Disclaimer: kirjoittaja ei totta tosiaan ole mikään pehmeän puolen asiasntuntija!
Ennaltaehkäisyllä tarkoitan tässä sellaista kulttuuri-, nuoriso-, terveys- ja tiesmitä-toimintaa, joka ehkäisee sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja näiden ongelmien hoidosta johtuvia kustannuksia.
Ennaltaehkäisystä olen kuullut mm. seuraavaa: "Jokainen euro, joka laitetaan nuorisotyöhön, vähentää sosiaali- ja terveysmenoja seitsemällä eurolla" sekä "Ennaltaehkäisyyn sijoitetut rahat maksavat itsensä takaisin jo 1-5 vuodessa" ja että "Keskimäärinhän tuo investointi tulee säästöinä 3-kertaisina takaisin. Jos kolmea eri työterveysasiantuntijan tutkimusta on uskominen".
Lähden siis näiden asiantuntijamielipiteiden takia oletuksesta, että ennaltaehkäisy on järkevä taloudellinen sijoitus.
Se ei tietystikään ole sitä ikuisesti, koska jossain vaiheessa tuottavat ennaltaehkäisykeinot on käytetty ja panos-hyöty-parabelin huipulla yhdellä eurolla ennaltaehkäisyyn saa enää yhden euron säästöt PerLan puolella. Siitä seuraavalla sitten ei enää taloudellista voittoa tulekkaan (sosiaalisia ja terveydellisä voittoja kuitenkin tulee!!!).
Tällä hetkellä emme kuitenkaan ole vielä lähelläkään parabelin huippua, jos asiantuntijoita on uskominen.
Näin ollen esitän, että nostamme kaikkien kuntien veroprosenttia yhdellä (1) prosenttiyksiköllä ja sijoitamme nämä varat (esim. Turussa tämä olisi 20 miltsiä) ennaltaehkäisyyn.
Lopputuloksena olisi huomattavat taloudelliset säästöt sekä hyvinvoinnin kasvaminen ehkäistyjen ongelmien ja sairauksien muodossa.
Ole siis rohkea ja aja PROSENTTI ENNALTAEHKÄISYYN oman kuntasi budjettiin tai perustele missä kohtaan logiikassa on virhe!
perjantaina, lokakuuta 08, 2010
torstaina, syyskuuta 30, 2010
Kuntaliitokset yhteinen etu
Kirjoitus on vastine tähän loogiseen analyysiin:
Kuntaliitos on monen kunnan täystuho.
Kuntaliitokset yhteinen etu
Julkaistu: Turun Sanomat 30.9 2010 02:31:34
Taisto Levo esitti kirjoituksessaan (TS 22.9.), että maaseudun autioituminen johtuu kuntaliitoksista. Maaseutumme autioitumisen tosiasiallinen syy on kuitenkin taloudellinen rakennemuutos. Olemme siirtyneet maatalousyhteiskunnasta teolliseen ja edelleen jälkiteolliseen yhteiskuntaan.
Kun viisikymmentä vuotta sitten maalaiskunnassa oli vielä oma terveysasema, siellä sijaitsi myös riittävä määrä asukkaita ja elinkeinotoimintaa, joiden verotuloilla kyettiin kustantamaan aseman ylläpito. Lienee selvää, ettei murto-osalla entisestä väestöstä ole mahdollista ylläpitää samoja palveluja. Tällaisessa tilanteessa on johdonmukaista tavoitella laajempaa maksupohjaa sekä alueellista yhteistyötä, eli kuntaliitosta.
Kuntaliitoksilla haetaan yleistä etua ja oikeudenmukaisuutta. Jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa, mutta on epäoikeudenmukaista velvoittaa elinkelvollisissa kunnissa asuvia maksamaan kuihtuvien alueiden tekohengitystä omien palveluidensa kustannuksella.
Ville-Veikko Mastomäki,
maantieteen opiskelija,
ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsen (vihr),
Turku
Kuntaliitos on monen kunnan täystuho.
Kuntaliitokset yhteinen etu
Julkaistu: Turun Sanomat 30.9 2010 02:31:34
Taisto Levo esitti kirjoituksessaan (TS 22.9.), että maaseudun autioituminen johtuu kuntaliitoksista. Maaseutumme autioitumisen tosiasiallinen syy on kuitenkin taloudellinen rakennemuutos. Olemme siirtyneet maatalousyhteiskunnasta teolliseen ja edelleen jälkiteolliseen yhteiskuntaan.
Kun viisikymmentä vuotta sitten maalaiskunnassa oli vielä oma terveysasema, siellä sijaitsi myös riittävä määrä asukkaita ja elinkeinotoimintaa, joiden verotuloilla kyettiin kustantamaan aseman ylläpito. Lienee selvää, ettei murto-osalla entisestä väestöstä ole mahdollista ylläpitää samoja palveluja. Tällaisessa tilanteessa on johdonmukaista tavoitella laajempaa maksupohjaa sekä alueellista yhteistyötä, eli kuntaliitosta.
Kuntaliitoksilla haetaan yleistä etua ja oikeudenmukaisuutta. Jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa, mutta on epäoikeudenmukaista velvoittaa elinkelvollisissa kunnissa asuvia maksamaan kuihtuvien alueiden tekohengitystä omien palveluidensa kustannuksella.
Ville-Veikko Mastomäki,
maantieteen opiskelija,
ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsen (vihr),
Turku
maanantaina, syyskuuta 27, 2010
Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lista 27.9.10
Kannattaa taustamusaksi ja muusaksi jo nyt käynnistää lopussa oleva raita ;)
Lausunto Pansion voimalaitoksen YVA-ohjelmasta Varsinais-Suomen ELY-keskukselle
Laitoksen sijainti ei todellakaan ole ideaali, koska se on aivan Ruissalon luonnonsuojelualueiden tuntumassa. Tämän lisäksi "biovoimala" joka saattaa käyttää polttoaineena myös kivihiiltä ja varmasti turvetta ei varmasti ole ilmaston kannalta se ideaaliratkaisu. Jollain tavalla meidän on kai kuitenkin tätä kaupunkiseutua lämmitetävä sen jälkeen kun Naantalin hiilipytyt tulevat tiensä päähän (ja hyvä etä tulevat!). Tämä realokommentti ei kuitenkaan tarkoita, että laitos kannattaisi rakentaa juuri tähän tai ainakaan juuri tällaisena.
Tässä lautakunnalla on kuitenkin vain mahdollisuus lausua YVA-ohjelmasta ELY-keskukselle, ei siis kaataa projektia. Ympäristötoimiston lausunnossa on onneksi vaatimus naturaselvityksen tekemisestä ja monia muita hyviä kommentteja.
Tämän lisäksi lausuntoon pitäisi saada seuraavia seikkoja:
Hirvensalon osayleiskaavan tarkistuksen luonnos
Tästähän nyt tulisi tekstiä kokonaisen pamfletin verran mutta koetetaan tiivistää.
Vihreiden kanssa tulemme vaatimaan muutosta Friskalan alueen suunnitelmiin, jossa aivan Natura-alueen kylkeen aiotaan rakentaa viitisen kymmentä omakoti- /rivitaloa. Tämän liskäsi esitämme, että kaavaluonnosta tarkistetaan niin, että Ruotsalaismetsän ja Pohjoismäen metsäalueiden välinen yhteys ekologisena käytävänä turvataan ja vaadimme uutta luontoarviointia, jota ei ole tehty tästä valitusta rakennemallista erikseen.
Aion myös esittää taloudellisten vaikutusten sekä ilmastopäästöjen arviointia. Nämä kaksi ystäväämmehän saimme vihreiden kanssa ajetuksia asunto- ja maankäyttöohjelmaan viime vuonna (ilmastovaikutusten arvioinnista voin vetää aikalailla kunnian itselleni ;)). Vielä näitä ei ole kaavaselostuksissa näkynyt, joka on kyllä ihan loogista, koska prosessien kehittely kestää. Tällaisessa isossa osayleiskaavahankkeessa nuo selvitykset olisi kuitenkin konsultin hommia, joten prosessin keskeneräisyys ei ole syy jättää noudattamatta valtuuston päätöksiä.
Näiden lisäksi on vielä kymmenisen pienempää kohtaa, joita esitämme huomioon otettavaksi jatkosuunnitelussa. Näitä ovat mm. pohjoisrannan kevyenliikenteen sillan sitominen alueen toteuttamiseen, mantereen puolen asukkaiden asumisviihtyvyyden takaaminen sekä maankäytön toteutuksen porrastaminen sitovasti kaavassa.
Asemakaavanmuutosluonnos: Vasaramäen kaupunginosa, "Villenpuisto"
Saimme kaavasta esittelyn viime viikolla ja keskustelimme aiheesta eilen valtuustoryhmässä.
Kuten viime viikolla kirjoitin asukkaat vastutavat uutta asuntotuotantoa naapuriinsa. Tällaisissa tapauksissa tulee lautakuntalaisena olla aina tarkkana, ettei leimaa nykyisten asukkaiden vastustusta NIMBYilyksi ilman päteviä syitä (NIMBY nimistä teosta juuri lukeneena pyrin tässä nyt jonkinlaiseen itsereflektioon lautakunnan jäsenen roolissani).
Uutta rakentamista ollaan toteuttamassa alueelle, joka yleiskaavassa on merkattu asuinkerrostaloille ja voimassaolevassa asemakaavassa virkistysalueeksi (todennäköisesti suojavihrealueeksi paljon liikennöidyn kadun ja rakennusten välille). Hanke on valtuuston päättämässä asunto- ja maankäyttöohjelmassa asemakaavoitetavana kohteena, joten hankkeen torppaamiseen lautakunnassa tarvittaisiin todella vankat perusteet.
Löytyykö siis sellaisia? Kasaan tähän plussat ja miinukset (huomautuksineen):
Miinukset:
Aion kuitenkin esittää piha-alueiden melusuojauksen parantamista erillisellä melusuojalla. Nykyisellään pihat olisivat hyvin alttiita Uudenmaantieltä tulevalle melulle.
Ja jos kaupungin tiivistysrakentaminen tuntuu taas kerran pahalta suosittelen tämän sanoman sisäistämistä:
NOW from Antti Seppänen on Vimeo.
Lausunto Pansion voimalaitoksen YVA-ohjelmasta Varsinais-Suomen ELY-keskukselle
Laitoksen sijainti ei todellakaan ole ideaali, koska se on aivan Ruissalon luonnonsuojelualueiden tuntumassa. Tämän lisäksi "biovoimala" joka saattaa käyttää polttoaineena myös kivihiiltä ja varmasti turvetta ei varmasti ole ilmaston kannalta se ideaaliratkaisu. Jollain tavalla meidän on kai kuitenkin tätä kaupunkiseutua lämmitetävä sen jälkeen kun Naantalin hiilipytyt tulevat tiensä päähän (ja hyvä etä tulevat!). Tämä realokommentti ei kuitenkaan tarkoita, että laitos kannattaisi rakentaa juuri tähän tai ainakaan juuri tällaisena.
Tässä lautakunnalla on kuitenkin vain mahdollisuus lausua YVA-ohjelmasta ELY-keskukselle, ei siis kaataa projektia. Ympäristötoimiston lausunnossa on onneksi vaatimus naturaselvityksen tekemisestä ja monia muita hyviä kommentteja.
Tämän lisäksi lausuntoon pitäisi saada seuraavia seikkoja:
- muiden sijaintipaikkojen arvionnit. Muitakin vaihtoehtoja laitokselle on.
- arvioinnin tekeminen vaikutuksista meriluontoon
- arviot tuhkan läjityksestä
Hirvensalon osayleiskaavan tarkistuksen luonnos
Tästähän nyt tulisi tekstiä kokonaisen pamfletin verran mutta koetetaan tiivistää.
Vihreiden kanssa tulemme vaatimaan muutosta Friskalan alueen suunnitelmiin, jossa aivan Natura-alueen kylkeen aiotaan rakentaa viitisen kymmentä omakoti- /rivitaloa. Tämän liskäsi esitämme, että kaavaluonnosta tarkistetaan niin, että Ruotsalaismetsän ja Pohjoismäen metsäalueiden välinen yhteys ekologisena käytävänä turvataan ja vaadimme uutta luontoarviointia, jota ei ole tehty tästä valitusta rakennemallista erikseen.
Aion myös esittää taloudellisten vaikutusten sekä ilmastopäästöjen arviointia. Nämä kaksi ystäväämmehän saimme vihreiden kanssa ajetuksia asunto- ja maankäyttöohjelmaan viime vuonna (ilmastovaikutusten arvioinnista voin vetää aikalailla kunnian itselleni ;)). Vielä näitä ei ole kaavaselostuksissa näkynyt, joka on kyllä ihan loogista, koska prosessien kehittely kestää. Tällaisessa isossa osayleiskaavahankkeessa nuo selvitykset olisi kuitenkin konsultin hommia, joten prosessin keskeneräisyys ei ole syy jättää noudattamatta valtuuston päätöksiä.
Näiden lisäksi on vielä kymmenisen pienempää kohtaa, joita esitämme huomioon otettavaksi jatkosuunnitelussa. Näitä ovat mm. pohjoisrannan kevyenliikenteen sillan sitominen alueen toteuttamiseen, mantereen puolen asukkaiden asumisviihtyvyyden takaaminen sekä maankäytön toteutuksen porrastaminen sitovasti kaavassa.
Asemakaavanmuutosluonnos: Vasaramäen kaupunginosa, "Villenpuisto"
Saimme kaavasta esittelyn viime viikolla ja keskustelimme aiheesta eilen valtuustoryhmässä.
Kuten viime viikolla kirjoitin asukkaat vastutavat uutta asuntotuotantoa naapuriinsa. Tällaisissa tapauksissa tulee lautakuntalaisena olla aina tarkkana, ettei leimaa nykyisten asukkaiden vastustusta NIMBYilyksi ilman päteviä syitä (NIMBY nimistä teosta juuri lukeneena pyrin tässä nyt jonkinlaiseen itsereflektioon lautakunnan jäsenen roolissani).
Uutta rakentamista ollaan toteuttamassa alueelle, joka yleiskaavassa on merkattu asuinkerrostaloille ja voimassaolevassa asemakaavassa virkistysalueeksi (todennäköisesti suojavihrealueeksi paljon liikennöidyn kadun ja rakennusten välille). Hanke on valtuuston päättämässä asunto- ja maankäyttöohjelmassa asemakaavoitetavana kohteena, joten hankkeen torppaamiseen lautakunnassa tarvittaisiin todella vankat perusteet.
Löytyykö siis sellaisia? Kasaan tähän plussat ja miinukset (huomautuksineen):
Miinukset:
- Virkistysalueen määrä alueella vähenee (mutta vain vähän ja sitä jää vielä todella paljon jäljelle)
- Luonto rakennusten alta tuhoutuu (mutta selvitysten perusteella erityisarvoja ei ole joten tähän on vaikeaa vedota)
- Asukkaat vastustavat
- Rakentaminen sijoittuu tärkeällä joukkoliikenneakselille (muttei aivan ratikkareitille. Sen vaikutusalueelle kuitenkin)
- Tiivistää kaupunkirakennetta
- Sijoittuu maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueelle (viime vuonna tekemäni tutkielmatyön perusteella voidaan todeta, että kaikki Turun seudun rakentaminen tulisi sijoitttaa tälle alueelle, jos haluamme päästä ilmastotavoitteisiin)
- Tulevat asukkaat varmaankin kannattavat tulevien kotiensa rakentamista ;)
Aion kuitenkin esittää piha-alueiden melusuojauksen parantamista erillisellä melusuojalla. Nykyisellään pihat olisivat hyvin alttiita Uudenmaantieltä tulevalle melulle.
Ja jos kaupungin tiivistysrakentaminen tuntuu taas kerran pahalta suosittelen tämän sanoman sisäistämistä:
NOW from Antti Seppänen on Vimeo.
tiistaina, syyskuuta 21, 2010
Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lista 22.9.10
Näin iskevä otsikko aloittaa lautakunnan jäsen Mastomäen Soininvaara-tyylisen kirjoita-aina-lautakunnan-listasta-blogikirjoitus -maneerin. Näinhän olisi jokaisen vastuullisen poliitikon toimittava ja sellainenhan minä tietysti olen ;)
Ajattelin kirjoittaa vain poliittisesti mielinkiintoisista lista-asioista, mutta jos on kysyttävää muista listan asioista niin näiden bloggausten yhteyteen on tietysti suotavaa kommentoida tai kysellä kaikista ja kaikesta.
Lista löytyy muuten osoitteesta: http://www05.turku.fi/ah/ykltk/2010/0922027l/welcome.htm
Mutta asiaan.
Lausunto Turun satama-altaan ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arvioinnista
Sinänsä lausunnossa ei ole mitään ongelmaa, mutta asian tiimoilta on todettava, että on käsittämätöntä, että tälläinen mereen läjittäminen (dumbbaaminen) on yhä sallittua Suomessa. Saimme luvan käsittelyvaiheessa läpi hiukan tiukennuksia ja lupa-ajan lyhennyksen, mutta todellista tahtoa muilla kuin vihreillä ja vasureilla ei ollut 2000-luvulle siirtymiseen. Tekisi mieli verrata tätä neuvostomenoon ja kaikenlaisen kaman mereen dumppaamiseen, mutta en taida ;)
Lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskukselle poikkeamishakemuksen johdosta, Juha ja Tiina Salmela, asuinrakennus, Hirvensalo, Maanpää P 104/2010
Virasto puoltaa esitystä. Minusta taas kaavaprosessin ollessa kesken ja rakennuskiellon ollessa voimassa tulisi odottaa kaavan valmistumista. Alue on lainvoimaisissa yleis- ja osayleiskaavoissa virkistysaluetta, joka mielestäni korostaa kaavan valmistumisen odottamista. Tämän lisäksi alue on uudessa osayleiskaavassa esitetty reservialueeksi, jonne ei siis ole tarkoituskaan alkaa rakentaa ennen kuin muut alueet ovat rakentuneet valmiiksi. Mutta tämä menee varmasti taas läpi sellaisena "ei yksi talo mitään blaa blaa..." -ratkaisuna.
Asemakaavanmuutosluonnos: (23) Vasaramäen kaupunginosa, korttelit 63-65, katu-, liikenne- ja virkistysalueet "Villenpuisto" (14/2010) os. Hautakivenkadun ympäristö
Jää todennäköisesti pöydälle, kuten useimmat suuremmat ja hankalammat kaavat. Alue on asukkaiden virkistyskäytössä nykyisellään ja projekti on alkanut rakennusyhtiön halusta pistää puisto täyteen kerrostaloja, joten vastustukselle löytyy kyllä perusteluja. Toisaalta "kaava edistää yhdyskuntarakenteen tiiviyttä, sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja ilmastonmuutos ja jne. jne..."
Huomisen esittelyn jälkeen olemme varmasti viisaampia ja palaamme asiaan myöhemmin.
Ens viikolla on sit varmaan tuo Villen puiston vääntö (tod.näk. ainakin kokoomus haluaa pistää puiston sileäksi) sekä Hirvensalon osayleiskaavan luonnos, josta vasta taistelu tullaankin käymään. Mutta näistä lisää viikon päästä... STAY TUNED!
Ajattelin kirjoittaa vain poliittisesti mielinkiintoisista lista-asioista, mutta jos on kysyttävää muista listan asioista niin näiden bloggausten yhteyteen on tietysti suotavaa kommentoida tai kysellä kaikista ja kaikesta.
Lista löytyy muuten osoitteesta: http://www05.turku.fi/ah/ykltk/2010/0922027l/welcome.htm
Mutta asiaan.
Lausunto Turun satama-altaan ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arvioinnista
Sinänsä lausunnossa ei ole mitään ongelmaa, mutta asian tiimoilta on todettava, että on käsittämätöntä, että tälläinen mereen läjittäminen (dumbbaaminen) on yhä sallittua Suomessa. Saimme luvan käsittelyvaiheessa läpi hiukan tiukennuksia ja lupa-ajan lyhennyksen, mutta todellista tahtoa muilla kuin vihreillä ja vasureilla ei ollut 2000-luvulle siirtymiseen. Tekisi mieli verrata tätä neuvostomenoon ja kaikenlaisen kaman mereen dumppaamiseen, mutta en taida ;)
Lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskukselle poikkeamishakemuksen johdosta, Juha ja Tiina Salmela, asuinrakennus, Hirvensalo, Maanpää P 104/2010
Virasto puoltaa esitystä. Minusta taas kaavaprosessin ollessa kesken ja rakennuskiellon ollessa voimassa tulisi odottaa kaavan valmistumista. Alue on lainvoimaisissa yleis- ja osayleiskaavoissa virkistysaluetta, joka mielestäni korostaa kaavan valmistumisen odottamista. Tämän lisäksi alue on uudessa osayleiskaavassa esitetty reservialueeksi, jonne ei siis ole tarkoituskaan alkaa rakentaa ennen kuin muut alueet ovat rakentuneet valmiiksi. Mutta tämä menee varmasti taas läpi sellaisena "ei yksi talo mitään blaa blaa..." -ratkaisuna.
Asemakaavanmuutosluonnos: (23) Vasaramäen kaupunginosa, korttelit 63-65, katu-, liikenne- ja virkistysalueet "Villenpuisto" (14/2010) os. Hautakivenkadun ympäristö
Jää todennäköisesti pöydälle, kuten useimmat suuremmat ja hankalammat kaavat. Alue on asukkaiden virkistyskäytössä nykyisellään ja projekti on alkanut rakennusyhtiön halusta pistää puisto täyteen kerrostaloja, joten vastustukselle löytyy kyllä perusteluja. Toisaalta "kaava edistää yhdyskuntarakenteen tiiviyttä, sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja ilmastonmuutos ja jne. jne..."
Huomisen esittelyn jälkeen olemme varmasti viisaampia ja palaamme asiaan myöhemmin.
Ens viikolla on sit varmaan tuo Villen puiston vääntö (tod.näk. ainakin kokoomus haluaa pistää puiston sileäksi) sekä Hirvensalon osayleiskaavan luonnos, josta vasta taistelu tullaankin käymään. Mutta näistä lisää viikon päästä... STAY TUNED!
keskiviikkona, syyskuuta 15, 2010
Lyhyesti energiaverouudistuksesta
Energiaverotuksesta ollaan keskusteltu paljon. Teemoina on ollu eteenkin verotuksen toimivuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja verotuksen oikeudenmukaisuus noin niinku sosiaalisesti. En nyt puutu tuohon tekniseen puoleen, siitä voi lukea esim. GP:n blogista, vaan lähinnä tähän sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
Eli kritiikki vasemmalta on koskenut sitä miten hallituksen verouudistus sorsii vähävaraisia, koska heille esim. lämmitysmenojen kasvu vie suuremman osan tuloista kuin rikkaammilta. Tämä on tietysti totta ja välillisillä veroilla on aina tämä ominaisuus. Se että julkisuudessa on liioiteltu esim. vuokramenojen nousua aivan hillittömästi on rassaavaa, mutta periaatteliseen keskusteluun sen ei kai tarvitse vaikuttaa (lämmityskulujen todellinen nousu on ilmeisesti suuruusluokkaa 10-20 €/kk.).
Eli siihen "lyhyesti" osuuteen.
Ympäristöverojen on tarkoitus tehdä saastuttamisesta kalliimpaa! Jep, luit oikein... kalliimpaa. Saastuttaminen siis maksaa verouudistuksen jälkeen enemmän... siihen oikein pyritään... se ei ole mikään yllättävä ja ei-toivottu sivuvaikutus... se on sen jutun tarkoitus!
Ja siitä saastuttamisesta tehdään kalliimpaa sen takia, et sitä tehtäis vähemmän!
Homman tarkotus on siis vähentää energiankulutusta sekä muuttaa käytettäviä energiamuotoja.
Eniten tässä ärsyttää se, että kaikista suomalaisista ei-miljonääreistä on jotenkin tullut jonkinlaisia marttyyreita ja kärsijöitä sen sijaan, että tajuttais teeman globaali ulottuvuus. Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ni suomalaiset eivät sa#¤&na ole kärsijöitä vaan ne kärsijät löytyy kyllä tuolta Pakistanin tulva-alueelta ja juuri valkaistuneilta koralliriutoilta!
Se, että suomessa pitäisi nyt vaihtaa hiukan lämmitysmuotoa, vaihtaa kotishortsit kotiverkkareihin tai muistaa laittaa se digiboksi yöks standbyn sijaa ihan kiinni, ei oikeesit oo samassa mittakaavassa.
Se on meidän velvollisuus! Eikä edes riitä! Ja on todellaki oikeudenmukaista, että me kaikki joudumme maksamaan (tai muuttamaan elintapoja) tästä elintasostamme ja planeetan tuhoamisesta... oli sitten köyhä tai rikas.
Ja sit ettei mene ihan metsään, ni todetaan loppuun, että sosiaalisia ongelmia, kuten vähävaraisuutta tai tuloerojen kasvua tulee hoitaa ensisijaisesti siihen soveltuvilla keinoilla (tuloverokevennykset matala tuloisille, veroprogression jyrkentäminen, tukien korotukset...). Se että niin ei oo tehty (tarpeeksi) on suolaa, mut sen perusteella en lopetteis ilmastopolitiikan tekoa!
lukija: "V-V eiks tän pitäny olla lyhyesti?"
V-V: "Heh, se oli vain mainos!" ;)
Eli kritiikki vasemmalta on koskenut sitä miten hallituksen verouudistus sorsii vähävaraisia, koska heille esim. lämmitysmenojen kasvu vie suuremman osan tuloista kuin rikkaammilta. Tämä on tietysti totta ja välillisillä veroilla on aina tämä ominaisuus. Se että julkisuudessa on liioiteltu esim. vuokramenojen nousua aivan hillittömästi on rassaavaa, mutta periaatteliseen keskusteluun sen ei kai tarvitse vaikuttaa (lämmityskulujen todellinen nousu on ilmeisesti suuruusluokkaa 10-20 €/kk.).
Eli siihen "lyhyesti" osuuteen.
Ympäristöverojen on tarkoitus tehdä saastuttamisesta kalliimpaa! Jep, luit oikein... kalliimpaa. Saastuttaminen siis maksaa verouudistuksen jälkeen enemmän... siihen oikein pyritään... se ei ole mikään yllättävä ja ei-toivottu sivuvaikutus... se on sen jutun tarkoitus!
Ja siitä saastuttamisesta tehdään kalliimpaa sen takia, et sitä tehtäis vähemmän!
Homman tarkotus on siis vähentää energiankulutusta sekä muuttaa käytettäviä energiamuotoja.
Eniten tässä ärsyttää se, että kaikista suomalaisista ei-miljonääreistä on jotenkin tullut jonkinlaisia marttyyreita ja kärsijöitä sen sijaan, että tajuttais teeman globaali ulottuvuus. Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ni suomalaiset eivät sa#¤&na ole kärsijöitä vaan ne kärsijät löytyy kyllä tuolta Pakistanin tulva-alueelta ja juuri valkaistuneilta koralliriutoilta!
Se, että suomessa pitäisi nyt vaihtaa hiukan lämmitysmuotoa, vaihtaa kotishortsit kotiverkkareihin tai muistaa laittaa se digiboksi yöks standbyn sijaa ihan kiinni, ei oikeesit oo samassa mittakaavassa.
Se on meidän velvollisuus! Eikä edes riitä! Ja on todellaki oikeudenmukaista, että me kaikki joudumme maksamaan (tai muuttamaan elintapoja) tästä elintasostamme ja planeetan tuhoamisesta... oli sitten köyhä tai rikas.
Ja sit ettei mene ihan metsään, ni todetaan loppuun, että sosiaalisia ongelmia, kuten vähävaraisuutta tai tuloerojen kasvua tulee hoitaa ensisijaisesti siihen soveltuvilla keinoilla (tuloverokevennykset matala tuloisille, veroprogression jyrkentäminen, tukien korotukset...). Se että niin ei oo tehty (tarpeeksi) on suolaa, mut sen perusteella en lopetteis ilmastopolitiikan tekoa!
lukija: "V-V eiks tän pitäny olla lyhyesti?"
V-V: "Heh, se oli vain mainos!" ;)
perjantaina, syyskuuta 10, 2010
KansalaisSUPERlobbarit
Suomen tiukin ilmastokampanja iski jälleen!
Tiistaiaamusta keskiviikkoiltapäivään saakka kansanedustuslaitos ylitsevuosi ääripäteviä ja vakuuttavia ilmastolobbareita Polttavan Kysymyksen kansalaislobbaus tapahtuman ansiosta.
Vapaaehtoiset käytäväpoliitikkomme tapasivat päälle 40 kansanedustajaa kahden päivän sisällä ja tulosta tuli!
Uusia ILMASTOLAIN tukijoita ovat ainakin Pauliina Viitamies (sd.), Jouko Skinnari (sd.), Kari Uotila(vas.) ja Eero Heinäluoma(sd.). Onnitteluni heille kaikille valaistumisen johdosta ;)
(kuva Maikkarin sivuilta)
Itse ehdin hoitaa yhteensä kuusi tapaamista ja hauskaa (ja hiukan jännää myös) oli. Tiukin tapaaminen oli ymppäministeri Lehtomäen kanssa ja leppoisimmat/antoisimmat olivat Kirsi Ojansuun(vihr.) ja Pentti Tiusasen (vas.) kanssa, jotka molemmat olivat jo lain kannattajia.
Vihreät ja vasurithan ovat jo valaistuneita ja demaritkin ovat siirtymässä varjosta valoon erityisesti nyt kun koko puoluejohto Juttaa lukuunottamatta kannattaa ILMASTOLAKIA!
Näistä asemista on todella mielenkiintoista lähteä vaaleihin, kun osa puolueista on oikeasti sitoutunut edistamään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja toiset taas... no... EIVÄT OLE ;)
Tiistaiaamusta keskiviikkoiltapäivään saakka kansanedustuslaitos ylitsevuosi ääripäteviä ja vakuuttavia ilmastolobbareita Polttavan Kysymyksen kansalaislobbaus tapahtuman ansiosta.
Vapaaehtoiset käytäväpoliitikkomme tapasivat päälle 40 kansanedustajaa kahden päivän sisällä ja tulosta tuli!
Uusia ILMASTOLAIN tukijoita ovat ainakin Pauliina Viitamies (sd.), Jouko Skinnari (sd.), Kari Uotila(vas.) ja Eero Heinäluoma(sd.). Onnitteluni heille kaikille valaistumisen johdosta ;)
(kuva Maikkarin sivuilta)
Itse ehdin hoitaa yhteensä kuusi tapaamista ja hauskaa (ja hiukan jännää myös) oli. Tiukin tapaaminen oli ymppäministeri Lehtomäen kanssa ja leppoisimmat/antoisimmat olivat Kirsi Ojansuun(vihr.) ja Pentti Tiusasen (vas.) kanssa, jotka molemmat olivat jo lain kannattajia.
Vihreät ja vasurithan ovat jo valaistuneita ja demaritkin ovat siirtymässä varjosta valoon erityisesti nyt kun koko puoluejohto Juttaa lukuunottamatta kannattaa ILMASTOLAKIA!
Näistä asemista on todella mielenkiintoista lähteä vaaleihin, kun osa puolueista on oikeasti sitoutunut edistamään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja toiset taas... no... EIVÄT OLE ;)
torstaina, syyskuuta 09, 2010
Takaisin viime vuosikymmenelle
Blogin uusi ehompi ulkoasu ja aktiivinen päivittyvyys.
Tervetuloa seuraamaan vuoden 2007 kuuminta mediaa... eli blogia... ne on niin eilisiä ;)
Ammattimaista maanpuolustusta S'il Vous Plait
Olin tiistaina kuuntelemassa Sadankomitean Yleinen asevelvollisuus – paras malli Suomelle? -minisemmaa pääkaupungissa ja nyt täytyy raapustaa äkkiä joitain perustelemattomia mielipiteita aiheesta ennen kuin joku ehtii puhua mut näin selkeistä mielipiteistä eroon.
Elikkäs. Ehdin kuulla vain alustajista vain Panu Poutvaaraa, joka luennoi asevelvollisuusjärjestelmän kansantaloudellisista kustannuksista ja siitä miten se on todellisuudessa ammattiarmeijaa kalliimpi vaihtoehto, kun otetaan huomioon varusmiesten töistä ja kouluista poisolo. Poutvaara vertasi asepalvelusta hauskasti veroon, jota vain 18-30 vuotiaat miehet joutuvat maksamaan. Saa sen tosiaan kuulostamaan melko oikeudemukaiselta :)
Puolustuspolitiikka ei tosiaan ole erikoisalaani, mutta tällainen mielipiteiden viskely kyllä on, joten jatketaan. Olen jonkinaikaa ajatellut(vailla sen ihmeempiä perusteita) että ammattimaiset puolustusvoimat voisivat olla paras ratkaisu tämän päivän Suomessa.
Nyt seminaarissa hyppäsin tähän kelkkaan sitten todenteolla! Ennenkuin kivitätte minut saanen sepittää jotain perusteluja:
1.) Puolustusvoimien tarkoitus on kai vastata maata todennäköisemmin uhkaaviin uhkiin. Sotilaallista hyökkäystä todennäköisemmin maatamme (sen asukkaita ja ympäristöä ja eliöitä) täytyy nykyään puolustaa esimerkiksi öljyonnettomuuksia tai suurtulvia vastaan. Sotilaalliseen uhkaankin voidaan toki varautua, jos se analyysissä päätyy todennäköisten uhkien joukkoon.
2.) Jos ja kun puolustusvoimien on tarkoitus puolustaa maata näitä uhkia kohtaan olisi mielestäni aivan tosi siistiä, jos tätä puolustustyötä (vaikka se öljyonnettomuuden hoito) hoitaisi hyvin koulutetut ja varustetut AMMATTILAISET eivätkä 8 vuotta sitten keskinkertaisesti koulutetut toimistotöissä elintasokiloja keränneet amatöörit.
3.) Jos Poutvaaran tutkimukset pitävät paikkansa, ammattimainen maanpuolustus tulee myös halvemmaksi. Rahaa riittäisi lisää vaikka uusiutuvan enegian tukiin tai alakouluille.
(Kysyin minisemman panelisteilta, että jos asevelvollisuus on kalliimpaa, niin miksi ei siirryttäisi ammattiin perustuvaan maanpuolustukseen. Mitään selkeitä syitä ei löytynyt, joten minua voi kirjoituksen kommenttiosuudessa valistaa näistä syistä.)
4.) Yksi randomargumetti, jolla "ammattiarmeijaa"(omassa visiossani maanpuolustus on enimmäkseen muuta kuin siihen rintamasotaan valmistautumista, joten en puhum maanpuolustamisesta enkä pelkästään armeijasta) olen kuullut vastustettavan on väite siitä, että ammattiarmeijaan hakeutuisi jonkinlaista "sotahullua" porukkaa. Tähän vastaan lyhyesti, että jos näin on, niin kyllä se sama porukka nykyäänkin osaa armeijaan hakeutua duuniin. Nykymallissa sen sijaan on sellainen ihana piirre, että nämä "sotahullut" saavat 6-12 kk. aikaa iskostuttaa arvomaailmaansa suureen osaan jokaisesta miesikäluokasta. Eli voisi melko iisisti väittää, että olisi parempi, jos olisivat vaan keskenään leikkimässä hippaa siellä metsässä.
5.) Yleistä asevelvollisuutta voi kritisoida monesta syystä:
5.1. kallis (kansantaloudelliset kokonaisvaikutukset)
5.2. epäoikeudenmukainen (vain nuoria miehiä koskeva)
5.3. yhteiskuntaa militarisoiva (pojat laitetaan herkässä iässä opettelemaan ihmisten tappamista... ei ehkä paras idea valtiossa, joka keikkuu väkivaltatilastojen kärjessä)
5.4. moraalisesti arveluttava (onko oikein että yhteiskunta vaatii 6-12 kk. jokaisen miehen elämästä tällaiseen käyttöön)
5.5. Suomen suurimmasta kuntokoulusta lentää pihalle, jos on huonokuntoinen. Samalla aktiiviurheilijat lihovat, kun intin takia ei ehdi harrastamaan omaa lajiaan.
5.6. koska toi (5.5.) oli jo niin älytön niin kirjotetaan tähän sitten vaikka että talvisodanperintö elää
6.) Yleiseen kansalaispalveluun vielä sen verran, että se vasta kallista onkin ja mieluummin toimitaan siten, että sairaita hoitaa koulutetut sairaanhoitajat eikä epämotivoituneet kouluttamattomat 19-vuotiaat.
Näillä "pitkään" harkituilla argumenteilla olen nyt vakavasti sitä mieltä että ammattilaisuuteen perustuvat maanpuolustusvoimat olisivat talodellisin, tehokkain, oikeudenmukaisin ja siis PARAS tapa hoitaa maamme puolustaminen nykyisiä uhkia vastaan.
Over and out.
Elikkäs. Ehdin kuulla vain alustajista vain Panu Poutvaaraa, joka luennoi asevelvollisuusjärjestelmän kansantaloudellisista kustannuksista ja siitä miten se on todellisuudessa ammattiarmeijaa kalliimpi vaihtoehto, kun otetaan huomioon varusmiesten töistä ja kouluista poisolo. Poutvaara vertasi asepalvelusta hauskasti veroon, jota vain 18-30 vuotiaat miehet joutuvat maksamaan. Saa sen tosiaan kuulostamaan melko oikeudemukaiselta :)
Puolustuspolitiikka ei tosiaan ole erikoisalaani, mutta tällainen mielipiteiden viskely kyllä on, joten jatketaan. Olen jonkinaikaa ajatellut(vailla sen ihmeempiä perusteita) että ammattimaiset puolustusvoimat voisivat olla paras ratkaisu tämän päivän Suomessa.
Nyt seminaarissa hyppäsin tähän kelkkaan sitten todenteolla! Ennenkuin kivitätte minut saanen sepittää jotain perusteluja:
1.) Puolustusvoimien tarkoitus on kai vastata maata todennäköisemmin uhkaaviin uhkiin. Sotilaallista hyökkäystä todennäköisemmin maatamme (sen asukkaita ja ympäristöä ja eliöitä) täytyy nykyään puolustaa esimerkiksi öljyonnettomuuksia tai suurtulvia vastaan. Sotilaalliseen uhkaankin voidaan toki varautua, jos se analyysissä päätyy todennäköisten uhkien joukkoon.
2.) Jos ja kun puolustusvoimien on tarkoitus puolustaa maata näitä uhkia kohtaan olisi mielestäni aivan tosi siistiä, jos tätä puolustustyötä (vaikka se öljyonnettomuuden hoito) hoitaisi hyvin koulutetut ja varustetut AMMATTILAISET eivätkä 8 vuotta sitten keskinkertaisesti koulutetut toimistotöissä elintasokiloja keränneet amatöörit.
3.) Jos Poutvaaran tutkimukset pitävät paikkansa, ammattimainen maanpuolustus tulee myös halvemmaksi. Rahaa riittäisi lisää vaikka uusiutuvan enegian tukiin tai alakouluille.
(Kysyin minisemman panelisteilta, että jos asevelvollisuus on kalliimpaa, niin miksi ei siirryttäisi ammattiin perustuvaan maanpuolustukseen. Mitään selkeitä syitä ei löytynyt, joten minua voi kirjoituksen kommenttiosuudessa valistaa näistä syistä.)
4.) Yksi randomargumetti, jolla "ammattiarmeijaa"(omassa visiossani maanpuolustus on enimmäkseen muuta kuin siihen rintamasotaan valmistautumista, joten en puhum maanpuolustamisesta enkä pelkästään armeijasta) olen kuullut vastustettavan on väite siitä, että ammattiarmeijaan hakeutuisi jonkinlaista "sotahullua" porukkaa. Tähän vastaan lyhyesti, että jos näin on, niin kyllä se sama porukka nykyäänkin osaa armeijaan hakeutua duuniin. Nykymallissa sen sijaan on sellainen ihana piirre, että nämä "sotahullut" saavat 6-12 kk. aikaa iskostuttaa arvomaailmaansa suureen osaan jokaisesta miesikäluokasta. Eli voisi melko iisisti väittää, että olisi parempi, jos olisivat vaan keskenään leikkimässä hippaa siellä metsässä.
5.) Yleistä asevelvollisuutta voi kritisoida monesta syystä:
5.1. kallis (kansantaloudelliset kokonaisvaikutukset)
5.2. epäoikeudenmukainen (vain nuoria miehiä koskeva)
5.3. yhteiskuntaa militarisoiva (pojat laitetaan herkässä iässä opettelemaan ihmisten tappamista... ei ehkä paras idea valtiossa, joka keikkuu väkivaltatilastojen kärjessä)
5.4. moraalisesti arveluttava (onko oikein että yhteiskunta vaatii 6-12 kk. jokaisen miehen elämästä tällaiseen käyttöön)
5.5. Suomen suurimmasta kuntokoulusta lentää pihalle, jos on huonokuntoinen. Samalla aktiiviurheilijat lihovat, kun intin takia ei ehdi harrastamaan omaa lajiaan.
5.6. koska toi (5.5.) oli jo niin älytön niin kirjotetaan tähän sitten vaikka että talvisodanperintö elää
6.) Yleiseen kansalaispalveluun vielä sen verran, että se vasta kallista onkin ja mieluummin toimitaan siten, että sairaita hoitaa koulutetut sairaanhoitajat eikä epämotivoituneet kouluttamattomat 19-vuotiaat.
Näillä "pitkään" harkituilla argumenteilla olen nyt vakavasti sitä mieltä että ammattilaisuuteen perustuvat maanpuolustusvoimat olisivat talodellisin, tehokkain, oikeudenmukaisin ja siis PARAS tapa hoitaa maamme puolustaminen nykyisiä uhkia vastaan.
Over and out.
torstaina, heinäkuuta 01, 2010
Koiran ulkoilutuksen makua
Eduskunta suuressa vittumaisuudessaan hyväksyi tänään luvat kahdelle uudelle ydinmiilulle, prkl.
Mikä suututti mahdollisesti eniten oli se tekopyhä ilmastoaktivisteiksi kääntynyt porvarisjengi, joka jeesusteli CO2-päästöjen vähentämisellä ydinvoimakysymyksessä. Greenpeace onneksi ehti jo tarkastaa näiden Jeesustelijoiden kannat ilmastonsuojeluun ja yllätys yllätys mitä löysimmekään.
"Ydinvoimaa vastaan äänestäneistä päästövähennyksiä kannattaa 43 edustajaa, eli 66 %. Yhden tai kahden ydinvoimalan puolesta äänestäneistä päästövähennyksiin on valmiita sitoutumaan 12 edustajaa eli 9 %. Kahden ydinreaktorin kannattajista päästövähennyksiä tahtoo ihan oikeasti 6 kappaletta, eli 5 prosenttia."
Linkki GP:n blogiin.
Soitimme ilmastotoimituksemme kanssa kuvitteellisen puhelun eräälle näistä suurista ilmastonsuojelijoista:
"Haloo, onko Sasin Kimpalla. Joo, kuuntelimme tuossa teidän puheitanne täysistunnossa ja ajattelimme, että erittäin ilmastomyönteisten puheenvuorojenne perusteella lähdette varmaan tukemaan kampanjaamme sitovista ilmastopäästötavoiteista -40% 2020 mennessä ja -95% 2050 mennessä sekä näihin velvoittavasta ilmastolaista... ...Ai ette vai.. ... Mutta tehän puhuitte hyvin vakuuttavasti tämän ilmastouhan vakavuudesta vielä eilen... ... ai te valehtelitte... ...aaa, juu juu, no pahoittelemme väärinkäsityksestä... ..ei kai tässä sitten mitään... ...nähdään eduskuntavaaleissa!"
Disclaimer: Todellisuudessa siis huippukulutushetkillä käynnistettävää hiililauhdetta tai sähköä ja lämpöä tuottavaa CHP-hiilivoimaa ei voi kuin vähissä määrin korvata lisäydinvoimaa rakentamalla.
Mikä suututti mahdollisesti eniten oli se tekopyhä ilmastoaktivisteiksi kääntynyt porvarisjengi, joka jeesusteli CO2-päästöjen vähentämisellä ydinvoimakysymyksessä. Greenpeace onneksi ehti jo tarkastaa näiden Jeesustelijoiden kannat ilmastonsuojeluun ja yllätys yllätys mitä löysimmekään.
"Ydinvoimaa vastaan äänestäneistä päästövähennyksiä kannattaa 43 edustajaa, eli 66 %. Yhden tai kahden ydinvoimalan puolesta äänestäneistä päästövähennyksiin on valmiita sitoutumaan 12 edustajaa eli 9 %. Kahden ydinreaktorin kannattajista päästövähennyksiä tahtoo ihan oikeasti 6 kappaletta, eli 5 prosenttia."
Linkki GP:n blogiin.
Soitimme ilmastotoimituksemme kanssa kuvitteellisen puhelun eräälle näistä suurista ilmastonsuojelijoista:
"Haloo, onko Sasin Kimpalla. Joo, kuuntelimme tuossa teidän puheitanne täysistunnossa ja ajattelimme, että erittäin ilmastomyönteisten puheenvuorojenne perusteella lähdette varmaan tukemaan kampanjaamme sitovista ilmastopäästötavoiteista -40% 2020 mennessä ja -95% 2050 mennessä sekä näihin velvoittavasta ilmastolaista... ...Ai ette vai.. ... Mutta tehän puhuitte hyvin vakuuttavasti tämän ilmastouhan vakavuudesta vielä eilen... ... ai te valehtelitte... ...aaa, juu juu, no pahoittelemme väärinkäsityksestä... ..ei kai tässä sitten mitään... ...nähdään eduskuntavaaleissa!"
Disclaimer: Todellisuudessa siis huippukulutushetkillä käynnistettävää hiililauhdetta tai sähköä ja lämpöä tuottavaa CHP-hiilivoimaa ei voi kuin vähissä määrin korvata lisäydinvoimaa rakentamalla.
perjantaina, kesäkuuta 18, 2010
Ydinvoima historiaan - ei vientiin! Toimintapäivät pe 18 - la 19. kesäkuuta
Huomenna räjähtää(jottei myöhemmin räjähtäisi oikeasti)!
Ympäri Suomenmaata järjestetään falsh mob -tempauksia, joissa on tarkoitus muodostaa noin 40 hengen ihmisbanderolleja, joista kustakin muodostuu säteilyvaaramerkki.
Tämän linkin takaa voit tarkistaa oman paikkakuntasi happeningin ja osalistua.
Ydinvoiman vastustamiseen on ainakin viisi miljoonaa sävyä, eiku siis, syytä... Lähde esittämään omasi ;)
keskiviikkona, kesäkuuta 16, 2010
Jääviyden ydin
Tervetuloa On se nyt ihme ja kumma -lakiohjelmamme pariin. Tänään aiheenamme on aina yhtä jännittävä jääviys.
Tämän viikon tapauksemme sijoittuu Ydinkkälän lähiöön, jonka asunto-osakeyhtiöneuvosto valmistelee paraikaa ratkaisua uuden lastenpolttolaitoksen rakentamisesta.
Lupahankkeen puolessa välissä kävi ilmi, että hankkeen selvityksistä vastuussa oleva ylijohtaja Valtavat Kalapuikkoviikset onkin asiaa valmistellessaan istunut puolet tulevasta lastenpolttotehtaasta omistavan Ab Ydinkkälän tuhotehtailijat Oy:n hallituksessa.
Ohjelmamme pyysi lausuntoa valtion oikeuskanslerilta, joka totsi ykskantaan, että mieshän on jäävi.
Pyysimme seuraavaksi lausuntoja muutamilta asunto-osakeyhtiöneuvoston päättäviltä jäseniltä.
"Näihin asioihin ei enää palata, koska se olisi aivan helvetin kiusallista ja toisi mahdollisesti esiin ne lukuisat puutteet, joita valmistelussa on", toteaa valmistelusta vastaava Tsoukki Siltarumpu(kesk. -> susiraja.).
”Valmistelu on ollut herra Siltarummun poliittisen kontrollin alla koko prosessin ajan, joten minusta ei ole väliä onko valmistelu ollut rehellistä, korruptoitunutta tai faktoihin perustuvaa”, toteaa neuvoston vanhin Masa Dementikko (susiraja.). ”Valmistelu vastaa kuitenkin poliittisia tavoitteitamme… tai siis oikeistolaisen kumppanimme tavoitteita, joten päätöksen perusteluilla ei mielestäni ole merkitystä. Kunhan saadaan runnotuksi läpi ennen kuin koko lähiö tajuaa mistä on kyse.”, jatkaa Dementikko.
On se nyt ihme ja kumma haastatteli myös oikeudenmukaisuustajun profeetta Justice Righteousia, joka kommentoi asiaa seuraavasti. ”On selvää, että kun oteta huomioon valmistelun puutteellisuus monessa kohtaa ja se fakta, että Kalapuikkoviikset on jäävinä ollut tekemässä selvityksiä, joihin las-tenpolttotehtaan lupapäätös perustuu, tulisi asia palauttaa valmisteluun.”
Näin siis tällä viikolla ja kuulemisiin.
Toimitus ei myöskään ota vastaan väitteitä, että tyyli olisi muka kopiotu eräästä humoristisesta verkkojulkaisusta. Perusteltuja voi käydä naureskelemassa osoitteessa Mietteitä aikakoneesta.
Tämän viikon tapauksemme sijoittuu Ydinkkälän lähiöön, jonka asunto-osakeyhtiöneuvosto valmistelee paraikaa ratkaisua uuden lastenpolttolaitoksen rakentamisesta.
Lupahankkeen puolessa välissä kävi ilmi, että hankkeen selvityksistä vastuussa oleva ylijohtaja Valtavat Kalapuikkoviikset onkin asiaa valmistellessaan istunut puolet tulevasta lastenpolttotehtaasta omistavan Ab Ydinkkälän tuhotehtailijat Oy:n hallituksessa.
Ohjelmamme pyysi lausuntoa valtion oikeuskanslerilta, joka totsi ykskantaan, että mieshän on jäävi.
Pyysimme seuraavaksi lausuntoja muutamilta asunto-osakeyhtiöneuvoston päättäviltä jäseniltä.
"Näihin asioihin ei enää palata, koska se olisi aivan helvetin kiusallista ja toisi mahdollisesti esiin ne lukuisat puutteet, joita valmistelussa on", toteaa valmistelusta vastaava Tsoukki Siltarumpu(kesk. -> susiraja.).
”Valmistelu on ollut herra Siltarummun poliittisen kontrollin alla koko prosessin ajan, joten minusta ei ole väliä onko valmistelu ollut rehellistä, korruptoitunutta tai faktoihin perustuvaa”, toteaa neuvoston vanhin Masa Dementikko (susiraja.). ”Valmistelu vastaa kuitenkin poliittisia tavoitteitamme… tai siis oikeistolaisen kumppanimme tavoitteita, joten päätöksen perusteluilla ei mielestäni ole merkitystä. Kunhan saadaan runnotuksi läpi ennen kuin koko lähiö tajuaa mistä on kyse.”, jatkaa Dementikko.
On se nyt ihme ja kumma haastatteli myös oikeudenmukaisuustajun profeetta Justice Righteousia, joka kommentoi asiaa seuraavasti. ”On selvää, että kun oteta huomioon valmistelun puutteellisuus monessa kohtaa ja se fakta, että Kalapuikkoviikset on jäävinä ollut tekemässä selvityksiä, joihin las-tenpolttotehtaan lupapäätös perustuu, tulisi asia palauttaa valmisteluun.”
Näin siis tällä viikolla ja kuulemisiin.
Toimitus ei myöskään ota vastaan väitteitä, että tyyli olisi muka kopiotu eräästä humoristisesta verkkojulkaisusta. Perusteltuja voi käydä naureskelemassa osoitteessa Mietteitä aikakoneesta.
torstaina, kesäkuuta 10, 2010
Tarvitsemmeko todella lisäydinvoimaa
Turun sanomissa 10.6.2010 julkaistu kirjoittajavieras-kirjoitukseni:
Eduskunnassa päätetään pian Suomen energiatuotannon tulevaisuudesta. Ydinvoiman lisärakentamisen tarvetta on perusteltu paisutelluilla sähkönkulutusennusteilla ja näennäisellä vaihtoehdottomuudella. Lähempi tarkastelu osoittaa molemmat perusteet hatariksi.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) arvioi viime vuoden lopulla, että vuonna 2020 Suomi kuluttaa 91 terawattituntia (TWh) sähköä. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen huomioiminen pudotti ennustetta aiemmasta 12 TWh:a eli yhden suuren ydinvoimayksikön vuosituotannon verran. Keväällä metsäteollisuus arvioi kuitenkin itse oman sähköntarpeensa suuremmaksi, ja lobbauksen jälkeen ministeri Pekkarinen korotti TEM:n asiantuntija-arviota 98 TWh:iin.
Jotta mainittu määrä sähköä saataisiin kulumaan, pitäisi metsäteollisuuden rakentaa jokaisen lähivuosina lakkautetun tehtaan tilalle uusi ja käyttää uusissa tuotantolaitoksissa vanhentunutta energiasyöppöä tekniikkaa. Vallitseva trendi ei tue tällaista visiota.
Metsäyhtiöt eivät nyky-Suomessa elä pelkästä metsästä. UPM-kymmene sai sähkön myynnistä viime vuonna enemmän voittoa kuin perinteisistä hieno-, erikois- ja aikakauslehtipapereista. Voidaan perustellusti kysyä, tarvitseeko metsäteollisuus ilmoittamansa määrän energiaa valmistaakseen paperia vai päästäkseen osingoille ydinvoiman vientibisneksestä.
Nykyinen ja rakenteilla oleva kotimainen tuotantokapasiteetti tulee olemaan vuonna 2020 noin 86–88 TWh. Tarvetta uudelle tuotannolle olisi siis 10–12 TWh, eli noin yhden ydinvoimalan verran. Tämä tarve on mahdollista täyttää energiatehokkuustoimilla sekä uusiutuvan energian lisäämisellä.
Tavoitteeseen päästään esimerkiksi korvaamalla suoraa sähkölämmitystä 3 TWh:n verran pellettikattiloilla ja täystehoisilla lämpöpumpuilla, siirtymällä tehokkaampiin kodinsähkölaitteisiin säästetään 1 TWh sekä palvelusektorin tehokkuustoimilla, joilla kyetään vielä 1 TWh säästöihin. Näin kulutusarvio laskee 93 TWh:iin. Loput 5 TWh tulee uusiutuvan energian lisäyksestä. Bioenergian käytön lisäämisellä yhteistuotannossa saadaan 1 TWh lisäys sähköntuotantoon. Tuulivoiman rakentamisen nopeuttamisella kyetään lisäämään tuotantoa 4 TWh.
Näiden lukujen valossa ei Suomessa ole tarvetta yhdellekään lisäydinvoimalalle, kahdesta tai kokoomuksen ajamasta kolmesta puhumattakaan. Vaikuttaa siltä, että ydinvoimaa halutaan rakentaa pysyvää vientiä varten ydinvoimalain sekä yhteiskunnan kokonaisedun vastaisesti.
Kirjoittaja on turkulainen opiskelija ja vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen.
Ville-Veikko Mastomäki
Tässä vielä linkki
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/kirjoittajavieras/137506.html
Eduskunnassa päätetään pian Suomen energiatuotannon tulevaisuudesta. Ydinvoiman lisärakentamisen tarvetta on perusteltu paisutelluilla sähkönkulutusennusteilla ja näennäisellä vaihtoehdottomuudella. Lähempi tarkastelu osoittaa molemmat perusteet hatariksi.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) arvioi viime vuoden lopulla, että vuonna 2020 Suomi kuluttaa 91 terawattituntia (TWh) sähköä. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen huomioiminen pudotti ennustetta aiemmasta 12 TWh:a eli yhden suuren ydinvoimayksikön vuosituotannon verran. Keväällä metsäteollisuus arvioi kuitenkin itse oman sähköntarpeensa suuremmaksi, ja lobbauksen jälkeen ministeri Pekkarinen korotti TEM:n asiantuntija-arviota 98 TWh:iin.
Jotta mainittu määrä sähköä saataisiin kulumaan, pitäisi metsäteollisuuden rakentaa jokaisen lähivuosina lakkautetun tehtaan tilalle uusi ja käyttää uusissa tuotantolaitoksissa vanhentunutta energiasyöppöä tekniikkaa. Vallitseva trendi ei tue tällaista visiota.
Metsäyhtiöt eivät nyky-Suomessa elä pelkästä metsästä. UPM-kymmene sai sähkön myynnistä viime vuonna enemmän voittoa kuin perinteisistä hieno-, erikois- ja aikakauslehtipapereista. Voidaan perustellusti kysyä, tarvitseeko metsäteollisuus ilmoittamansa määrän energiaa valmistaakseen paperia vai päästäkseen osingoille ydinvoiman vientibisneksestä.
Nykyinen ja rakenteilla oleva kotimainen tuotantokapasiteetti tulee olemaan vuonna 2020 noin 86–88 TWh. Tarvetta uudelle tuotannolle olisi siis 10–12 TWh, eli noin yhden ydinvoimalan verran. Tämä tarve on mahdollista täyttää energiatehokkuustoimilla sekä uusiutuvan energian lisäämisellä.
Tavoitteeseen päästään esimerkiksi korvaamalla suoraa sähkölämmitystä 3 TWh:n verran pellettikattiloilla ja täystehoisilla lämpöpumpuilla, siirtymällä tehokkaampiin kodinsähkölaitteisiin säästetään 1 TWh sekä palvelusektorin tehokkuustoimilla, joilla kyetään vielä 1 TWh säästöihin. Näin kulutusarvio laskee 93 TWh:iin. Loput 5 TWh tulee uusiutuvan energian lisäyksestä. Bioenergian käytön lisäämisellä yhteistuotannossa saadaan 1 TWh lisäys sähköntuotantoon. Tuulivoiman rakentamisen nopeuttamisella kyetään lisäämään tuotantoa 4 TWh.
Näiden lukujen valossa ei Suomessa ole tarvetta yhdellekään lisäydinvoimalalle, kahdesta tai kokoomuksen ajamasta kolmesta puhumattakaan. Vaikuttaa siltä, että ydinvoimaa halutaan rakentaa pysyvää vientiä varten ydinvoimalain sekä yhteiskunnan kokonaisedun vastaisesti.
Kirjoittaja on turkulainen opiskelija ja vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen.
Ville-Veikko Mastomäki
Tässä vielä linkki
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/kirjoittajavieras/137506.html
torstaina, toukokuuta 27, 2010
Puhelinlangat laulaa... ja säteilee.
Kansanedustaja Timo Juurikkala totesi vihreiden puoluekokouksessa näppärästi, että ”lisäydinvoimaan panostaminen on kuin olisimme panostaneet lankapuhelimiin 90-luvun alussa”(ja joo, on varmaan joku muu käyttänyt läppää aiemminkin).
Tähän voisi vielä lisätä, että olisimme hankkineet nämä lankapuhelimet komponentteineen ja johtoverkkoineen ulkomaisilta yrityksiltä ja palkanneet ulkomaista työvoimaa tekemään asennustyöt täällä Suomessa.
Tällainen ratkaisu olisi saatu ehkä näyttämään fiksulta, jos jollekin ministerille olisi saatu uskoteltuksi, että nimenomaan lankapuhelinliittymien määrät tulevat kasvamaan astronomisesti vaikkakin nykyinen trendin osoittaa päinvastaista. Sitten ministeri olisi voinut runnoa tämän ministeriön viralliseksi kannaksi ja kansalle olisi voitu uskotella, että lankapuhelimissa on tulevaisuus.
Tämän kaiken lisäksi on tärketä muistaa vielä yksi tekijä, teknologiahyppy. Monet kehittyvät valtiot ovat onnistuneet skippaamaan lankapuhelinvaiheen totaalisesti. Tässä ollaan säästetty pitkä penni luonnonvaroja, kun esim. lankapuhelinlinjojen vetämiseltä on vältytty kokonaan.
NYT TÄYTYY YMMÄRTÄÄ, että ME olemme vastuussa myös energiasektorin teknologiahypystä. Ja se tapahtuu vain satsaamalla kotimaisiin uusiutuviin, ei hankkimalla ulkomaalaisia lankapuhelimia, eiku sori, ydinvoimaloita.
Tähän voisi vielä lisätä, että olisimme hankkineet nämä lankapuhelimet komponentteineen ja johtoverkkoineen ulkomaisilta yrityksiltä ja palkanneet ulkomaista työvoimaa tekemään asennustyöt täällä Suomessa.
Tällainen ratkaisu olisi saatu ehkä näyttämään fiksulta, jos jollekin ministerille olisi saatu uskoteltuksi, että nimenomaan lankapuhelinliittymien määrät tulevat kasvamaan astronomisesti vaikkakin nykyinen trendin osoittaa päinvastaista. Sitten ministeri olisi voinut runnoa tämän ministeriön viralliseksi kannaksi ja kansalle olisi voitu uskotella, että lankapuhelimissa on tulevaisuus.
perjantaina, huhtikuuta 02, 2010
In your face, toriparkki!
Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Hallinto-Oikeudelta kävi käsky että koko toriparkki oli laiton ja älykkyyden vastainen hanke. Tämä käsky oli jo kolmas ja tapahtui kokoomuksen & demarien ollessa Turun kaavoittajina.
Tarkemmin hallinto-oikeutemme summasi seuraavaa:
Asemakaavan liikenteelliset selvitykset ja vaikutusarviot ovat riittämättömiä. Keskustan yhdyskuntarakenteeseen liittyvät ratkaisut kuten liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittaminen olisi selvitettävä laajempaa suunnittelukokonaisuutta arvioimalla. Samoin asemakaavan yhteydessä esitetty arvio kaavan vaikutuksista maaperään ja pohjavesiolosuhteisiin sekä pohjavesimuutoksista mahdollisesti aiheutuvista vaikutuksista alueen rakennuskantaan on puutteellinen.
Nyt olisi sitten hyvä paikka aloittaa se keskustan kehittäminen, joka on vihreiden kh-edustaja Laaksosen mukaan ollut jäissä jo vuodesta 1994 saakka toriparkkihankkeen vuoksi.
Voidaan perustellusti todeta, että lähes kaikki Euroopassa toteutetut keskustan elävöittämishankkeet pohjautuvat kävelykeskustan kehittämiseen sekä ratikkaverkostoon. Esimerkkejä suurista menestyksistä, jotka on toteutettu parkkiluolien avulla ei ihan hirveästi tunnu olevan (tai jos olet kuullut moisesta niin kerro ihmeessä).
Suolaista tässä on nyt se, että todennäköisemmin meidän autopuolueemme (kok. ja sdp. ja... ei niitä kaikkia jaksa luetella) alkavat nipottaa yhä pahemmin jokaikisestä parkkiruudusta ja siinähän sitten koitetaan jotain Humalistonkadun fillaritietä tai Kaupiaskadun pihakatua saada eteenpäin.
Lopuksi haluan kiittää(ihmetellä) Cisionia, joka listasi suomalaisten ymppäaiheisten blogien top kympin ja sijoitti mut kahdeksannelle sijalle. Kärjessä oli Leon ja Tuukan blogit, joiden sijoitusta ei kyllä tarvii ihmetellä :) Nyt ois sit varmaan paras tuottaa tänne jotaan suuria ajatuksia!
Ja vielä haluan kiittää 2011 säätiön väkeä mielestäni loistavasta tempauksesta Myllysillalla :) Kuva yllä (linkitetty YLEn sivuilta)
torstaina, maaliskuuta 04, 2010
Jäähyväiset rahoille
Meedia on tarjoillut viimeisen 16 tunnin aikana parin tankkerialuksen verran suolaa, joka on saatu läjitetyksi Suomen maaperälle ahtaajien lakosta huolimatta.
Alotetaas vaikka tästä eilisestä pommista: "Opiskelijat valmistuisivat nopeammin, jos he maksaisivat esimerkiksi tuhannen euron suuruisen opintomaksun joka lukuvuosi." Jotkut tosiaan voisivatkin saada tästä pelokkeen valmistua. Toisille se saattaisi tarkoittaa lisätöiden tekoa opintojen lomassa, joka todennäköisesti lykkää valmistumista.
Mutta tärkeintä tässä kai on kuitenkin se, että joillekin se tarkoittaa varallisuudesta (lue: varattomuudesta) johtuvaa estettä/haittaa opiskelulle. Tämän lisäksi se myös asettaa opintoalat yhä epätasa-arvoisempaan asemaan, sillä on selvää, että lääkäriksi valmistuvan on helpompi maksaa mahdollisesti lainalla maksamansa lukukausimaksut, kuin joltain epävarmemmalta ja heikommin palkatulta alalta valmistuvan.
Ja jottei lompakko pääsisi pullistumaan turhaan niin Sasin Kimmo läimäytti heti aamusta mediamaksuilla. Sasi ehdottaa talouskohtaisen mediamaksun suuruudeksi 195 nuoren aikuisen euroa.
Ylellä on tietysti tärkeä tehtävä ja sen riippumattomuudesta on pidettävä kiinni, mutta mutta: "Lähtökohta oli, että mediamaksu täytyy saada, ja sen on oltava kohtalaisen suuruinen, jotta urheilutarjonta voidaan pitää nykyisellään" hauskuuttaa Sasi.
Mikäs helvetin lähtökohta tuo nyt on! Urheilulähetyksetkö sen Ylen tärkein tehtävä olikin. Kyllä jengi saa nojatuoliurheilusta tykätä, mutta prkl! Luulis että lähtökohtana olis vaikka riippumattoman uutisoinnin takaaminen, mutta ei.
Nyt nettiaikana olen samaa mieltä, että televiissiolupamaksu on väärä tapa rahoittaa koko Ylen toimintaa. Toisaalta on kyllä melkoinen ongelma, että yksin asuva kansaneläkeläinen tai opiskelija joutuvat maksamaan saman verran kuin nelihenkinen perhe, jossa on kaksi tienaavaa aikuista.
Joku progressio olisi kai kiva.
Joku maksuton koulutus olis kai kiva!
Alotetaas vaikka tästä eilisestä pommista: "Opiskelijat valmistuisivat nopeammin, jos he maksaisivat esimerkiksi tuhannen euron suuruisen opintomaksun joka lukuvuosi." Jotkut tosiaan voisivatkin saada tästä pelokkeen valmistua. Toisille se saattaisi tarkoittaa lisätöiden tekoa opintojen lomassa, joka todennäköisesti lykkää valmistumista.
Mutta tärkeintä tässä kai on kuitenkin se, että joillekin se tarkoittaa varallisuudesta (lue: varattomuudesta) johtuvaa estettä/haittaa opiskelulle. Tämän lisäksi se myös asettaa opintoalat yhä epätasa-arvoisempaan asemaan, sillä on selvää, että lääkäriksi valmistuvan on helpompi maksaa mahdollisesti lainalla maksamansa lukukausimaksut, kuin joltain epävarmemmalta ja heikommin palkatulta alalta valmistuvan.
Ja jottei lompakko pääsisi pullistumaan turhaan niin Sasin Kimmo läimäytti heti aamusta mediamaksuilla. Sasi ehdottaa talouskohtaisen mediamaksun suuruudeksi 195 nuoren aikuisen euroa.
Ylellä on tietysti tärkeä tehtävä ja sen riippumattomuudesta on pidettävä kiinni, mutta mutta: "Lähtökohta oli, että mediamaksu täytyy saada, ja sen on oltava kohtalaisen suuruinen, jotta urheilutarjonta voidaan pitää nykyisellään" hauskuuttaa Sasi.
Mikäs helvetin lähtökohta tuo nyt on! Urheilulähetyksetkö sen Ylen tärkein tehtävä olikin. Kyllä jengi saa nojatuoliurheilusta tykätä, mutta prkl! Luulis että lähtökohtana olis vaikka riippumattoman uutisoinnin takaaminen, mutta ei.
Nyt nettiaikana olen samaa mieltä, että televiissiolupamaksu on väärä tapa rahoittaa koko Ylen toimintaa. Toisaalta on kyllä melkoinen ongelma, että yksin asuva kansaneläkeläinen tai opiskelija joutuvat maksamaan saman verran kuin nelihenkinen perhe, jossa on kaksi tienaavaa aikuista.
Joku progressio olisi kai kiva.
Joku maksuton koulutus olis kai kiva!
torstaina, helmikuuta 11, 2010
Pehmeä osallistaminen hakusessa
Ymppä- ja kaavoituslautakunnan jäsenenä sekä ymppäsuunnittelun opiskelijana maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistamis- ja arviointipuuhastelu on tullut tutuksi niin hyvässä kuin ärsyttävässäkin.
Nyt kuitenkin, liittyen palveluverkon uudistuksiin, on tullut ilmi, että pehmeällä puolella (terveys- ja sosiaalipalvelut, koulut, päiväkodit, mitä näitä nyt onkaa...) tällaisella proseduurilla ei ole oikein minkäänlaista asemaa. Kokemuksen perusteella useimmissa tapauksissa joko kuntalaisia tai työntekijöitä tai muita osallisia ei ole kuultu lainkaan tai väärään aikaan, mutta ei ainakaan tarpeellisella kattavuudella. (Tästä oletuksesta saa korjata, koska kokemukset on hyvin vähäisiä)
Kovalla puolella kuitenkin, esim. pienissäkin kaavahankkeissa, suoritetaan kohtuullisen kattava osallistamis-/kuulemis-/kommentointi-/lausuntoprosessi. Tämä on siis mielestäni positiivista, vaikka suurin osa kommenteista vaikuttaakin olevan epä-älyllistä NIMBYilyä. Prosessi on tästä huolimatta tärkeä kuntalaisten oikeuksien ja demokratian kannalta.
Millä voitaisiin siis perustella sitä, ettei (käsittääkseni) mikään laki tai asetus vaadi samankaltaisen osallistamisprosessin suorittamista, kun toteutetaan muutoksia pehmeällä puolella? Eikö terveyskeskuksen lakkauttaminen tai kouluverkkouudistus sitten ole yhtä tärkeä muutos kuntalaiselle tai yritykselle tai ties mille itsensä osalliseksi tuntevalle, kuin jokin kaavamuutos?
Edellisen paragrafin taustalla vienosti ehdotellaan, että KYLLÄ... myös näissä muutostoimissa tulisi suorittaa MRL:n mukaisen Osallistamis- ja arviointisuunnitelman kaltainen prosessi.
Mutta minkäs teet... kun jäi siitä lainsäätäjän paikasta muutama hassu ääni uupumaan ;)
Nyt kuitenkin, liittyen palveluverkon uudistuksiin, on tullut ilmi, että pehmeällä puolella (terveys- ja sosiaalipalvelut, koulut, päiväkodit, mitä näitä nyt onkaa...) tällaisella proseduurilla ei ole oikein minkäänlaista asemaa. Kokemuksen perusteella useimmissa tapauksissa joko kuntalaisia tai työntekijöitä tai muita osallisia ei ole kuultu lainkaan tai väärään aikaan, mutta ei ainakaan tarpeellisella kattavuudella. (Tästä oletuksesta saa korjata, koska kokemukset on hyvin vähäisiä)
Kovalla puolella kuitenkin, esim. pienissäkin kaavahankkeissa, suoritetaan kohtuullisen kattava osallistamis-/kuulemis-/kommentointi-/lausuntoprosessi. Tämä on siis mielestäni positiivista, vaikka suurin osa kommenteista vaikuttaakin olevan epä-älyllistä NIMBYilyä. Prosessi on tästä huolimatta tärkeä kuntalaisten oikeuksien ja demokratian kannalta.
Millä voitaisiin siis perustella sitä, ettei (käsittääkseni) mikään laki tai asetus vaadi samankaltaisen osallistamisprosessin suorittamista, kun toteutetaan muutoksia pehmeällä puolella? Eikö terveyskeskuksen lakkauttaminen tai kouluverkkouudistus sitten ole yhtä tärkeä muutos kuntalaiselle tai yritykselle tai ties mille itsensä osalliseksi tuntevalle, kuin jokin kaavamuutos?
Edellisen paragrafin taustalla vienosti ehdotellaan, että KYLLÄ... myös näissä muutostoimissa tulisi suorittaa MRL:n mukaisen Osallistamis- ja arviointisuunnitelman kaltainen prosessi.
Mutta minkäs teet... kun jäi siitä lainsäätäjän paikasta muutama hassu ääni uupumaan ;)
lauantaina, kesäkuuta 13, 2009
Nopeusrajoitusten laskeminen suunnannäyttäjäksi liikenteessä
Turun Sanomat 13.6 2009 02:28:09
Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta hylkäsi 2.6.2009 esityksen koko kaupungin kattavasta nopeusrajoitusalueiden yleissuunnitelmasta äänin 4–9. Esitys tähtäsi tieliikenteen turvallisuuden ja kaupunkilaisten viihtyvyyden parantamiseen madaltamalla keskustan ja useiden asuinalueiden nykyisen 40 km/h-nopeusrajoituksen 30 km/h:iin.
Esitystä vastustaneet puolueet (kokoomus, Sdp ja keskusta) osoittivat hylkäyksen myötä välinpitämättömyytensä niin kaupunkilaisten turvallisuutta kuin ympäristö- ja talousasioitakin kohtaan.
Esityksen hyväksymistä puoltavat muun muassa Turun asukkaiden turvallisuuden parantaminen, vähentyvistä sairaalakuluista ja sairaslomista saatavat taloudelliset hyödyt, melutason sekä pienhiukkas- ja ilmastopäästöjen vähentyminen sekä asumismukavuuden, yleisen viihtyvyyden ja keskustan vetovoiman paraneminen.
Kolaritilanteen sattuessa suunnitelmassa esitetyllä ajonopeuden muutoksella on erittäin suuri vaikutus. Tutkimusten mukaan jalankulkijoiden todennäköisyys kuolla laskee nopeuden hiljenemisen myötä 16 prosentista 6 prosenttiin. Epäily siitä, että nopeusrajoituksien laskeminen 30 km/h:iin johtaisi keskustan entistä pahempaan ruuhkautumiseen, on turha, sillä keskusta-alueen rauhallisemmat kattonopeudet yhdistettynä isoilla kokoajakaduilla (kuten Koulukadulla ja Aninkaistenkadulla) pysyviin 40 km/h -nopeusrajoituksiin parantavat liikenteen sujuvuutta.
Lautakunnan ulkopuolella esityksellä on laaja kannatus, sillä lähes kaikki asukasyhdistykset sekä muut kuultavat tahot kannattavat esitystä, kuten Turun Sanomatkin uutisoi 3.6.2009. Kun vielä otetaan huomioon että Suomen valtioneuvosto suosittelee kyseisiä toimenpiteitä, ja että miltei kaikissa muissa suomalaisissa suurissa kaupungeissa on jo siirrytty maltillisempiin ajonopeuksiin, tuntuu esityksen hylkääminen erittäin oudolta kaupunkimme ja keskustamme kehittämisen kannalta.
Hylkäämistä perusteltiin ainoastaan uusien nopeusrajoitusten vaikealla valvottavuudella sekä sillä, että parempiin tuloksiin päästään valvontaa kehittämällä. Minkäänlaisia esityksiä valvonnan tehostamisesta tai kehittämisestä ei vastustajien toimesta kuitenkaan tehty.
On mielestämme selkeää, että hyväksymistä puoltavat seikat ovat huomattavasti painavampia kuin hylkäämisen puolesta esitetyt perusteet. Toivommekin että kaupunginhallitus käyttää otto-oikeuttaan asiassa ja hyväksyy uudet, alemmat nopeusrajoitusalueet Turun asukkaiden turvallisuuden ja viihtyvyyden takaamiseksi.
Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenet
Mikaela Sundqvist, (vihr), Päivi Paasto, (vihr), Riikka Oksanen, (vas) ja Ville-Veikko Mastomäki, (vihr)
Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta hylkäsi 2.6.2009 esityksen koko kaupungin kattavasta nopeusrajoitusalueiden yleissuunnitelmasta äänin 4–9. Esitys tähtäsi tieliikenteen turvallisuuden ja kaupunkilaisten viihtyvyyden parantamiseen madaltamalla keskustan ja useiden asuinalueiden nykyisen 40 km/h-nopeusrajoituksen 30 km/h:iin.
Esitystä vastustaneet puolueet (kokoomus, Sdp ja keskusta) osoittivat hylkäyksen myötä välinpitämättömyytensä niin kaupunkilaisten turvallisuutta kuin ympäristö- ja talousasioitakin kohtaan.
Esityksen hyväksymistä puoltavat muun muassa Turun asukkaiden turvallisuuden parantaminen, vähentyvistä sairaalakuluista ja sairaslomista saatavat taloudelliset hyödyt, melutason sekä pienhiukkas- ja ilmastopäästöjen vähentyminen sekä asumismukavuuden, yleisen viihtyvyyden ja keskustan vetovoiman paraneminen.
Kolaritilanteen sattuessa suunnitelmassa esitetyllä ajonopeuden muutoksella on erittäin suuri vaikutus. Tutkimusten mukaan jalankulkijoiden todennäköisyys kuolla laskee nopeuden hiljenemisen myötä 16 prosentista 6 prosenttiin. Epäily siitä, että nopeusrajoituksien laskeminen 30 km/h:iin johtaisi keskustan entistä pahempaan ruuhkautumiseen, on turha, sillä keskusta-alueen rauhallisemmat kattonopeudet yhdistettynä isoilla kokoajakaduilla (kuten Koulukadulla ja Aninkaistenkadulla) pysyviin 40 km/h -nopeusrajoituksiin parantavat liikenteen sujuvuutta.
Lautakunnan ulkopuolella esityksellä on laaja kannatus, sillä lähes kaikki asukasyhdistykset sekä muut kuultavat tahot kannattavat esitystä, kuten Turun Sanomatkin uutisoi 3.6.2009. Kun vielä otetaan huomioon että Suomen valtioneuvosto suosittelee kyseisiä toimenpiteitä, ja että miltei kaikissa muissa suomalaisissa suurissa kaupungeissa on jo siirrytty maltillisempiin ajonopeuksiin, tuntuu esityksen hylkääminen erittäin oudolta kaupunkimme ja keskustamme kehittämisen kannalta.
Hylkäämistä perusteltiin ainoastaan uusien nopeusrajoitusten vaikealla valvottavuudella sekä sillä, että parempiin tuloksiin päästään valvontaa kehittämällä. Minkäänlaisia esityksiä valvonnan tehostamisesta tai kehittämisestä ei vastustajien toimesta kuitenkaan tehty.
On mielestämme selkeää, että hyväksymistä puoltavat seikat ovat huomattavasti painavampia kuin hylkäämisen puolesta esitetyt perusteet. Toivommekin että kaupunginhallitus käyttää otto-oikeuttaan asiassa ja hyväksyy uudet, alemmat nopeusrajoitusalueet Turun asukkaiden turvallisuuden ja viihtyvyyden takaamiseksi.
Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenet
Mikaela Sundqvist, (vihr), Päivi Paasto, (vihr), Riikka Oksanen, (vas) ja Ville-Veikko Mastomäki, (vihr)
maanantaina, huhtikuuta 13, 2009
Uusi urbaani Suomi
Hyvää iltaa rakkaat kuulijat. Tänään saamme nauttia tuoreesta tieteiskuunnelmasta nimeltään Uusi urbaani Suomi.
Tässä uraa uurtavassa tulevaisuuden visiossa eletään maaltamuuton toista kultakautta Matti Vanhasen, Keskustapuolueen ja Nurmijärven jälkeisessä 2020-luvun vihreässä Suomessa. Ekologisen heränneisyyden ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman paineen vuoksi suomalainen "isojako" -mallinen maaseutu on päätetty terminoida ja väestö siirtää neljään suurimpaan kaupunkiin; Suur-Helsinkiin, Suur-Tampereelle, Suur-Turkuun ja Suur-Ouluun.
Uusien tiiviiksi ja viihtyisiksi rakennettujen kaupunkien ekologinen tehokkuus ja ihmisystävällisyys on niin ällistyttävää, ettei Paision taikka Myöksiön kaltaisiin miniatyyrisiin epätilohin kaipaa enää kukaan... ja vaikka kaipaisikin se on urbaanin 20-luvun Suomessa laitonta (kuten on bensan, sähkön ja ruuan hinnasta valittaminenkin).
Entinen maaseutu, jota jälleen parin tuhannen vuoden tauon jälkeen on alettu kutsua luonnoksi, kasvaa sammalta ja jäkälää. Luonnonmonimuotoisuus ottaa ensimmäisiä askeleitaan paranemista kohden ja Suomen esimerkkiä seurataan kaikkialla sivistyneessä maailmassa(jollainen on siis jostain ilmestynyt 2010-luvun aikana).
Maanviljelyä Suomen pohjoisilla leveysasteilla on rajoitettu vain niihin muutamiin järkeviin lajikkeisiin, joille viileä ilmastomme sopii ja suuri osa viljelystä tapahtuu tehokkaasti aivan suurten asutuskeskusten läheisyydessä. Pellot sijouttuvat kauniin helminauhamaisesti ratayhteyksien varrelle ja kaikki suurkaupungit, pikkuhiljaa kuihtuvaa Suur-Oulua lukuun ottamatta, ovatkin omavaraisia suomessa viljeltävien lajikkeiden osalta.
Uusi kaupunkilaisten välinen yhteisöllisyys ja kaupunkikulttuuri ovat muokanneet Uuden urbaanin Suomen konseptista vientituotteen, joka työllistää tuhansia suomalaisia ekologisten rakenteiden tutkijoita ja insinöörejä pitkin maailmaa.
Mutta nyt pitemmittä puheitta rakkaat kuulijat siirrymme seuraamaan tätä spektaakkelimaista luomusta, joten laittakaa radioaparaattianne hieman kovemmalle ja viimeinen sammuttaa valot ;)
Tässä uraa uurtavassa tulevaisuuden visiossa eletään maaltamuuton toista kultakautta Matti Vanhasen, Keskustapuolueen ja Nurmijärven jälkeisessä 2020-luvun vihreässä Suomessa. Ekologisen heränneisyyden ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman paineen vuoksi suomalainen "isojako" -mallinen maaseutu on päätetty terminoida ja väestö siirtää neljään suurimpaan kaupunkiin; Suur-Helsinkiin, Suur-Tampereelle, Suur-Turkuun ja Suur-Ouluun.
Uusien tiiviiksi ja viihtyisiksi rakennettujen kaupunkien ekologinen tehokkuus ja ihmisystävällisyys on niin ällistyttävää, ettei Paision taikka Myöksiön kaltaisiin miniatyyrisiin epätilohin kaipaa enää kukaan... ja vaikka kaipaisikin se on urbaanin 20-luvun Suomessa laitonta (kuten on bensan, sähkön ja ruuan hinnasta valittaminenkin).
Entinen maaseutu, jota jälleen parin tuhannen vuoden tauon jälkeen on alettu kutsua luonnoksi, kasvaa sammalta ja jäkälää. Luonnonmonimuotoisuus ottaa ensimmäisiä askeleitaan paranemista kohden ja Suomen esimerkkiä seurataan kaikkialla sivistyneessä maailmassa(jollainen on siis jostain ilmestynyt 2010-luvun aikana).
Maanviljelyä Suomen pohjoisilla leveysasteilla on rajoitettu vain niihin muutamiin järkeviin lajikkeisiin, joille viileä ilmastomme sopii ja suuri osa viljelystä tapahtuu tehokkaasti aivan suurten asutuskeskusten läheisyydessä. Pellot sijouttuvat kauniin helminauhamaisesti ratayhteyksien varrelle ja kaikki suurkaupungit, pikkuhiljaa kuihtuvaa Suur-Oulua lukuun ottamatta, ovatkin omavaraisia suomessa viljeltävien lajikkeiden osalta.
Uusi kaupunkilaisten välinen yhteisöllisyys ja kaupunkikulttuuri ovat muokanneet Uuden urbaanin Suomen konseptista vientituotteen, joka työllistää tuhansia suomalaisia ekologisten rakenteiden tutkijoita ja insinöörejä pitkin maailmaa.
Mutta nyt pitemmittä puheitta rakkaat kuulijat siirrymme seuraamaan tätä spektaakkelimaista luomusta, joten laittakaa radioaparaattianne hieman kovemmalle ja viimeinen sammuttaa valot ;)
torstaina, helmikuuta 05, 2009
Autopaikkojen oikeus ja kohtuus vai rikos ja rangaitus
Suuri onnellisten kaupunkien suunnittelija Qtea puhui minulle taannoin viisaita, siitä miten autottomat kerrostaloasukit joutuvat maksamaan autoilijoiden parkkipaikoista kovan hinnan(esim. jossain turkulaisessa taloyhtiössä on pakko ostaa asunnon yhteydessä 5000 euron parkkiruutuosake riippumatta siitä omistaako auton vai ei).
Useimmiten tätä parkkiruudun kustannusta ei ilmoiteta erikseen ja se jakaantuu tasan kaikille taloyhtiön asukeille. Minua henkilökohtaisesti ei kuitenkaan pyöräilijänä huvittaisi maksaa minulle turhista ja lähinnä piha-alueemme maisemaa pilaavista parkkiruuduista penniäkään.
Kyselin siis viisaammiltani miten tähän voisi vaikuttaa kaavoituksessa ja ikävä kyllä asia on (Turussa ainakin) rakennuttajan päätettävissä eli demokraattisen päätöksenteon ulottumattomissa. Kaavassa sen sijaan voidaan päättää kuinka monta autopaikkaa neliötä kohden on minimissään tai maksimissaan rakennettava (esim. vähintään 1,5 paikkaa 80 neliötä kohden).
Me kevyesti ja joukolla liikkujat joudumme siis tulevaisuudessakin maksamaan kärryilevien sikakalleista parkkineliömetreistä... nice :/ Mutta ainakin aion Ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa vaatia parkkiruutujen vähentämistä keskusta-alueella.
Vaihtoehdoksi voisi tarjota 5 kertaa vähemmän parkkeja ja omien autojen sijaan Car sharing:ia, joka eurooppalaisten tutkimusten mukaan vähentää mukana olevien ihmisten autoilua seitsemäsosaan :)
keskiviikkona, helmikuuta 04, 2009
Blogit on NIIN vuodelta 2007, mut jatkan silti!
Nyt aion (otsikosta huolimatta) esittää kunnollista ja luotettavaa kunnallista luottamushenkilöä ja jatkaa elämäni (sen julkisen osan, henk.koht. vuodatusta ei heru) raportoimista tällä foorumilla.
KANSA suuressa viisaudessaan on valinnut minut viralliseksi Turkunaamaksi seuraavin tittelein: Vihreiden toinen varavaltuutettu (pääsen osallistumaan huhun mukaan noin joka toiseen valtuustoon) sekä Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan varsinainen jäsen.
Tuon edellä mainitun ymppä- ja kaavoituslautakunnan ensimmäinen kokous oli tiistaina ja sujui hyvin rauhallisissa merkeissä. Päätimme muutamista pienehköistä kaavoista, joista ehkä mielenkiintoisin oli Hirvensalon korpeen bygattava 170 hengen omakotitaloalue.
Tässä vaiheessa kun osayleiskaavasta on jo päätetty on tietysti hiukan myöhäistä ruveta vinettämään, mutta kyllähän tuo metsikköön peintalojen rakentelu on ihan s#%&#@£$n tyhmää! Ainoa parannusehdotus, jonka kyseiseen Toijalan kaavaan voisi keksiä on... no hylkäys :)
Katsotaanpa millaisen esityslistan postilaatikko on tänään ens viikon kokousta varten sylkäissyt.
Sen pituinen se.. jatketaan kun tulee jotain asiaa.
KANSA suuressa viisaudessaan on valinnut minut viralliseksi Turkunaamaksi seuraavin tittelein: Vihreiden toinen varavaltuutettu (pääsen osallistumaan huhun mukaan noin joka toiseen valtuustoon) sekä Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan varsinainen jäsen.
Tuon edellä mainitun ymppä- ja kaavoituslautakunnan ensimmäinen kokous oli tiistaina ja sujui hyvin rauhallisissa merkeissä. Päätimme muutamista pienehköistä kaavoista, joista ehkä mielenkiintoisin oli Hirvensalon korpeen bygattava 170 hengen omakotitaloalue.
Tässä vaiheessa kun osayleiskaavasta on jo päätetty on tietysti hiukan myöhäistä ruveta vinettämään, mutta kyllähän tuo metsikköön peintalojen rakentelu on ihan s#%&#@£$n tyhmää! Ainoa parannusehdotus, jonka kyseiseen Toijalan kaavaan voisi keksiä on... no hylkäys :)
Katsotaanpa millaisen esityslistan postilaatikko on tänään ens viikon kokousta varten sylkäissyt.
Sen pituinen se.. jatketaan kun tulee jotain asiaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)