tiistaina, maaliskuuta 06, 2007

IL MASTOmäki update

Eli viime aikojen ilmastouutiset jälkikäteen referoituna.

NEWS bulleting:
1. Tuulivoima ei sittenkään ollut vain ympäristöhippien märkäuni, vaan ihan varteen otettava energiamuoto. WWF listasi neljä yleisintä myyttiä tuulivoimasta ja kumosi ne uudessa tiedotteessaan.

2. Ja taas se tulee kerran sanotuksi, että ei niitä elukoita pitäisi syödä! Turkkari kirjoittaa ymppäsivuillaan karjatalouden ympäristövaikutuksista ja ilmoittaa mm. että sen ilmastopäästöt ovat samaa luokkaa kuin liikenteellä eli sellaista 18 %.

3. Ylen ympäristösivut ovat taas täynnä ilmastoaiheisia uutisia. Ilmastonmuutos kuivattaa mm. Italiaa ja Kiinaa, ilmastosopimukset repivät EU maita erilleen, Saksa haluaisi leikata lentomatkailusta aiheutuvia päästöjä, YK:n uusi pääsihteeri varoittaa ilmastonmuutoksesta, Suomessa järvien lämpötilat nousevat ja jäät ohenevat.

Tuosta Saksan lentohässäkästä täytyy kyllä kirjoittaa, koska se oli taas tosi hauska. "Matkailuala tyrmää kehotuksen. Alan mukaan saksalaiset eivät voi yksin ratkaista ilmailun päästöpulmia."
Voi jes, näin siis kenenkään ei koskaan kannata tehdä mitään jos aivan kaikki aivan kaikkialla eivät tee kaikkea. Kenenkään ei ainakaan kannata näyttää tietä... paitsi Whirlpoolin ;) Ehkä kannattaisi muistaa viereisen kuvan sanoma ennenkuin antaa näitä kommentteja. (joo joo tarvitaan globaaleja ratkaisuja, mutta prkl!)

Mutta mitä ilmastonmuutoksesta, tai tarkemmin sen torjunnasta, tietävät rakkaat kansanedustajamme? Turun Maan ystävien vaalilobbauspoppoo kävi tänään tapaamassa 14. polven kansanedustaja Heli Paasiota aikeinaan puhua hieman ilmasto- ja energiapolitiikasta. Ja kuinkas siinä leikissä kävikään?

Heli oli kuulemma sympannut ilmastotaistoa, mutta ei ollut mm. tiennyt mitä syöttätariffit ovat! Termin hän oli kuuleman mukaan kuullut joskus aikaisemmin, mutta ei tiennyt, mitä sillä tarkoitetaan.
Herranen aika! Tämä henkilö on kuitenkin ollut mukana päättämässä turpeen syöttötariffin hyväksymisestä sekä viidennen ydinvoimalan rakentamisesta (ja äänestänyt kyllä... HYI).

Jos ilmastonmuutoksen torjunta on tällä tasolla nykyään niin on tosiaan aika äänestää IL MASTOmäki sinne mäelle jo huomenna, kun ennakkoäänestys alkaa!

Tällaista tällä kertaa Il Duce kiittää ja kuittaa.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

:) mikäs on sir Ilmastomäen sosiaalinen status?

kermit kirjoitti...

"Mietipä jos kuittaisimmekin vuotuisen 4 % taloudellisen kasvun palkankorotusten sijasta vapaa-aikana. Kymmenen vuoden päästä viikonloppu kestäisi jo keskiviikosta maanantaihin."

Apua, onko jonku vandalisoinut vaaliteemat sivustoasi, vai oletko muka oikeasti tuollaisen sammakon suustasi päästänyt? Jos olet -1 ääni :(

Joonas kirjoitti...

On se sitten jännä, kun minä taas annoin V-V:lle +3 pistettä hänen kiireettömyys teemastaan. Se on mielestäni tärkeä teema. Ihmiset paahtaa ja mielenterveys ongelmat lisääntyy expotentiaalisesti ja globaalisti, niin että yksi oikeasti potentiaalinen maailman loppu on että psykoosiin kuoleva ihmiskunta.

Lisä perusteluja pistin edelliseen blogaukseen kommentiksi...

kermit kirjoitti...

Eikö tuo ole aika itsestään selvää? Kakkua ei voi syödä ja säästää. Vai luuleeko arvoisa ehdokas todella, että (en jaksa nyt laskea, n.15 vuotta?) lähitulevaisuudessa viikonloppu kestää 7 päivää, ja elintaso pysyy samanlaisena kuin nyt?

Joonas kirjoitti...

Tästä voi kehkeytyä mielenkiintoinen keskustelu yhteiskuntajärjestelmistä.

Kyllä, on täsin mahdotonta, että jonkun ajan kuluttua viikonloppu kestäisi 7 päivää viikossa... markkinataloudessa. Tämä johtuu siitä, että tuotantoa ei voida jakaa tasaisesti, vaan sen sijaan tuotanto luodaan kilpailulla ja omaisuuden epätasaisella jakaantumisella. Muuten kapitalismi jämähtäisi paikoilleen, koska systeemi toimii omaisuuden kasaantumisen periaatteella eli mitään rahallista sijoitusta ei tehdä, jos siitä ei voi saada vielä lisää rahaa. Kilpailu taas ylläpitää tuote- ja tuotanotkehittelyä. Tästä syystä omaisuutta ja hyvinvointia on mahdotonta jakaa tasaisesti kaikille... kapitalimissa.

Seuraavaksi menee sitten spekulaation puollle.

Entä jos olisi jokin muu järjestelmä, jossa asiat ei tehtäisi samoin kuin markkinataloudessa (lue kapitalismissa). Jospa siinä talousjärjestelmässä tuotanto voitaisiin järjestää niin, että se toimisi loistavasti ilman kilpailua ja omaisuuden kasaantumista. Tälläisiä järjetelmiä on historiassa läjäpäin, monet niistä huonopia, kuin nykykapitalismi.

Edellisessä Voimassa oli Teemu Mäen kolumni, missä hän pohti tähän asiaan liittyen onnellisuutta. Kolumnin mukaan:
"Onnellisuustutkimusten mukaan britit olivat onnellisimmillaan 1976, jenkit kymmenen vuotta aijemmin, minkä jälkeen vauraus on kasvanut räjähdysmäisesti ja alakulo pikkuhiljaa."

Entä jos tuon 1976 vuoden jälkee Britanniassa oltaisiin vuotuinen talouskasvu ohjattu palkkoijen sijaan vapaa-ajan kasvun, niin ihmiset olisivat maalaisjärjen mukaan vieläkin onnellisempia, kuin silloin. Asiat eivät tietenkään ole näin yksinkertaisia. Kapitalismissa tämä ei ole mahdollista, koska esimerkikis tuotannon kehittyminen on kiinni kilpailusta ja kulutuksen kasvusta.

Tässä herää kysymys, että kumpi on tärkeämpää onnellisuus eli elämänlaatu vai elintaso? Helppokysymys, kun näin sen esitän.

Utopia olisi titenkin, että koko tuotanto, olisi hamassa tulevaisuudessa täysin automatisoitunutta, tuotannon hedelmät jakautuisivat tasaisesti ja ihmiset voisivat keskittyä tekemään sitä mihin heillä on intohimo. Tämä on teoriassa täysin mahdollista, mutta käytännössä täysin mahdotonta... kapitalismissa.



Kuten Mastomäki blogissaan kerran sanoi itseään työväenpresidentiksi, hän todennäköisesti jakaa työväen liikkeen alkuperäisen tavoitteen eli taistelun itse työtä vastaan. Marx sanoi aikanaan, "työväki! Vaatikaa aikaa, älkää rahaa." Kylläpä se Marx sanoin kaikkeä typerää... No onneksi me sentään olemme paljon viisaampia, kuin entisten vuosisatojen ajattelijat.

Mikko Matikka kirjoitti...

Entä jos talouskasvu (4%) olisikin vapaa-ajan kasvua:

Yhden desimaalin takuudella...

0. vuosi
työviikko 40 h
1. vuosi
työviikko 38,5 h
2. vuosi
työviikko 37 h
3. vuosi
työviikko 35,5 h
4. vuosi
työviikko 34,5 h
5. vuosi
työviikko 33 h
6. vuosi
työviikko 32 h
7. vuosi
työviikko 30,5 h
8. vuosi
työviikko 29,5 h
9. vuosi
työviikko 28,5 h
10. vuosi
työviikko 27 h
11. vuosi
työviikko 26 h
12. vuosi
työviikko 25 h
13. vuosi
työviikko 24 h
14. vuosi
työviikko 23 h
15. vuosi
työviikko 22,5 h
16. vuosi
työviikko 21,5 h
17. vuosi
työviikko 21 h
18. vuosi
työviikko 20 h


--> Työtuntien puolittuminen kestää n. 18 vuotta.

Ah, mutta ongelma on, että 4% talouskavu on aika utopia, kun ottaa huomioon väestön ikääntymisen ja ympärisökriisi(sit)n.

kermit kirjoitti...

Mikko Matikka, sait ainoastaan yhden oikein :)

Eli kasvu tulee aina kasvun päälle.

mikko matikka kirjoitti...

Jeps. Kasvu tulee kasvun päälle ja kun jokin asia vähenee, vähenee myös vähennettävä...

Mitkäköhän muut asiat menivät pieleen? Uskotko kermit 4% jatkuvaan kasvuun?

kermit kirjoitti...

Matikkasi on ainakin näin ekonomistin(no okei, opiskelen vasta) kannalta niin omaperäistä, etten sitä ymmärrä. Nimestäsi voi tosin päätellä että käytät ihan itse keksimääsi matematiikka?

Ja ei, en ukso 4% jatkuvaan kasvuun.

tiina kirjoitti...

Ei Heli Paasio näköjään ole paljon oppinut, vaikka onkin VV:n mainitsema 14. polven kansanedustaja. Perinteellä pääsee pitkälle, viis asiakysymyksistä. Samanlaisia kokemuksia hänestä täälläkin. Hyvä VV !

mikko matikka kirjoitti...

Kermit on kyllä oikeassa, että talouskasvu ei suoraan vaikuta työaikaa, sillä siihen vaikuttaa välissä tuotantovälineiden kehitys sekä työttömyyden kasvu tai väheneminen.

Anteeksi kermit en halua missään nimessä provosoiva. Yritetään keskustella ihan rauhallisesti ja ystävällisessä hengessä.

Talouskasvu johtuu ensisijaisesti siitä, että tuotanto tehostuu.
Tehon kasvu vähentää tiettyyn bruttokansantuoteyksikköön käytetyn työvoiman tarvetta, joka "vapauttaa" työvoimaa. Tästä syystä talouden täytyy jatkuvasti kasvaa taikka työttömyys kasvaa. Tuotannon tehokkuuden kasvu on ollut aina väistämöntä.

Eli vuodessa 4% talouskasvu vastaa että bruttokansantuoteyksikkö voidaan tuotaa 0,9615% tehosta, kuin mitä viime vuonna. Työttömyyden pysyessä siis samana. Tällöin tehon kasvun vapauttama työvoima siirtyy 4% talouskasvun luommiin uusiin työtehtäviin.

Mutta, jos talous ei kasvaisi, vaan jollain tavoin tehon kasvu ohjataan siihen, että "vapautunut" työvoima ei siirry uusiin tehtäviin, vaan työmäärä vähennetään muilta ja jaetaan "vapautuneelle" työvoimalle. Ja näin siis työajan puolittuminen (40h -> 20h) kestäisi 18 v., jos siis talouskasvaisi 4% ja työttömyys pysyisi samana.

Tämä on siis naurettava yksinkertaistus, mutta toimii kiireettömyysargumentaation perusajatuksena.

Olisi kiva, jos kermit kerrot tarkemmin ajatuksistasi. Olisi hyvä kulla vastakkaisia mielipiteitä.

kermit kirjoitti...

Mielestäni ajatuksessa on perustavan laatuinen virhe jo siinä kohdassa, jossa kasvu siirretään suoraan vapaa-aikaan, ja uskotaan kasvun siitä huolimatta jatkuvan. Vähän sama kuin nostaisit joka vuosi korkotulot tililtäsi, ja odottaisit silti saavasi korkoa korolle.

Enkä paljoa menisi ilkkumaan Paasion Helille. Paitsi tietenkin siinä tapauksessa, ettei Ville-Veikkoa itse ole koskaan saatu kiinni virheestä/tietämättömyydestä. Esimerkkinä voitaisiin ottaa vaikka ehdokkaan mainitsemat "hyötyreaktorit"?! Ne ovat HYÖTÖreaktoreja...

mikko matikka kirjoitti...

Jeps. Tuo on hyvä argumentti.

Kuten joonas sanoikin omassa kommentissaan, että tämä kaikki on täysin mahdotonta kapitalismissa. Olen hieman eri mieltä, ei täysin mahdotonta

Noniin. Löysimme jotain mistä olemme samaa mieltä. Jeps. Kapitalismissa tuotannon kehitys on riippuvaista talouskasvusta. Siinä piilee kapitalismin vahvuus, että heikkouskin. Koska jakuva kasvu on käytännössä mahdotonta, alkaa myös kapitalismin tuotannon kehitys yskiä jossain vaiheessa. Tällöin uudenlainen tuotantojärjestelmä alkaa muodostua vanhan sisälle ja tästä seuraa vallankumous, jolloin uusi järjestelmä korvaa vanhan, johtuen paremmuudessaan. Tästä on esimerkkinä opensource ja gnu-lisenssi it-maailmassa.

Mutta, tästä voimme olla eri mieltä. On tutkittua tietoa, että työajan lyhennetäminen 8 tunnista 7 tuntiin, kuten Ranskassa tehostaa työpaikkojen tehokkutta ja ilmapiiriä. Jossain tapauksessa 7 tunnin työ tunti on jopa absoluuttisesti tuottavampi, kuin 8 tunnin vastaava.

Eli oma argumenttini on, että kiireettömyys olis jopa markkinatalouden tavoitteiden kannalta parempi vaihtoehto, vaikka kyseinen talous toimii lyhytjänteisten tavoitteiden varassa. Tähän kun listään kerrannasivaikutukset esim. syrjäytymisen väheneminen ja työstä johtuvien sairauksien väheneminen, on kiireettömyys kapeasta näkökulmastani katsottuna aivan loistava asia.

Ja kermit, muistahan että nämä kommentit ovat muiden, kuin V-V:n kommentteja. Joten V-V saataa olla vahvastikkin eri mieltä meidän jokaisen kanssa.

Ville-Veikko Mastomäki kirjoitti...

No niin täällä sitä taas kinastellaan ilman minua :)... hyvä!

Vaalikiireiltäni en ole kerennyt huolehtimaan blogini kunnosta, mutta koitetaanpa taas.

Tuo "hyötyreaktori" typo oli kyllä nolo, mutta tiedän kuitenkin mistä on kyse, vaikkakin pinnallisesti. :( (Keskustelin muuten perjantaina aiheesta Esko Valtaojan kanssa, joka kertoili tarinoita noista pytyistä.)

Näen silti oikeudeksi ja kohtuudeksi, että saan haukkua kaikki Paasion tasoisesti ilmastopolitiikasta pihalla olevat kansanedustajat pystyyn, sillä ilmastonmuutos on maailman tärkein poltiitinenkysymys ja syöttötariffit paras tapa edistää uusiutuvia energianmuotoja, joilla on prosentuaalisesti suurin rooli lämpenemisen pysäyttämisessä!

Jeps mutta tähän keskuteluun.
Kiireettömyys teemanani perustuu todella pitkälle Osmo Soininvaaran uuteen Vauraus ja Aika -opukseen sekä omaan elämänkatsomukseeni mielekkäästä elämästä.

Kehotan että keskustelun kävijät lainaavat Oden kirjan ja lukevat tämän, koska se antaa vastaukset ainakin kaikkiin täällä esitettyihin niin argumennteihin ja tekee tämän tieteellisesti (minun ei siis kannata ruveta tästä asiasta tappelemaan, kun minulla ei siihen ole tarvittavaa tietämystä).

Ja tuo minun "Mietipä jos kuittaisimmekin vuotuisen 4 % taloudellisen kasvun palkankorotusten sijasta vapaa-aikana. Kymmenen vuoden päästä viikonloppu kestäisi jo keskiviikosta maanantaihin." on aivan päästärepäisty eikä perustu juuri minkäänlaiseen matiikkaan.

Ode antaa kirjassaan esimerkin: "Millaista elämämme olisi nyt, jos eläsimme yhä vuoden 1985 elintasolla, mutta työviikko olisi neli päiväinen ja vuosiloma kaksi kuukautta? Tämä olisi ollut mahdollista, jos olisimme mekaanisesti siirtäneet koko tuottavuuden kasvun työajan lyhentämiseen."
Sen lisäksi että uskon kansan olevan tyytyväisempää harrastaessaan niitä asioita, joista he nauttivat, staattisena pysynyt elintaso ei mahdollistaisi nykyisen kaltaista kulutusta (esim. lentolomailu).

Mutta ajattelin nyt bogata asiasta tai sen vierestä, joten kommentit voi rustata seuraavaan raapustukseen.