Demarit vastasivat tähän, ettei se ole liian kallista, vaan 300 miljoonalla oltaisiin saatu maksetuksi esitetty satasen korotus perusturvaan, ja että hallitus on laittanu huomattavasti suurempia summia haisemaan tämän kauden aikana esim KELA-maksujen poistoon.
Sinänsä demarien argumentti on totta, mutta mutta. Olisiko silti irroitettava tuo kytkös? Jos hyväksymme väittämän että meiltä irtoaa esimerkiksi tuo mediassa esillä ollut 300 miljoonaa käytettäväksi työttömyysturvan parantamiseen niin keille tämä raha tulisi vipata?
Alla olevassa graafissa olen laskenut miten paljon perusturvaa tai ansiosidonnaista kukakin saa (Musta viiva). Punainen viiva esittää satasen korotusta ja sen vaikutuksia demarien puolustaman nykymallin mukaisesti. Vihreä viiva taas kuvaa Oden/vihreiden mallia, jossa perusturvan korotus on irtikytketty ansioisidonnaisesta. (graafin luvut ovat ainoastaan suuntaa antavia, koska kaikkea tarvittavaa dataa ei löytynyt internetistä)
Minun on hyvin vaikea sulattaa argumenttia siitä, että vihreiden malli köyhdyttäisi pienellä ansioturvalla olevia suhteessa perusturvan saajiin. Näen asian päin vastoin positiivisena kaikkein köyhimpien rikastumisena suhteessa kaikkiin muihin tuloryhmiin. Kuvittelisi että vasemmisto kannattaisi tällasita politiikkaa, mutta ei kun ei.
Tässä vielä close up alemmista tuloluokista, josta näkee selkeämmin miten paljon suuremmat perusturvan korotukset samalla rahalla saataisiin, jos kytkös näiden tukien välillä katkaistaisiin.
2 kommenttia:
Kannattaa tutustua järjestelmään paremmin ennen kuin julkaisee graafeja siitä.
Nykyisin KAIKKI työttömät saavat verovaroista saman perusosan, olivat sitten kassan jäseniä tai eivät. "Kytköksen purkaminen" tarkoittaa kassan jäsenten rankaisua suhteessa muihin, heidän peruosaansa leikattaisiin.
Kassoissa on voimakas sisäinen progressio, joka ei näy graafissasi. Kassajärjestelmä suosii pienituloisimpia.
Silti, mitä suurempi leikkaus perusosaan tehtäisiin ansio-osaa saavilta, kannattaisi sitä suuremman osan, etenkin pienituloisten erota kassoista.
Jos kaikki eroavat kassoista, kuten Soininvaara ay-vihamielisenä oikeistolaisena haluaa, ollaan takaisin nollatilanteessa. Kuka siitä hyötyy?
Todellinen ongelma on se, että yhä osa pätkätyöläisistä jää ansiosidonnaisen ulkopuolelle, vaikka vasemmisto sai taisteltua työssäoloehdon lyhyemmäksi.
Jos haluaa parantaa perusturvaa, kannattaa vaatia parannuksia perusturvaan, eikä toisten työttömien tukemista toisten työttömien kustannuksella. Lisäksi kannattaa keskittyä työssäoloehtoon. Vasemmistoliitto on esittänyt työssäoloehdon lyhentämisen lisäksi kestoltaan portaittaista ansiosidonnaista.
Kiitos kommentista ja korjauksista.
Perusosa tietysti on pohjana kaikissa ansiosidonnaisissa(myös graafissa). En ehkä suostu nielemään, että "kytköksen purkaminen" tarkoittaisi kassoihin kuuluvien perusosan leikkaamista, kun kyseessä on korotuksen tekemättä jättäminen.
Tästä syystä en oikein onnistu kutsumaan sitä rankaisuksi, että vähemmän tukea saaville kohdistetaan enemmän massia.
Miten toi kassojen sisäinen progressio toimii? Graafissa on otettu huomioon nämä muistaakseni KELAn sivuilta löytyvät laskuohjeet:
-peruspäiväraha(ppr): (21,5 x 25,63)
-ansiosidonnainen taitteeseen saakka:45 % x (palkka - ppr)
-ansiosidonnainen taitteen jälkeen: 20% x (105 x ppr/vrk:n) ylittävältä osalta
Tämä kassoista eroamis -argumentti on musta hiukan varsinaisen aiheen välttelyä. Mä en myöskään ymmärrä mitä tarkotat nollatilanteella. Aikaa jolloin kukaan ei kuulunut kasoihin tai liittoihin?
Kyllä musta se ettei perusturvan tasoa saada nostetuksi on ihan todellinen ongelma. Pätkätyöläisten ongelmat on myös ratkaistava tietysti, mutta nämä eivät le mitenkään toisiaan poislaskevia, joten keskusteluun liittyen tämä on irrelevanttia (olen samaa mieltä työssäoloehdon lyhentämisestä, joskin en ymmärrä problematiikasta tarpeeksi esittääkseni mitään vahvoja kantoja).
Jos haluaa parantaa perusturvaa, kannattaa vaatia perusturvan korotusta eikä hirttäytyä asiaa hankaloittaviin kytköksiin ja ay-politikointiin ;)
Lähetä kommentti