusjärjestelmän kansantaloudellisista kustannuksista ja siitä miten se on todellisuudessa ammattiarmeijaa kalliimpi vaihtoehto, kun otetaan huomioon varusmiesten töistä ja kouluista poisolo. Poutvaara vertasi asepalvelusta hauskasti veroon, jota vain 18-30 vuotiaat miehet joutuvat maksamaan. Saa sen tosiaan kuulostamaan melko oikeudemukaiselta :)

Puolustuspolitiikka ei tosiaan ole erikoisalaani, mutta tällainen mielipiteiden viskely kyllä on, joten jatketaan. Olen jonkinaikaa ajatellut(vailla sen ihmeempiä perusteita) että ammattimaiset puolustusvoimat voisivat olla paras ratkaisu tämän päivän Suomessa.

Nyt seminaarissa hyppäsin tähän kelkkaan sitten todenteolla! Ennenkuin kivitätte minut saanen sepittää jotain perusteluja:

1.) Puolustusvoimien tarkoitus on kai vastata maata todennäköisemmin uhkaaviin uhkiin. Sotilaallista hyökkäystä todennäköisemmin maatamme (sen asukkaita ja ympäristöä ja eliöitä) täytyy nykyään puolustaa esimerkiksi öljyonnettomuuksia tai suurtulvia vastaan. Sotilaalliseen uhkaankin voidaan toki varautua, jos se analyysissä päätyy todennäköisten uhkien joukkoon.

2.) Jos ja kun puolustusvoimien on tarkoitus puolustaa maata näitä uhkia kohtaan olisi mielestäni aivan tosi siistiä, jos tätä puolustustyötä (vaikka se öljyonnettomuuden hoito) hoitaisi hyvin koulutetut ja varustetut AMMATTILAISET eivätkä 8 vuotta sitten keskinkertaisesti koulutetut toimistotöissä elintasokiloja keränneet amatöörit.

3.) Jos Poutvaaran tutkimukset pitävät paikkansa, ammattimainen maanpuolustus tulee myös halvemmaksi. Rahaa riittäisi lisää vaikka uusiutuvan enegian tukiin tai alakouluille.
(Kysyin minisemman panelisteilta, että jos asevelvollisuus on kalliimpaa, niin miksi ei siirryttäisi ammattiin perustuvaan maanpuolustukseen. Mitään selkeitä syitä ei löytynyt, joten minua voi kirjoituksen kommenttiosuudessa valistaa näistä syistä.)

4.) Yksi randomargumetti, jolla "ammattiarmeijaa"(omassa visiossani maanpuolustus on enimmäkseen muuta kuin siihen rintamasotaan valmistautumista, joten en puhum maanpuolustamisesta enkä pelkästään armeijasta) olen kuullut vastustettavan on väite siitä, että ammattiarmeijaan hakeutuisi jonkinlaista "sotahullua" porukkaa. Tähän vastaan lyhyesti, että jos näin on, niin kyllä se sama porukka nykyäänkin osaa armeijaan hakeutua duuniin. Nykymallissa sen sijaan on sellainen ihana piirre, että nämä "sotahullut" saavat 6-12 kk. aikaa iskostuttaa arvomaailmaansa suureen osaan jokaisesta miesikäluokasta. Eli voisi melko iisisti väittää, että olisi parempi, jos olisivat vaan keskenään leikkimässä hippaa siellä metsässä.

5.) Yleistä asevelvollisuutta voi kritisoida monesta syystä:
5.1. kallis (kansantaloudelliset kokonaisvaikutukset)
5.2. epäoikeudenmukainen (vain nuoria miehiä koskeva)
5.3. yhteiskuntaa militarisoiva (pojat laitetaan herkässä iässä opettelemaan ihmisten tappamista... ei ehkä paras idea valtiossa, joka keikkuu väkivaltatilastojen kärjessä)
5.4. moraalisesti arveluttava (onko oikein että yhteiskunta vaatii 6-12 kk. jokaisen miehen elämästä tällaiseen käyttöön)
5.5. Suomen suurimmasta kuntokoulusta lentää pihalle, jos on huonokuntoinen. Samalla aktiiviurheilijat lihovat, kun intin takia ei ehdi harrastamaan omaa lajiaan.
5.6. koska toi (5.5.) oli jo niin älytön niin kirjotetaan tähän sitten vaikka että talvisodanperintö elää

6.) Yleiseen kansalaispalveluun vielä sen verran, että se vasta kallista onkin ja mieluummin toimitaan siten, että sairaita hoitaa koulutetut sairaanhoitajat eikä epämotivoituneet kouluttamattomat 19-vuotiaat.

Näillä "pitkään" harkituilla argumenteilla olen nyt vakavasti sitä mieltä että ammattilaisuuteen perustuvat maanpuolustusvoimat olisivat talodellisin, tehokkain, oikeudenmukaisin ja siis PARAS tapa hoitaa maamme puolustaminen nykyisiä uhkia vastaan.

Over and out.

Koiran ulkoilutuksen makua

Eduskunta suuressa vittumaisuudessaan hyväksyi tänään luvat kahdelle uudelle ydinmiilulle, prkl.

Mikä suututti mahdollisesti eniten oli se tekopyhä ilmastoaktivisteiksi kääntynyt porvarisjengi, joka jeesusteli CO2-päästöjen vähentämisellä ydinvoimakysymyksessä. Greenpeace onneksi ehti jo tarkastaa näiden Jeesustelijoiden kannat ilmastonsuojeluun ja yllätys yllätys mitä löysimmekään.

"Ydinvoimaa vastaan äänestäneistä päästövähennyksiä kannattaa 43 edustajaa, eli 66 %. Yhden tai kahden ydinvoimalan puolesta äänestäneistä päästövähennyksiin on valmiita sitoutumaan 12 edustajaa eli 9 %. Kahden ydinreaktorin kannattajista päästövähennyksiä tahtoo ihan oikeasti 6 kappaletta, eli 5 prosenttia."

Linkki GP:n blogiin.

Soitimme ilmastotoimituksemme kanssa kuvitteellisen puhelun eräälle näistä suurista ilmastonsuojelijoista:

"Haloo, onko Sasin Kimpalla. Joo, kuuntelimme tuossa teidän puheitanne täysistunnossa ja ajattelimme, että erittäin ilmastomyönteisten puheenvuorojenne perusteella lähdette varmaan tukemaan kampanjaamme sitovista ilmastopäästötavoiteista -40% 2020 mennessä ja -95% 2050 mennessä sekä näihin velvoittavasta ilmastolaista... ...Ai ette vai.. ... Mutta tehän puhuitte hyvin vakuuttavasti tämän ilmastouhan vakavuudesta vielä eilen... ... ai te valehtelitte... ...aaa, juu juu, no pahoittelemme väärinkäsityksestä... ..ei kai tässä sitten mitään... ...nähdään eduskuntavaaleissa!"

Disclaimer: Todellisuudessa siis huippukulutushetkillä käynnistettävää hiililauhdetta tai sähköä ja lämpöä tuottavaa CHP-hiilivoimaa ei voi kuin vähissä määrin korvata lisäydinvoimaa rakentamalla.

Ydinvoima historiaan - ei vientiin! Toimintapäivät pe 18 - la 19. kesäkuuta

Huomenna räjähtää(jottei myöhemmin räjähtäisi oikeasti)!

Ympäri Suomenmaata järjestetään falsh mob -tempauksia, joissa on tarkoitus muodostaa noin 40 hengen ihmisbanderolleja, joista kustakin muodostuu säteilyvaaramerkki.

Tämän linkin takaa voit tarkistaa oman paikkakuntasi happeningin ja osalistua.

Ydinvoiman vastustamiseen on ainakin viisi miljoonaa sävyä, eiku siis, syytä... Lähde esittämään omasi ;)

Jääviyden ydin

Tervetuloa On se nyt ihme ja kumma -lakiohjelmamme pariin. Tänään aiheenamme on aina yhtä jännittävä jääviys.

Tämän viikon tapauksemme sijoittuu Ydinkkälän lähiöön, jonka asunto-osakeyhtiöneuvosto valmistelee paraikaa ratkaisua uuden lastenpolttolaitoksen rakentamisesta.

Lupahankkeen puolessa välissä kävi ilmi, että hankkeen selvityksistä vastuussa oleva ylijohtaja Valtavat Kalapuikkoviikset onkin asiaa valmistellessaan istunut puolet tulevasta lastenpolttotehtaasta omistavan Ab Ydinkkälän tuhotehtailijat Oy:n hallituksessa.

Ohjelmamme pyysi lausuntoa valtion oikeuskanslerilta, joka totsi ykskantaan, että mieshän on jäävi.

Pyysimme seuraavaksi lausuntoja muutamilta asunto-osakeyhtiöneuvoston päättäviltä jäseniltä.

"Näihin asioihin ei enää palata, koska se olisi aivan helvetin kiusallista ja toisi mahdollisesti esiin ne lukuisat puutteet, joita valmistelussa on", toteaa valmistelusta vastaava Tsoukki Siltarumpu(kesk. -> susiraja.).

”Valmistelu on ollut herra Siltarummun poliittisen kontrollin alla koko prosessin ajan, joten minusta ei ole väliä onko valmistelu ollut rehellistä, korruptoitunutta tai faktoihin perustuvaa”, toteaa neuvoston vanhin Masa Dementikko (susiraja.). ”Valmistelu vastaa kuitenkin poliittisia tavoitteitamme… tai siis oikeistolaisen kumppanimme tavoitteita, joten päätöksen perusteluilla ei mielestäni ole merkitystä. Kunhan saadaan runnotuksi läpi ennen kuin koko lähiö tajuaa mistä on kyse.”, jatkaa Dementikko.

On se nyt ihme ja kumma haastatteli myös oikeudenmukaisuustajun profeetta Justice Righteousia, joka kommentoi asiaa seuraavasti. ”On selvää, että kun oteta huomioon valmistelun puutteellisuus monessa kohtaa ja se fakta, että Kalapuikkoviikset on jäävinä ollut tekemässä selvityksiä, joihin las-tenpolttotehtaan lupapäätös perustuu, tulisi asia palauttaa valmisteluun.”

Näin siis tällä viikolla ja kuulemisiin.


Toimitus ei myöskään ota vastaan väitteitä, että tyyli olisi muka kopiotu eräästä humoristisesta verkkojulkaisusta. Perusteltuja voi käydä naureskelemassa osoitteessa Mietteitä aikakoneesta.

Tarvitsemmeko todella lisäydinvoimaa

Turun sanomissa 10.6.2010 julkaistu kirjoittajavieras-kirjoitukseni:

Eduskunnassa päätetään pian Suomen energiatuotannon tulevaisuudesta. Ydinvoiman lisärakentamisen tarvetta on perusteltu paisutelluilla sähkönkulutusennusteilla ja näennäisellä vaihtoehdottomuudella. Lähempi tarkastelu osoittaa molemmat perusteet hatariksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) arvioi viime vuoden lopulla, että vuonna 2020 Suomi kuluttaa 91 terawattituntia (TWh) sähköä. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen huomioiminen pudotti ennustetta aiemmasta 12 TWh:a eli yhden suuren ydinvoimayksikön vuosituotannon verran. Keväällä metsäteollisuus arvioi kuitenkin itse oman sähköntarpeensa suuremmaksi, ja lobbauksen jälkeen ministeri Pekkarinen korotti TEM:n asiantuntija-arviota 98 TWh:iin.

Jotta mainittu määrä sähköä saataisiin kulumaan, pitäisi metsäteollisuuden rakentaa jokaisen lähivuosina lakkautetun tehtaan tilalle uusi ja käyttää uusissa tuotantolaitoksissa vanhentunutta energiasyöppöä tekniikkaa. Vallitseva trendi ei tue tällaista visiota.

Metsäyhtiöt eivät nyky-Suomessa elä pelkästä metsästä. UPM-kymmene sai sähkön myynnistä viime vuonna enemmän voittoa kuin perinteisistä hieno-, erikois- ja aikakauslehtipapereista. Voidaan perustellusti kysyä, tarvitseeko metsäteollisuus ilmoittamansa määrän energiaa valmistaakseen paperia vai päästäkseen osingoille ydinvoiman vientibisneksestä.

Nykyinen ja rakenteilla oleva kotimainen tuotantokapasiteetti tulee olemaan vuonna 2020 noin 86–88 TWh. Tarvetta uudelle tuotannolle olisi siis 10–12 TWh, eli noin yhden ydinvoimalan verran. Tämä tarve on mahdollista täyttää energiatehokkuustoimilla sekä uusiutuvan energian lisäämisellä.

Tavoitteeseen päästään esimerkiksi korvaamalla suoraa sähkölämmitystä 3 TWh:n verran pellettikattiloilla ja täystehoisilla lämpöpumpuilla, siirtymällä tehokkaampiin kodinsähkölaitteisiin säästetään 1 TWh sekä palvelusektorin tehokkuustoimilla, joilla kyetään vielä 1 TWh säästöihin. Näin kulutusarvio laskee 93 TWh:iin. Loput 5 TWh tulee uusiutuvan energian lisäyksestä. Bioenergian käytön lisäämisellä yhteistuotannossa saadaan 1 TWh lisäys sähköntuotantoon. Tuulivoiman rakentamisen nopeuttamisella kyetään lisäämään tuotantoa 4 TWh.

Näiden lukujen valossa ei Suomessa ole tarvetta yhdellekään lisäydinvoimalalle, kahdesta tai kokoomuksen ajamasta kolmesta puhumattakaan. Vaikuttaa siltä, että ydinvoimaa halutaan rakentaa pysyvää vientiä varten ydinvoimalain sekä yhteiskunnan kokonaisedun vastaisesti.

Kirjoittaja on turkulainen opiskelija ja vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen.

Ville-Veikko Mastomäki

Tässä vielä linkki
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/kirjoittajavieras/137506.html

Puhelinlangat laulaa... ja säteilee.

Kansanedustaja Timo Juurikkala totesi vihreiden puoluekokouksessa näppärästi, että ”lisäydinvoimaan panostaminen on kuin olisimme panostaneet lankapuhelimiin 90-luvun alussa”(ja joo, on varmaan joku muu käyttänyt läppää aiemminkin).

Tähän voisi vielä lisätä, että olisimme hankkineet nämä lankapuhelimet komponentteineen ja johtoverkkoineen ulkomaisilta yrityksiltä ja palkanneet ulkomaista työvoimaa tekemään asennustyöt täällä Suomessa.

Tällainen ratkaisu olisi saatu ehkä näyttämään fiksulta, jos jollekin ministerille olisi saatu uskoteltuksi, että nimenomaan lankapuhelinliittymien määrät tulevat kasvamaan astronomisesti vaikkakin nykyinen trendin osoittaa päinvastaista. Sitten ministeri olisi voinut runnoa tämän ministeriön viralliseksi kannaksi ja kansalle olisi voitu uskotella, että lankapuhelimissa on tulevaisuus.

Jotkut eteenpäin katsovat ituhippi-idealistit olivat saattaneet yrittää argumentoida, että ulkomaalaisiin lankapuhelimiin panostaminen ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Sen sijaan he saattaisivat ehdottaa, että olisi fiksumpaa panostaa kotimaisten langattomien puhelimien tuotantoon ja kotimarkkinoiden luomiseen näille langattomille puhelimille.

Tästä tietysti vielä puuttuu se ,että kaikkien yllätykseksi(NOT!) trendi ei muuttunutkaan ja valtavaa lankapuhelinverkkoa käyttäisivätkin etunenässä jotkut aivan muut kuin suomalaiset. Ja tietysti se, että lankapuhelimet olivatkin aivan s#/&#¤an myrkyllisiä ja suomalaisille jäikin käsiinsä vain satojatuhansia tonneja myrkyllisiä lankapuhelinjätteitä.

Nyt vuonna 2010 tämä lankapuhelin ratkaisu saattaisi näyttää hiukan typerältä kun Ericsson olisi vallannut kasvavien langattomien puhelimien markkinat ja takonut naapurimaallemme kasapäin rahaa.

Tämän kaiken lisäksi on tärketä muistaa vielä yksi tekijä, teknologiahyppy. Monet kehittyvät valtiot ovat onnistuneet skippaamaan lankapuhelinvaiheen totaalisesti. Tässä ollaan säästetty pitkä penni luonnonvaroja, kun esim. lankapuhelinlinjojen vetämiseltä on vältytty kokonaan.

NYT TÄYTYY YMMÄRTÄÄ, että ME olemme vastuussa myös energiasektorin teknologiahypystä. Ja se tapahtuu vain satsaamalla kotimaisiin uusiutuviin, ei hankkimalla ulkomaalaisia lankapuhelimia, eiku sori, ydinvoimaloita.