Älä osta mitään päivä , 30 osallistujaa.
Autoton päivä, 70 osallistujaa.
Anna Politkovskajan muistotilaisuus, 100 osallistujaa.
Opintorahan nousua vaatinut mielenosoitus Turussa, noin 1000 osallistujaa.
Suurmielenosoitus kansainvälisenä ilmastopäivänä 4 .11.06 Turussa, ? tuhatta osallistujaa.
Mikä saa ihmiset liikkeelle? Miten ihmiset arvioivat onko asia marssin arvoinen? Mitkä asiat vaikuttavat osallistumispäätökseen?
Oman palkan korottamisen puolesta saadaan näköjään Turussakin kasaan miltei tuhannen ihmisen massa, mutta kun pitäisi marssia jonkin muun kuin oman navan ympärillä, ei tunnu kansaa kiinnostavan!
Ainoa asia mitä jaksoin tänään Nouse jo! -kulkueen aikana hehkuttaa oli se suhteellisuuden puute, jota kulkueen osallistujamäärä ilmensi. Opintoraha koskee vain pientä osaa kansasta ja paikalla oli aika läjä porukkaa.
Ilmastonmuutos tai ihmisoikeudet taas koskevat nähdäkseni noin suurinpiirtein jokaista kansalaista. Ja ollaanko näiden asioiden vuoksi järjestetyissä mielenilmauksissa nähty asioiden vakavuuden arvoisia ihmislaumoja?
Jep arvasit oikein, EI OLE!
Nyt sinulla ja minulla, ja kyllä sinullakin siellä takarivissä, on mahdollisuus korjata tämä häpeällinen asianhaara, sillä kansainvälisenä ilmastopäivänä 4. marraskuuta järjestetään Turussakin SUURMIELENOSOITUS! (Tämä kappale tulee lukea nostattavaan ja hurmoshenkiseen äänensävyyn.)
3 kommenttia:
Olihan Turussa väkeä noin 2000. Vaan tottahan se on, että ihmisiä liikuttaa oma asia.
Enemmän ihmisiä liikuttanee kuitenkin se, että joku antaa hyvän motiivin lähteä. Tänään opra-mielenilmaisussa hyvä motiivi oli yksittäisten (aine)järjestöjen erinomainen työ: ne painostivat omat jäsenensä lähtemään. Ilman sitä ei väkeä oltaisi saatu paikalle kuin murto-osa tämänpäiväisestä. Ainejärjestöjä oli mukana kymmeniä ja taas kymmeniä.
Periaatteessa sama voinee toimia missä tahansa asiassa, kunhan järjestöjä, jotka liikuttavat omia jäseniään, on riittävästi. Mikään yksittäinen asiahan ei se vaan ihmisiä saa tuhatmäärin liikkeelle, oli teema melkeinpä mikä tahansa; tarvitaan joku, joka pakottaa perseennostoon penkistä.
Hyvä pointti, V-V. Ihmiset valitettavan heikosti kykenevät kiinnostumaan oman itsensä ulkopuolisisista asioista. Myöskin niinpäin, että yleisesti oletetaan, että poliittiset edustajat eivät kykenisi edustamaan muuta kun itseään, mistä Niko fiksusti kirjoittaa. Ihan käsittämätöntä, mutta ach, niin yleistä ajattelua.
Vaikka motiivi sanana tarkoittaakin "syytä jonkin tekemiseen", voidaan mielestäni silti tehdä selkeä rajaveto itsekkään ja epäitsekään motiivin välille.
Esim. opiskelijoille tällainen itsekäsmotiivi oli opra-miekkarissa olemassa, kun taas vaikkapa kuvitteellisessa oikeutta eläimille-miekkarissa tällaista ei ole yhtähelposti löydettävissä.
Ainejärjestöjen toimintaa voisi kyllä kutsua "motiiviksi", koska se oli syy miksi näin monet lähtivät liikkeelle, mutta kyllä motiivi oli oman edun tavoittelu.
Tuo järjestöjen rooli on kyllä aivan selkeä ja yleistettävissä. Kunhan se nyt toimisi tässä Ilmastomarssissakin.
Lähetä kommentti