Päätin otsikon jo joitain päiviä sitten, kun syksyinen "suvi-ilta" oli niin lämmin, että kaikkien mielestä oli yhä ihan "t-paitakeli".
No, tänä aamuna oli jo sentään pirun kylmä.
Dopamiini-tasoni on rankan messuständipitämisen jälkeen niin kohtuuttoman alhainen, että toivottavasti tämä ei mene ihan avautumiseksi.
Messutyö on tähän mennessä ollut ihan jees. Lähinnä siksi, että siinä on saanut keskutella mukavien ihmisten kanssa. Tapasin yhden hesalaisen maan ystävän, jolla oli paljon järkevää sanottavaa ja juttelin myös pitkään Like-kustantamon virallisen DJ:n kanssa. (Lupasin myös mennä kuuntelemaan hänen keikkaansa tänään Päiväkotiin. Siellä on myös Daddy Pales ja Matti P.)
Soija-bolognesea syödessäni spottasin Hesarista artikkelin, joka kertoi Espanjan aurinkorantojen kutistuvan ilmastonmuutoksen vuoksi (ei nyt ihan ylättävä tieto). Pointti oli kuitenkin rantakiinteistöjen arvonlasku ja rakennusten pakkopurku.
Kunpa näitä talouteen negatiivisesti vaikuttavia ilmastonmuutoksesta johtuvia ilmiöitä tulisi ilmi vaikkapa 50 viikossa niin saataisiin porukka heräämään tulevaisuuteen.
Asia on minulle henkilökohtainen myös siitä syystä, että omistan itsekin muutaman metrin rantaviivaa Uudenkaupungin saaristosta. Täällä Suomessa maankohoaminen tulee kylläkin pitämään merenpinnannousun kurissa, ainakin jossain määrin.
Maankohoaminen taitaakin olla ainoa patrioottinen voima, joka tulee varmasti vastaamaan ilmastonlämpenemisen haasteisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti