Kadunvarteen oltiin suunniteltu kerrostaloa, joka on korkeusasemaltaan naapuritontilla (Itäinenpitkäkatu) olevan rakennuksen tasolla ja hieman vastapäätä (Sepänkatu) olevaa alempana. Sisäpihalle oli mahdollisesti tulossa matala rakennus. Kunhan Sepänkadun ja Sirkkalankadun kulmassa oleva matala rakennus olisi suojeltu, kuten museoviranomainen esittää, olisi kaava ollut mielestäni hyvin järkevää ja alueelle sopivaa täydennysrakentamista.
Mutta mites siinä puuhassa sitten kävikään! Sosiaalidemokraattien Hans Ekroth esitti kokoomuksen Timo Karin tukemana tätä kaunista suunnitelmaa:
Loistavaa kaupunkisuunnittelua sanoisin :)
Ei siinä mitään, että
1. suunnitelma on arkkitehtijohdon mukaan mahdollisesti teknisesti toteuttamiskelvoton
2. maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tontinomistajia on kohdeltava tasapuolisesti, mutta tässä muutoksessa rakennusoikeutta annetaan aivan tolkuttomasti ja ikkunat avautuvat naapurin tontille, joka estää sinne rakentamisen, vaikka annettaisiin heillekin aivan tolkuttomasti lisärakennusoikeutta, niin eivät he näin voisi tehdä.
3. pihalle katsovat talot eivät sovi kaupunkikuvaan, jossa kaikki muut korttelin ja naapurikorttelien rakennuksen katselevat kadulle. Myöskään keskelle korttelia sijoittuva korkea rakennus ei sovi alueelle.
4. Tontin ja naapuri tonttien viihtyisyys laskee merkittävästi, kun tontilta poistetaan lähes kaikki virkistysalueet ja kaksi suurta rakennusta reunustaa naapurien tontteja sen sijaan, että yksi rakennus sijoittuisi normaalin korttelirakenteen mukaan kadun varteen.
Kyselin kokouksessa, että mites kokoomuslaiset ja demarit näihin neljään kritiikkiin suhtautuivat. Mitään muuta vastausta emme saaneet, kuin että antoivat ymmärtää, että mitä sitä perustelemaan esitystää millään tavoin, kun enemmistö on heillä joka tapauksessa. Loistavat perustelut, sanon minä! Jatkakaa samaa rataa.
Hiukan (todella, todella paljon) avoimuutta voisi tehdä terää tälle toiminnalle.
Jälkikäteen lisättyä: Ja siis tietystihään esitykseni sen puutalon suojelusta ei mennyt läpi. Sehän nyt on Turussa selvää.
5 kommenttia:
Mitä tuo katsominen (talo/ikkunat katsoo jne.) tarkoittaa?
Eli tarkoitan julkisivun suuntaa, johon siis suurin osa ikkunoista ja parvekkeista aukeaa. Arkkitehtien luonnoksessa julkisivu on kadulle päin ja eteläpuolen naapurin tontin sivu on ikkunaton, jotta naapurille jätetään mahdollisuus lisärakentamiseen. Tämä on normaali ja lainmukainen kaavoittaa tapa kantakaupunkia.
Sori epäselvästä ilmaisusta.
voiskos johonkin valittaa? Ihan järjetöntä touhua taas kerran. Kiroiluttaa ihan!
Vielä ei tarvitse valittaa, koska kyseessä oli luonnoskäsittely. Kaava tulee siis vielä uudelleen lautakuntaan varsinaisena kaavaehdotuksena. Tämä toki valmistellaan nyt hyväksytyn tolkuttoman perusteella, mutta ihan niin selkeästi maankäyttö- ja rakennuslakia halveksuvaa ehdotusta kaupungin arkkitehdit tuskin tuovat lautakunnalle.
Ehdotukseen voi kuitenkin jättää muistutuksia ja sitten jos kaava menee lautakunnassa ja lopulta valtuustossa tolkuttomana läpi, niin voi valittaa hallinto-oikeuteen. Tällöin pitää tietty vedota laillisuusperusteisiin eli vain se ettei tykkää kaavasta ei riitä, vaan pitää kertoa millä tavoin se on lainvastainen.
AM:lle:
Tässä vaiheessa ei tosiaan voi vielä valittaa. Sen sijaan kannattaa protestoida julkisesti ja tuoda asian taustat esille. Tässä tapa
Luonnospäätöksen mukaan laadittu kaava olisi oman arvioni mukaan noin 95% varmuudella lainvastainen, koska:
- Se sallii P.J. Gylichin 1855 suunnitteleman talon purkamisen
- Kaava on tontinomistajien epätasapuolista kohtelua
- Asuintalolle ei voi toteuttaa normaalin käytännön mukaisia oleskelutiloja jne.
- Vaikka omasta mielestäni parkkinormi on näin keskeisellä paikalla tarpeeton, se, että luonnospäätöksen mukaisessa kaavassa ei osoiteta lainkaan parkkipaikkoja, on todennäköisesti myös lainvastaista.
Lähetä kommentti