Aluksi jaetaan kokonaisuus osiin, jotta tarkastelu onnistuu
paremmin.
1. Alueen viihtyisyyden parantaminen ja
1. Alueen viihtyisyyden parantaminen ja
2. keskustan asiakasmäärän lisääminen
Keskustan
viihtyisyyden parantamisella toriparkin kannattajat viittaavat ainakin
kävelykeskustan laajentamiseen, pyörätieverkon rakentamiseen sekä
maanpäällisten autopaikkojen vähentämiseen. Kaupunginjohdon
esittelytekstissäkin asia kytketään näihin muihin hankkeisiin elimellisesti:
jos ei toriparkkia, niin ei viihtyisää keskustaa.
Ovatko nämä asiat siis liitoksissa toisiinsa? Tietysti ovat,
mutta vain sillä ennakko-oletuksella, että parkkipaikkojen määrä ei saa laskea.
Eli jotta kävelyalueet (viihtyisä keskusta) voidaan toteuttaa, tulee sen alta
poistuvat parkkipaikat korvata.
Tämä taas on poliittinen linjaus, ei luonnonlaki. Nämä
hankkeet liittyvät toisiinsa siis vain poliittisesti, eivät fyysisesti tai
pakollisesti. Toisin sanoen, vain niille, jotka haluavat edistää
autoliikennettä keskustassa, tämä kytkös on olemassa. Tulee tunnustaa, että
kytkös on johdettavissa vain tästä poliittisesta mielipiteestä, ei suinkaan
mistään luonnonlaista.
Kyse on vain siitä mitä me haluamme tehdä. Me voimme halutessamme lisätä keskustan
viihtyisyyttä myös rakentamatta toriparkkia. Voi myös perustellusti
argumentoida, että mitä vähemmän autoja keskustassa on, sitä viihtyisämpi se
on. Näin ollen vaihtoehto ilman toriparkkia on, jopa parempi viihtyisyyden
parantamisargumentin näkökulmasta. (jos aiot esittää tässä
kohtaa näivettymis-argumentin, lue rauhassa eteenpäin)
Toisessa argumentissa esitetään, että rakentamalla
toriparkin kykenemme houkuttelemaan keskustaan
lisää asiakkaita. Pidemmälle viety versio tästä samasta argumentista
esittää, että ilman toriparkkia keskusta ”näivettyy” eli asiakasmäärä laskee
niin radikaalisti, että kauppoja aletaan sulkea.
Pidemmälle viety argumentti on kohtuullisen helppo kumota,
joten käsitellään se aluksi pois alta. Turun kaupungin suunnittelutoimiston
tekemän Kauppatorin asemakaavan liikenteellisen vaikutukset 2012 – raportin (http://www05.turku.fi/ah/kv/2012/0611007l/Images/1150581.pdf)
mukaan keskustassa asioivista 34 prosenttia kulkee autolla. Saman tutkimuksen
mukaan Toriparkki lisäisi keskustan asiakaspysäköintipaikkoja noin kolmesta
tuhannesta noin kolmeen ja puoleen tuhanteen eli noin 16 prosenttia. Tästä
äärimmäisen optimistisilla oletuksilla (autopaikkojen lisäys johtaa suorassa
suhteessa asiakkaiden määrän lisäntymiseen) kokonaislisäys olisi maksimissaan
16 prosentin kasvu autolla tulevien 34 prosenttiin eli noin viiden prosentin
lisäys keskustan koko asiakasmäärään.
Tämä luku on kuitenkin liian korkea. Jotta edelle esitettyyn
viiden prosentin kasvuun päästäisiin tulisi olettaa, että kaikki nykyiset
parkkiruudut ovat täysimääräisessä käytössä ja ettei yksikään toriparkkiin
ajava olisi tullut keskustaan ilman juuri toriparkin uutta parkkiruutua.
Liikenneselvityksen mukaan lähes kaikissa parkkilaitoksissa on kuitenkin tilaa
nykyiselläänkin, joten lisäys tulee selkeästi viittä prosenttia pienempänä.
Tällainen asiakasmäärän lisääntymisen puuttuminen ei riitä näivettämään Turun
keskustan kauppaa. Tässä on ehkä myös syytä todeta, että jos autoilijoita alkaa
kadota keskustasta muualle, se jo itsessään auttaa parkkitilanteeseen, jolloin
nämä vapautuneet parkkiruudut, saman kannattajien logiikan mukaan,
houkuttelevat lisää autoilijoita.
Mutta vaikka keskusta ei näivettyisikään toriparkin
rakentamatta jättämisellä (onhan se kuitenkin vain yksittäinen parkkilaitos,
joten ei juurikaan yllätä, ettei sen vaikutukset ole yksittäistä parkkilaitosta
suuremmat), niin kyetäänkö toriparkin avulla kuitenkin saamaan lisää asiakkaita
keskustaan? Nähdäkseni kyllä. Tätä osaa argumentista ei voi insinöörimäisesti,
kuten toimimme aiemmin, kumota virheellisenä. Tässä vaiheessa peliin astuu
politiikan ydin eli politiikka.
Keskustan asiakasmäärää voi lisätä monilla keinoilla.
Edistämällä alueen saavutettavuutta autoilijoille (esim. toriparkki),
joukkoliikenteen käyttäjille (esim.
ratikka), kävelijöille ja pyöräilijöille (esim. Humalistonkadun pyörätie
ja kauppiaskadun kävelykatu) sekä monilla muilla vähemmän käsiteltävään asiaan
liittyvillä toimilla.
Emme kuitenkaan sotke näitä muita keinoja nyt pohdintaan,
sillä kuten totesimme ensimmäisessä osassa, ne voidaan kaikki toteuttaa täysin
riippumatta toriparkista. Toteamme siis vain, että keskustan asiakasmäärän
lisäämisessä toriparkki on yksi keino monien joukossa.
Kysymys kuitenkin on tuleeko meidän käyttää tätä keinoa
asiakkaiden houkutteluun vai ei?
Itse katson, että autoliikenteen suhteellisen tai
absoluuttisen määrän kasvattaminen ei ole kannatettava asia. Keskeisimmät syyt
liittyvät autoilun ilmastovaikutuksiin, sekä paikallisiin vaikutuksiin, kuten
meluun, ilman saasteisiin, liikenneturvallisuuteen, viihtyisyyden vähenemiseen
sekä suureen tilantarpeeseen. Myös Turun kaupungin valtuusto on asiasta samaa
mieltä, kuten ote Ilmasto- ja energiastrategiassa 2009-2013 osoittaa:
”Turku
lisää kestävien liikkumismuotojen käyttöä suhteessa muihin
kulkumuotoihin ja vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä.
Yhdyskuntarakenteen hajaantumista Turun seudulla ja autoliikenteen
kulkumuoto-osuuden kasvua tulee rajoittaa.”
Tältä osin asia vaikuttaisi ilmaston ja ihmisten
suojelijalle yksikertaisesti siltä, ettei toriparkkia, jonka tarkoitus on
lisätä autoliikennettä, tule kannattaa. Asiaa voi kuitenkin argumentoida vielä
eteenpäin, joten käydään tämä jatkoargumentti lävitse. Voidaan siis myös
argumentoida, että ”meidän tulee houkutella autoilijoita keskustaan, jotta
ihmiset eivät käyttäisi vain automarketteja”. Väite kuulostaa aluksi hyvin
houkuttelevalta. Se ei kuitenkaan kestä tarkempaa tarkastelua.
Tarkemmin muotoiltuna argumentti kertoo meille, että
autoilijoiden tulisi autoilla mieluummin keskustaan kuin automarkettiin. Tässä vaiheessa
tulee jo huomata, että autoilu ei vähenny, vaikka asia joskus esitetään
tällaisessa valossa. Automatka markettiin vaihtui automatkaksi toriparkkiin.
Kokonaisuudessa autoilusta tehtiin koko seudun mittakaavassa taas hieman
houkuttelevammaksi eli markettiruutujen lisäksi nyt on lisää ruutuja
keskustassakin. Tämä on siis selkeästi autoilun vähentämistavoitteemme
vastaista ja sanomme tämänkin argumentin jälkeen, ei toriparkille.
Yhteenvetona päädyimme siis seuraaviin johtopäätöksiin,
joita suosittelen sekä valtuutetuille että kuntalaisille, jos kansanäänestys
päätetään järjestää:
1.
Viihtyisyyden parantamiseksi meidän ei ole
rakennettava toriparkkia. Toriparkin
kannattamisen sijaan tulee niitä kannattaa asioita, jotka parantavat keskustan
viihtyisyyttä. Näitä ovat
kävelykadut, autoliikenteen vähentäminen ja parkkiruutujen poistominen.
2. Jos
kannattaa keskustan asiakasmäärän lisäämistä, on toriparkin kannattaminen yksi
osa kokonaisuutta. Jos kuitenkin
vastustaa autoilun määrän lisäämistä, ei toriparkkia tule kannattaa, vaan
käyttää muita keinoja, kuten joukkoliikenteen kehittämistä, pyörätieverkoston
rakentamista sekä kävelykatuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti