Pääkaupunkiseudulle on suunniteltu ruuhkamaksujärjestelmää. Ruuhkamaksuselvityksen tulokset olivat hyvin selkeät: ruuhkamaksu on lähes ainoa keino vähentää henkilöautoliikennettä (toinen oli polttoaineen hinnan kova nosto)
Nopea kertaus, miksi henkilöautoliikennettä tulisi vähentää:
1. kasvihuonekaasupäästöt
2. suuri tilantarve
3. melu ja muu epäviihtyisyyden lisääntyminen
4. pienhiukkaspäästöt ja muut terveyshaitat
5. autoilusta johtuvat ruuhkat hidastavat kaikkien liikkumista
6. liikenneonnettomuuksien haitat ihmisille ja julkiselle taloudelle
7. vilkkaasti liikennöidyt tiet sekä liikenteen pelko estävät erityisesti lasten, mutta myös muiden vapaata liikkumista.
8. Infrakustannukset
Muillakin liikennemuodoilla on samoja ulkoisvaikutuksia, mutta henkilöautoliikenteessä ne ovat huomattavasti suurempia. Näin ollen henkilöautoliikennettä tulee vähentää.
Autoilu ei kuitenkaan vähene itsestään, koska kyseessä on tietynlainen vangin dilemma: kaikki kyllä hyötyisivät haittojen 1-8 vähentymisestä, jos päätettäisiin siirtyä joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn, mutta(!) yksittäisen ihmisen siirtymä pois autosta, ei anna hänellä haittojen 1-8 vähenemisen hyötyjä, mutta hän menettää autoilusta saamansa hyödyt. Näin ollen yhteiskunnan on puututtava tähän ongelmaan.
Miten tämä siis tehdään? (en aio nyt puuttua autojen ostamiseen ja tämän verotukseen, vaikka sekin tietty vaikuttaa)
Ensinnäkin tulee verottaa polttoainetta, koska siitä aiheutuu CO2-päästöjä. Vero tulisi asettaa polttoaineen hiili-intensiteetin mukaan ja sen tulisi vastata ilmastopäästöjen vähennystavoitteisiin pääsemiseksi tarvittavaa hiilitonnin hintaa (tästä on esitetty monenmoisia lukuja). Autoilun hiilipäästöistä joutuisi siis maksamaan samaa hintaa kuin muistakin hiilipäästöistä.
Polttoaineen hintaan ei kuitenkaan kannata sisällyttää autoilun muita haittoja, koska ne ovat jakautuneet alueellisesti hyvin epätasaisesti. Tässä otamme käyttöön ruuhkamaksun tai paremminkin tietullit, koska ruuhkamaksu ei oikein terminä kanna muualla kuin kehäkolmosen aamuliikenteessä. Koetan tässä hahmotella äärimmäisen monimutkaisen ja kaiken huomioon ottavan tietullimallin.
V-V:n Tietulli:
Tietullijärjestelmä perustuisi sateliittipaikannukseen ja kattaisi koko maan. Muunlainen tekninen ratkaisu ei kykene tarpeelliseen tarkkuuteen ajassa ja paikassa, jonka lisäksi esim. porttijärjestelmän rakentaminen koko maahan olisi astronomisen kallista. Sateliittipaikannukseen perustuva tietulli sai muuten tietoturvavaltuutetulta puhtaat paperit, joten älkää nillittäkö siitä.
Tietullin hinta olisi sidottu aikaan, paikkaan ja nopeuteen hyvin tarkasti. Hinta muodostuisi seuraavasti:
1. Tilan tarve. On kohtuullista että tietulli on korkeampi aluella, jossa tilasta on pulaa, esim Helsingin keskusta ja matalampi esim. Lapissa, jossa lääniä riittää. Tietullin hinnan voisi suhteuttaa esim. kunkin alueen tonttimaan hintaan. Tällöin tilan rohmuaminen liikenteelle kaupunkikeskustoissa tulisi kalliiksi, mutta ei turhaan rankaisisi jänkhällä kruisailua.
2. melu ja muu epäviihtyisyyden lisääntyminen. koska ihminen aistii melun logaritmisesti, sen hinnoittelu on hankalaa. Meluhaitat ovat suurimpia vilkkaasti liikennöidyillä teillä (sinne siis korkea tulli poistamaan ongelmaa?), mutta logaritmisuuden vuoksi yhden auton lisäys meluun on hyvin marginaalista(sittenkin pieni tulli?). Ja toisaalta hiljaisilla alueilla yhdenkin ajoneuvon melu nostaa melutasoa huomattavasti (korkea tulli?).
Näin ollen laskemme melun tietullin yhdistämällä melusta kärsijöiden määrän alueella, kyseessä olevan auton marginaalivaikutuksen melutasoon (kuinka paljon juuri tämän auton lisäys nosti melun määrää) ja nopeuden (nopeus vaikuttaa voimakkaasti melutasoon).
Sopivilla kertoimilla saamme tuloksen, jossa asutuilla hiljaisilla kaduilla ei kannata hurjastella ja jänkhällä voi yhä rässiä rauhassa. (Tässä voisi myös pohtia tulisko hiljaisten autojen (esim. sähköautot) saada helpotusta tästä tullin osuudesta)
3. pienhiukkaspäästöt ja muut terveyshaitat. Myös tässä muuttujana toimii haitasta kärsijöiden määrä. Eli tullin tulisi olla korkea tiheästi asutuilla alueilla ja pienempi skutsissa.
4. autoilusta johtuvat ruuhkat hidastavat kaikkien liikkumista. Tässä muuttujana kannattaisi käyttää lähinnä ajankohtaa ja sijaintia laaveassa mielessä. Jos asetamme ruuhkan tarkan sijainnin tullin perusteeksi kannustaisi se käyttämään muuten hiljaisia ja huonommin liikenteelle sopivia pihakatuja ja vastaavia. Tästä syystä sijainnin tulee perustua laajemmille alueille, eikä vain tietyille ruuhkaisille teille tai kaduille. Ajankohta vaikuttaisi siten, että tiekäyttö olisi kalleinta ruuhkahuippuina ja halvempaa hiljaisina aikoina. Tämä kannustaisi sellaisia autoilijoita, joiden ei ole pakko liikkua ruuhka-aikana välttämään ruuhka-aikoja ja sujuvoittaisi niiden liikkumista, joiden on ruuhka-aikana pakko ajella.
5. liikenneonnettomuuksien haitat ihmisille ja julkiselletaloudelle. Osittainhan tästä rokotetaan jo vakuutusmaksujen kautta. Vakuutusmaksut eivät kuitenkaan riitä kattamaan autoilun aiheuttamia onnettomuuskustannuksia. Tätä ei kuitenkaan kannattaisi varmaankaan ottaa osaksi tietullijärjestelmää, vaan poimia järjestelmästä ainoastaan tieto ajetuista kilometreistä. Vakuutusmaksu voisi sitten mennä nykyisen mallin mukaan, jossa "onnettumuusvapaa" kuljettaja selviää halvemmalla, suhteutettuna ajettuihin kilometreihin. Onhan todennäköisempää ajaa jonkun päälle, jos ajaa 10 000 km vuodessa kuin, jos ajaa 10 km.
6. liikkumisen vapauden estäminen. Tässäkin voidaan luokitella tien liikkumisenestontaso (pihakatu on helpompi ylittää kuin moottoritie) ja ottaa huomioon haitasta kärsijöiden määrä.
7. Infrakustannukset. Tämän voisi laskea yhdistämällä infrakustannukset ja tienkäyttöasteen. Tällöin "turhilla teillä" (käyttöaste pienempi, joten infrakustannukset menee heikompaan käyttöön) kruisailu olisi kalliimpaa. Asenne olisi sellainen "yhteiskunta on tarjonnut sinulle tämän "yksityistien", joten nyt maksat sen käytöstä".
8. joukkoliikenteen käyttämättäjättö. Tulli voisi olla myös korkeampi sellaisilta matkoilta, jotka olisi kyennyt tekemään joukkoliikenteellä. Tämä tietysti rankoisi kaupunkien sisäisiä matkoja ja suurien kaupunkien välisiä matkoja.
Näiden perusteella sitten laskutettaisiin autoilijaa. Autoissa olisi tietysti pääte, joka kertoisi mitä matkanteko kustantaa ja esim. että mikä on halvin reitti ja aina sivussa mikä olisi mahdollinen joukkoliikennevalinta.
Nämä siis käyttöön ja saamme kaupan päälle elinkelpoisen planeetan ja lähiympäristön.
7 kommenttia:
Ei pöhkömpi idea.
Facebook-kommentin jälkeen lisättyä:
Mä lähin tähän näköjään aika ihmiskeskeisesti (kerta se on ekakin). Ainakin rikki-ja typpipäästöjä tulee.
Ainakin ennen nämä on otettu osaksi polttoaineveroa. Siitä en tiedä onko polttoaineverosta osa nykyäänkin perusteltu näillä, sietäisi olla. Erityisesti typen osalta voisi myös harkita vesistöjen lähelle tietullia typpipäästöille. Liikenteen typpipäästöt on kai maatalouden ja energiatuontaanon jälkeen suurin typpipäästöjen lähde (voin muistaa väärin).
Tietulli 9. Vesistöjen (tai rannikon) läheisyydessä typenpäästöistä maksetaan tietullia.
Ja kun oikein hakee, niin voisi ajatella myös tietullia sen mukaan miten todennäköistä on ajella eläinten yli.
Tietulli 10. Eläinten tappaminen: kertoimena todennäköisyys ajella eläinten yli kyseisellä tieosuudella. Ehkä ajankohta voisi tässä olla myös tekijä, jos oletetaan, että hirviin ja pesukarhuihin törmätään useammin pimeällä.
Ehkä vielä sellaisia tieosuuksia voisi tullata kovemmin, jotka pirstaloivat tärkeitä luontoalueita. Mutta toi menee, jo tosi saivarteluksi, kun ei se tilanne siitä ajamattomuudesta parane. Ne pitäisi purkaa ja entisöidä, eikä tietulli tähän kuitenkaan ohjaa.
Lisää ideoita otetaan vastaa :)
VV,
kun en muista oletko Turusta kotoisin ihan alunperin vai jostain muualta (= onko kokemusta toimimattomasta julkisesta liikenteestä) niin on pakko kommentoida.
Niin paljon kuin julkista liikennettä kannatankin, niin koko maan laajuiset tietullit eivät millään tue maaseudun asumista. Ja se minusta on ihan yhtä tärkeää kuin ympäristöasiatkin.
Suomessa talojen/asuntojen hinnat ovat nousseet niin paljon, että syrjäkylille muuttaminen on monelle työikäiselle ainoa vaihtoehto jos ei halua/voi ottaa yli 200 000 asuntolainaa. Syrjäkylille vaan ei bussit kulje, joten vähintään yksi auto on oltava. Jos työt pariskunnalla on eri puolella maakuntaa niin helposti tilanne vaatii kahta autoa. Ei ole luonnon kannalta (eikä taloudellisestikaan) järkevää, mutta menojen järjestäminen muuten vie tuhottomasti aikaa.
Julkinen liikenne Turussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla tai niiden välillä toimii hyvin, vaikka niitä ehkä parjataankin. Mutta esimerkiksi Joensuussa ja muualla Pohjois-Karjalassa julkinen liikenne on sekä kallista että tehotonta. Kantakaupungin sisäisen liikenteen (enintään 10 km ja vain yhteen suuntaan) yli 3 euron kertalippu tai 50 euron kuukausilippu sylettää jonkun verran jo, kun jo 7 km päässä keskustasta bussivuoro kulkee kerran tunnissa, tosin myönnän että kohtuullisen aikaisin aamusta ja mukavan pitkään illasta. Niin ja ruuhka-aikaan sentään 2 krt tunnissa (maksimimäärä millään tahansa linjalla, eikä linjoissa päällekäisyyksiä ole samaan tapaan kuin Turussa/Helsingissä). Onhan tuo 50 euroakin halpaa siihen verrattuna mitä autoilu nykyään maksaa, mutta esim. vuorotyöläiselle bussikuljetus ei todellakaan aina sovi. Luontoa ajatteleva toimistotyöläinen jo noilla vuoroilla pärjää, ja pyöräkin tietysti kulkee. Mutta talvisaikaan pyöräily täällä on jo extremeurheilua ajoittain. Saattaa vihreys karista ihmisestä kun 30 asteen pakkasessa polkee 10 km työmatkaa lapsi tarakalla ja kotiin tullessa pitää vielä käydä pari kassillista ruokaa.
Minä taas asun nykyään Joensuun naapurikunnassa (yhdessä niistä harvoista), ja mulla bussivuorot keskustasta kotiin loppuvat klo 21. Työpäivänä selviän niillä, mutta jos haluan harrastaa ja treenit loppuvat toisella puolella kaupunkia klo 21 niin mitä minä teen?
Kahdelle toimistotyöläiselle, joiden harrastukset eivät vaadi hirveästi tavaraa ja ajoittuvat alkuiltaan, ja jotka käyvät ostoksilla vain (kalliissa) lähikaupassa (kävellen/pyöräillen) minunkin nykyinen kotini voisi toimia kohtuullisesti. Myönnetään. Mutta toisilla alueilla bussi kulkee 3 km päästä kerran aamulla ja toisen illalla - ja vain arkipäivinä. Viikonloppuisin matkaa lähimmälle bussipysäkille tulee 12 km. Ilman autoa ei yksinkertaisesti työssäkäyvä pärjää. Taksikyyti ei pidemmän päälle ole yhtään sen ympäristöystävällisempää kuin yksityisautoilukaan.
Jos jaksoit tänne asti lukea niin hyvä. :D Tarkoituksena oli vain huomauttaa, että se, mikä toimii Suomen suurissa kaupungeissa ei todellakaan toimi muualla. Minä kannatan ja käytän julkista liikennettä, mutta syrjäkylillä se ei kaikille vaan toimi - eikä toimi vaikka miten paljon rahaa laittaisi sen tukemiseen. Yksityisautoilu on jo nykyisellään todella kallista, etenkin täällä kun etäisyydet ovat pitkiä - niitä "tullattavia" kilometrejä tulee helposti. Jos yksityisautoilun maksuja vielä lisätään entisestään, niin kohta tässä ei makseta enää muuta kuin taloa ja autoilun kustannuksia. Tai istutaan työttömänä kotona, ilman rahaa, kun auton puute ei ole työkkärille hyväksyttävä syy olla ottamatta työtä vastaan.
Ainolle,
Ensinnäkin, tietullien idea on tehdä autoilusta kalliimpaa siellä missä on vaihtoehtoja ja jossa se aiheuttaa eniten ongelmia. Näin ollen on jo lähtökohtana, että todellisen haja-asutusalueen (ei minkään Kaarinan tai Raision omakotitalomaton) autoilun kustannuksia ei tarvitse nostaa, vaan kustannusten kasvu kyetään kohdentamaan nykyistä järkevämmin.
Eli HUOM!, jokaisen haja-asujan tulisi kiljuen kannattaa ruuhkamaksuja ja tietulleja.
Sitten muuhun.
Asuminen kaupungissa ei ole mahdottoman kallista, vaan valinta, jonka jokainen saa tehdä miten parhaaksi näkee. Itse olen asunut kuusi vuotta Turun keskustassa, jokirannan kupeessa neljä huonetta, keittiö, parveka ja sauna -asunnossa opiskelijatuloilla. Helsingissä asia on hieman vaikeampi, ja aivan pienituloisimpien on haastavaa selvitytyä keskustan vuokrista (tästäkin huolimatta lähes kaikki köyhät ystäväni ovat tehneet valinnan maksaa keskusta-asumisesta kalliisti).
Mutta kuten alussa sanottu, tietullien avulla on mahdollista karsia kaupunkiseutujen "turhaa" autoilua, kohdentamatta taakkaa haja-asujille, joilla julkista vaihtoehtoa ei tarjolla ole.
Tästä syystä vihreät kannattavat tietulleja pelkän polttoaineveron noston(kohdistuu kaikkiin yhtä rankasti) sijaan.
Kommentoinpa V-V:n argumentteja henkilöautoliikennettä vastaan:
1. kasvihuonekaasupäästöt
-Ei ole olemassa todisteita, että ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt nostaisivat merkittävästi lämpötilaa, ja että tuo lämpötilannousu olisi edes mitenkään pahasta.
2. suuri tilantarve
-Minulle ei ihan selvinnyt, mitä tällä tarkoitetaan. Jos tarkoitettiin ruuhka-helsinkiä ja -turkua niin pitäähän tämä paikkansa. Henkilöautoja kaupunkien keskustoissa - siis niissä missä kaupungeissa missä julkiset toimivat hyvin - tuleekin pyrkiä vähentämään. Maaseuduille ja pienempiin kuntiin autoja mahtuu kyllä roimasti lisää eikä tilantarve ole mikään ongelma.
3. melu ja muu epäviihtyisyyden lisääntyminen
-Käskeekö joku asumaan moottoritien vieressä? Autoilulla on myös roimasti viihtyisyyttä korottavia vaikutuksia kuten helpompi pääsy paikasta A paikkaan B, etenkin alueilla missä julkiset toimivat huonosti. Suurin osa suomalaisista autoilee ja tietää autoilun nimenomaan olevan viihtyisämpää kuin 30min sateessa seisoskelu bussia odotellen.
4. pienhiukkaspäästöt ja muut terveyshaitat
-Pienhiukkaspäästöt ovat oikea terveyshaitta ja absurdeintahan tässä on se että enemmän pienhiukkasia päästeleviä dieselautoja pidetään "ympäristöystävällisempiä" koska ne tuottavat vähemmän hiilidioksidia (=elämälle välttämätön kaasu). Bensiinimoottoreista pienhiukkasia tulee huomattavasti vähemmän ja siksi bensiinin käyttöä tulisikin suosia jos ympäristöhaitat kiinnostavat.
5. autoilusta johtuvat ruuhkat hidastavat kaikkien liikkumista
-Ei pidä paikkaansa. Ruuhkia esiintyy lähinnä kahdessa kaupungissa (Helsingissä ja Turussa). Autoilun demonisointi ja pakottaminen julkisten käyttämiseen se vasta kaikkien liikkumista hidastaisikin. Itse ajelen töihin henkilöautollani n. 20 minuutissa, kun bussilla menisi 1 tunti. Kahteen suuntaan säästöä syntyy 1h 15min mikä on prosentuaalisesti hyvin merkittävä osa vapaa-ajasta. Menepä esittämään tuo argumenttisi vaikkapa Salolaisille.
6. liikenneonnettomuuksien haitat ihmisille ja julkiselle taloudelle
-Paremmat tiet ja uudempi autokanta vähentäisi näitä onnettomuuksia. Jollakin on jokatapauksessa liikuttava ja liikkumiseen liittyy aina riskejä, eikä yksityisautoilun poisto siten vähentäisi onnettomuuksia. Bussillakin voi ajaa kolarin, ja vaikka kolareita busseilla syntyykin ehkä harvemmin on uhriluku kolarin sattuessa aina isompi.
7. vilkkaasti liikennöidyt tiet sekä liikenteen pelko estävät erityisesti lasten, mutta myös muiden vapaata liikkumista.
-Koskaan kuullut jalkakäytävistä? Jos teitä ei olisi, niin sehän se vasta liikkumisesta hankalaa tekisikin. Jos eletään ruuhka-alueella, voi käyttää bussia.
8. Infrakustannukset
-Tämä oli ehkä paras. Autoilijoilta kerätään jo moninkertaisesti veroja autoilun aiheuttamiin infrakustannuksiin suhteutettuna eli toisinsanoen muita kansan kuluja maksatetaan tällä hetkellä suorastaan röyhkeästi autoilijoilla. Yksityisautoilijat tuottavat rutkasi rahaa valtiolle toisinkuin V-V antaa ymmärtää.
Muistutan vielä, että autoilun hinnan kasvattaminen näkyy samantien myös kaikkien muiden hyödykkeiden - kuten esimerkiksi elintarvikkeiden ja KYLLÄ, myös sinun bussilippusi - hinnoissa.
Mitenkäs V-V muuten aikoisi estää foliohatun käytön GPS-paikantimissa tai paikkatietojen käytön muuhun kansalaisten kyttäämiseen? Entä kuka maksaa kalliin (ja huonosti toimivan) järjestelmän? No autoilijat tietenkin. Eikä se rajoitu autoilijoihin, sillä autoilun hinnan kallistuminen kiihdyttää inflaatiota yleisesti.
Tietosuojavaltuutettu voi sanoa tietoturvasta mitä tahansa, kyseessä on silti yhden ihmisen mielipide. Emme elä diktatuurissa missä yksi ääni ratkaisee ja pulinat pois.
Esimerkiksi sormenjälkien käyttö piti rajoittua ensin vain passeihin, sitä siis perusteltiin sillä että "tätähän ei sitten muuhun käytetä ei ei" mutta pianpas nuo sormenjälkitunnisteet päätyivät myös poliisin käyttöön. Kenelle seuraavaksi? Kun sallitaan kansalaisten kyttääminen ensin vain yhteen asiaan vedoten, on kynnys valitettavasti kovin matala laajentaa saman tiedon käyttöä muuhunkin.
Yleinen tietoyhteiskuntakehitys näyttää huolestuttavasti jo siltä, että olemme rakentamassa Orwellilaista yhteiskuntaa GPS-valvonnan, ennakkosensuurin (Internet), ynnä muun älyttömyyksien muodossa.
Jos halutaan verottaa autoilua kulutuksen mukaan, niin AINOA halpa, yksinkertainen sekä täysin lahjomaton tapa on siirtää KOKO autoilun verotus polttoaineeseen. Silloin maksat tasan sen mukaan, paljonko autosi kuluttaa ja paljonko kilometrejä kertyy. Ruuhkamaksuja voisi kerätä rajoitetusti Kehä III sisäpuolella sekä Turun keskustassa Ruotsin malliin, missä kameratolpat kuvaavat ruuhka-alueilla liikkuvien autojen rekisterinumerot. Jyrkkä EI GPS-valvonnalle.
Kiitoksia kommenteista Audimies. Tässä taas vastauksia minulta:
1. Kannattaa ehkä tarkastaa oma kanta koskien ilmastonmuutosta. Se on nyt tosi pop (http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2011/10/ilmastoskeptikkojen_karkinimi_luovutti_quotse_lampenee_sittenkinquot_2988902.html), ja lisäinfoa omiin epäilyihin kannattaa käydä katsomassa esimerkiksi http://www.skepticalscience.com :sta sekä http://www.realclimate.org/ :sta.
2. Tarkoitan juurikin suurta tilantarvetta alueilla, joissa tila on kortilla eli kaupungeissa. Henkilöauto vie moninkertaisen tilan verrattuna muihin liikennemuotoihin sekä ajossa että pysäköitynä. Tämä ei ole ongelma haja-asutusalueilla, jonka vuoksi tietullia ei tältä osin tarvitse siellä kerätä, mutta järjestelmä mahdollistaa tilan viennistä rokottamisen siellä missä siihen on perusteet.
3. Tässä on kyse tietysti negatiivisista ulkoisvaikutuksista, joista ihan perinteisen taloustieteen mukaan pitäisi kyetä perimään "oikea hinta". Jonkin hyödykkeen käytöstä on useimmiten käyttäjälle hyötyä (esim. viihtyisyys), mutta samalla tämä käyttö voi aiheuttaa negatiivisia ulkoisvaikutuksia muille, joista käyttä on siis vastuussa. Järjestelmä mahdollistaisi tämän myös viihtyisyyden vähenemisen osalta. Eikä tämä koske ainoastaan moottoriteiden vieressä asuvia vaan kaikkia alueita joiden viereltä autoja kulkee.
4. Tämä diisel vs. bensiini vertailu olisi hyvä ottaa osaksi tietullijärjestelmän hintakerrointa tai siirtää suoraan polttoaineverotukseen, kumpikin käy minulle.
5. jokainen samalla alueella liikenteessä oleva menopeli hidastaa jonkun toisen liikkumista aina. Tämä on ihan perus liikenneinsinöörikamaa. Tämä maksu olisi tietysti sellainen joka kohdentuu ruuhkaisimmile alueille ja on suuressa osassa maata vähäinen tai olematon.
6. En jaksa kaivaa nyt tilastoja, mutta kyllä se yksityisautoilu on vaarallisinta liikennettä sekä käyttäjille että muille liikenteessä olijoille.
7. Tässä tietysti tarkoitetaan moottoriliikenneväylän ylitse kulkevaa liikennettä, joka vaikeutuu taikka estyy väylän vuoksi.
8. Autoilijoilta tosiaan kerätään rahaa, mutta huonosti kohdennetusti. Tarkoitus tässä on se että autoilija joutuisi maksamaan teistä sen käyttöasteen ja kustannusten mukaan. Eli Mannerheimintiellä ajelu olisi halpaa (korkea käyttöaste -> pienet kustannukset per käyttäjä) ja jänkhällä ajo kalliimpaa (hyvin pieni käyttöaste -> suuret kustannukset yhteiskunnalle per käyttäjä)
En kyllä usko, että autoilun tiukempi verotus näkyisi muiden hyödykkeiden hinnoissa juuri lainkaan, vaikka kuinka yrittäisi liioitella sen suhdetta yleiseen inflaatioon. Euroalueessa mukana olevalle maalle inflaation kiriminen jotain yksittäistä maksua korottamalla on kyllä sellainen taistelu goljattia vastaan, ettäen lähtisi tätä pelkäämään.
Tietoturvaan tulee tietysti suhtautua aina kriittisesti sekä vakavasti. Vihreät ovat laatineet aiheesta oman paperinsa "Ruuhkamaksujen yksityisyydensuoja –raportti", joka löytyy osoitteesta: http://www.vihreat.fi/node/5999
Tuossa raportissa vastataan kysymykseesi hyvin perusteellisesti ja kriittisen tarkastelun jälkeen lopputulos on, että järjestelmä kyetään toteuttamaan yksityisyyden suojaa loukkaamatta.
Polttoaineen hintaan kaiken veropaineen asettaminen on mielestäni huono ratkaisu siksi, ettei se ota mitään ulkoishaittoja huomioon kasvihuonekaasujen taikka pienhiukkasten lisäksi ja rokottaa siten aivan liikaa haja-asutusalueilla asuvia.
Lähetä kommentti