lauantaina, lokakuuta 21, 2006

Vihreä!






Olen nyt lukenut yhden päivän aikana sen verran vihreyttä mollaavaa tai arvostelevaa tekstiä, että täytyy kirjoittaa jonkinlainen puolustuspuheenvuoro.

Luin Paavo Arhimäen ja Piia elon (vasemmistopoliitikkoja molemmat) blokeja, jossa he uhkuivat molemmat olevansa pienien asialla ja aina puolustamassa heikointa. Vihreät he leimaavat oikeistolaisiksi muutamien esimerkkien avulla, jotka varmasti pitävät kyllä paikkansa, mutta heidän katsontakantansa onkin hiukkasen liian kapea.

Mennäänpä asian ilman sen kummempaa aasinsiltaa.
Kuka, mikä tai ketkä ovat heikoimpia?
Kuka, mikä tai ketkä eivät voi puhua omasta puolestaan.
Kenellä, millä tai keillä(<- onkohan tuo nyt edes suomea) ei ole omaa eturyhmää.

Eli haen tässä yllätäen tätä ystäväämme luontoa, sen floora ja faunaa. Minulle vihreys on siis nimenomaan luonnon edun puolustamista ihmisten toimilta. Tässä on nyt äärimmäisen tärkeää huomata, että joskus nämä toimet saattavat olla hyvinkin punaisia, mutta vihreä ei niitä silti hyväksy.

Voidaan tarkastella vaikka jonkin hankkeen toteuttamista, joka parantaisi jonkin heikossa asemassa olevan ihmisryhmän oloja, mutta samalla sillä olisi negatiivisia vaikutuksia luontoon. Punertava poliitikko tietysti valitsee tässä heikkojen ihmisten puolen, kun taas todellinen vihreä ei voi hyväksyä luonnon polkumyyntiä, vaikka sillä olisikin positiivisia vaikutuksia näiden ihmisten eloon.

Tähän loppuun pitäisi varmaan lisätä, että "kohtuus kaikessa" ja näin nollata kaikki mitä tuli kirjoitettua, mutta mahdankohan jaksaa?

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kohtuus kaikessa ja tasapaino eri tavoitteiden välille.

Eiköhän se punaisuuden ja vihreyden oikeasti voisi yhdistää, jos haluaa yhdistää sekä luonnonsuojelun, että heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamisen. Ristiriidat näiden välillä tuntuvat keinotekoisilta, paitsi tietysti jos välittää vain jommasta kummasta. Jos vihreitä mollataan asiasta, niin ei muuta kuin muuttamaan sitä asiaa. Ei se kritiikin aihe punaisuuden syyttelyllä mihinkään katoa.

Tuntuu kuin seuraisi lasten riitaa hiekkalaatikolla
"Mun isi onkin vahvampi kuin sun isi!"
"Mutta mun isilläpä onkin hienompi auto!"

Ville-Veikko Mastomäki kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Ville-Veikko Mastomäki kirjoitti...

Jep, kyllähän minäkin ihan julkisesti pystyn punaiseksi tunnustautumaan.

Silti niin kauan kun suomalaisen "puutteessa" elävän henkilön ekologinenjalanjälki vaatii meitä taikomaan, jostain muutamia ylimääräisiä elinkelpoisia planeettoja(näitä on tosi harvassa), niin tulen asettamaan kyllä vihreät(pienellä v:llä) arvot miltei minkä tahansa kulutuksen lisäämisen(a.k.a. elintason nousu) edelle.

Mutta olet aivan oikeassa, että harvoihan tilanne on niin musta-valkoinen, että toinen ei mahdollista toista.

(poistin edellisen kommenttini vakavien typetysten vuoksi ;) )