torstaina, syyskuuta 27, 2007

Ilmasto, ilmasto ja ilmasto

















Kukaan tuskin yllättyy minun uhka-, anteeksi haaste-, analyysistäni.

Hesari uutisoi että Pohjoinen napajää ei ole koskaan ollut näin pieni. Se on jenkkiläisen lumen ja jään tutkimuskeskuksen mukaan, jopa 20 % pienempi kuin koskaan aikaisemmin. Ei tässä nyt mitään näitä katastrofin aperatiivejahan tässä ollaan maisteltu jo pitempi aika, mutta hesarin kirjoittajan näkökanta on kohtuu järjenvastainen.

Kirjoituksessa todetaan: " ...selvästi nopeampi sulaminen kesäaikaan on kuitenkin huolestuttava uutinen. Se vahvistaa käsitystä siitä, että ilmaston lämpeneminen ei ole selitettävissä ilman ihmisen tuottamien kasvuhuonekaasujen merkittävää vaikutusta."

Siis mitä? Eikös se nyt olisi ihan pirusti huolestuttavampaa, jos lämpeneminen johtuisikin jostain tuntemattomasta tekijästä, jolloin meillä ei olisi mitään keinoja vaikuttaa tähän katastrofaaliseen muutokseen. Yhtä paha asia se ilmastonmuutos on hra/rva toimittaja aiheutti sen mikä tahansa. Huolestuttavamman tämä tieto tekee siitä vain niille , jotka haluavat levittää kätensä ja jatkaa lämmittelyä takapihalla palavien rengaspinojen keskellä.

RKP:n Christina Gestrin on tehnyt lakialoitteen, joka kieltäisi energiaa tuhlaavat hehkulamput. Tästä ei nyt ole paljon sanottavaa fiksuahan se on. Tuli vaan mieleen yhtymäkohta eiliseen kirjoitteluuni sankarikuluttaja kansasta...

...koska "KYLLÄ KANSA TIETÄÄ! Ei sitä tarvitse helsingin herrojen tunkea nenäänsä kaikkialle."
Lukeka tuolta edes muutama niin alkaa taas kansanvalta pelottaa.

Eduskunta on myös keskustellut päästöoikeuksien kiristyksestä. Esko-JuhaniTennilä ilmoitti että päästökauppa on vain suurliikemiesten ja vihreiden salajuoni, jolla kerätään ihmisten rahat suuryhtiöille. Todennäköisesti myös tästä syystä yrityssektori on pahiten päästökauppaa vastaan. Vai onko takana sittenkin 2000-luvun suuri salajuoni? Ken tietää.

Ja Veltto Virtanen arveli, että tiedossa on pikeemminkin jääkausi kuin lämpimämpää. Jälleen kansan syvien rivien edustaja antaa herrojen kuulla kuultavansa. Mitä se sitten tarkoittaakaan.

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heh, noi Hesarin keskutelut on kyllä usein sellaisia, että ei oikein tiedä, naurattaako vai pelottaako enemmän. -Maria

Tuukka Simonen kirjoitti...

Mua rupeisi pelottamaan tuo kansanvalta, jos nettikeskustelujen yleinen taso ei olisi jo selvillä.

Kävin Greenfreen neropattien kanssa väittelemässä asiasta ja argumenttien taso on suoraan sanottuna surkea.

"Koska Kiinassa ei osata kierrättää energiansäästölamppuja välttämätt niin ei niitä muuallekaan pitäisi ottaa käyttöön."

Mutta hei, sain rukattua linkkilistan blogiini joten nyt sunkin blogiin löytää omastani. Kannattaa muuten käydä irkkigalleriassa mainostamassa blogiaan, kun siellä on kova ilmastonmuutoskeskustelu menossa gallupissa.

Muksujen mielipiteitä on helpompi muuttaa kuin vanhojen jäärien. :)

Ville-Veikko Mastomäki kirjoitti...

:D
Aika roisi näkökanta tuo suhtautuminen muksuihin (toteaa Ilmari-ilmastolähetti Mastomäki).

Juteltiin tuosta hehkulamppujen kieltämisestä vihriäisten kanssa sunnuntaina. Tuli esiin aika monta ihan kohtuullista argumenttia miksi ei pitäs kieltää vaan laittaa mieluummin todella tuntuva haittamaksu hehkuihin.

Ensinnäkin jotkin vehkeet ei toimi muilla kuin hehkuilla (itsellä sellaisia ei oo mutta huhut kertoo että niitä on olemassa). Esim jos pistettäisiin sellane 2 euroo jokaiseen hehkulamppuun lisää hintaa niin luulisi turhan ostelun loppuvan, mutta ne jotka tarvitsisivat (isolla T:llä) kykenisivät sellaisen hankkimaan.

Toiseksi nostettiin esiin se ongelmajäteongelma. Olin juuri joku viikko sitten ongelmajätepisteellä kuuntelemassa juttua aiheesta ja siellä ilmoitettiin että energiansäästölamput on 97 % kierrätettäviä. Ongelma kuitenkin on se että jengi veisi lamput sinne ongelmajätteeseen eikä jonnekin muualle niin kuin tällähetkellä. Tämä ongelma on kuitenkin logistinen eikä kovin fundamentaali juttu johon koko teknologia kaatuisi.

Tuli déjà vu tai joku vastaava ranskankielinen ilmaisu kun luin ton "Kiina-jutun". Siis itse on tullut käytetyksi aika monesti argumenttia ettei tänne kannata rakentaa ydinvoimaa, koska sitten muutkin tekee niin ja siellä ei osata hoitaa näitä hommia :/

Missä ihmeen gallupissa?

Tuukka Simonen kirjoitti...

Irkkigallerian etusivulla gallup: " Eikö ilmastonmuutos jo ala huolettaa?"

Parilla kommentilla ja urlilla (täytyy jättää http:// pois että voi pastettaa linkkejä siihen) about sata eri kävijää päivän aikana. :)

surreal kirjoitti...

"Hesari uutisoi että Pohjoinen napajää ei ole koskaan ollut näin pieni."

Ainakaan sitten vuoden 1979 jolloin satelliittiseuranta aloitettiin.

Vertaukseksi käyvä anekdootti löytyy Alpeilta, jossa sulanutta jäätikköä kutsuttiin ikiaikaiseksi, kunnes sulaneen jään alta löytyi Rooman aikaisia esineitä.

Kehotan tutustumaan herroihin Roger Pielke A. Senior, Steve McIntyre ja Anthony Watts.

CO2 voi lopulta olla pieni peluri puhuttaessa todellisista ympäristö- ja myös ilmastouhkakuvista.

On ensisijaisen tärkeää olla jämähtämättä vastauksiin, sen enempää tieteellisesti kuin poliittisestikaan.

Ville-Veikko Mastomäki kirjoitti...

Jee jee skeptikkoja. Vähenemään käy, mutta hyvä että joku jaksaa ;)

Minä en ole ilmastotieteilijä enkä seuraa ilmastotiedettä kovin kiihkeästi. Minulle taitaa riittää että "suuri enemmistö" maailman tiedemiehistä (jotain yli 95 %) on sitä mieltä että nykyinen kiihtyvä ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama. Enkä jaksa maallikkona käydä tiedekeskustelua, jossa minullaon käytössäni vain kolmannen käden tietoa.

Minun henkilökohtaiset intressit lepäilevät (jos niillä olisi aikaa ottaa rennommin) tuolla ilmastopolitiikan puolella.

Minulla siis ei ole aikomusta alkaa tappelemaan enää tästä aiheesta, mutta epäilempä että http://tuukkasimonen.blogspot.com/ löydät authorin, joka on valmis etsimään 21 tutkimusta jokaista skeptikko-väitettäsi vastaan. Suosittelen siis lämpenevästi sinne siirtymistä.

surreal kirjoitti...

Tieteellinen totuus ei määrity äänestämällä, eikä järjellinen politiikka synny sokeasti seuraamalla.

"Konsensuksessa" on mennyt somasti kaksi käsitettä sekaisin. Jos kysytään onko CO2 ilmastopakote, joka aiheuttaa maapallon lämpenemistä, niin varmasti saadaan konsensuksen suuruudeksi ylikin 95%. Mutta jos kysytään, onko CO2 katastrofaalinen ilmastopakote, ja ruvetaan debatoimaan ilmastosensitiivisyydestä, niin tulos poikkeaa merkittävästi.

Kapean auktoriteettiuskoisuuden sijaan, kehotan tutustumaan ympäristökysymyksiin laajemmasta näkökulmasta.

On ensisijaisen tärkeää, myös ekovihreästä lähtökohdasta, pyrkiä hahmottamaan, mitä todelliset ympäristöuhat, ja myös spesifimmin ilmastouhat tosiasiallisesti ovat.

Tuukka Simonen kirjoitti...

Ensinnäkin voidaan vielä kysyä, miten määritellään katastrofaalinen?

Esim. nykytila on sellainen, että ihminen tuhoaa lajeja sukupuuttoon 1000-kertaisella tahdilla normaaliin sukupuuttotahtiin verrattuna. Minun mielestäni jo nykytila on aivan katastrofaalinen ja täysin kestämätön.

Mitään yhtäkkistä maailmanlopun skenaariota kukaan vakavasti otettava tiedemies ei ota tosissaan, mutta sen sijaan tieteen piirissä on todella suuri yhteisymmärrys siitä, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on taloudellisestikin huomattavasti kannattavampaa kuin sopeutuminen lämpenevään ilmastoon.

Kannattaa myös muistaa, että CO2-pitoisuuden nousu ei itsessään nostaisi lämpötiloja kovin paljoa, mutta sen vaikutukset feedback- eli palautekytkentöjen ansiosta moninkertaistuvat.

- Jäätiköiden sulaessa yhä suurempi osa lämpösäteilystä imeytyy mereen eikä heijastu jäästä takaisin ilmakehään

- Ikirouta sulaa, jolloin syntyy massiiviset määrät metaanipäästöjä ilmakehään

- Lämpötilan nousu tarkoittaa vesihöyryn pitoisuuden lisääntymistä. Vesihöyry on tärkein kasvihuonekaasu ja avainasemassa on nimenomaan sen feebdack-vaikutus muihin muutoksiin.

surreal kirjoitti...

Lajien sukupuuttoaalto on jo pitkään ollut kehittymässä, ilmastonmuutoksesta riippumattomista syistä. Kuten ihmisen aiheuttamasta elinympäristön katoamisesta, saasteista, sekä metsästyksestä.

Nämä uhat, kuten vesipulakin, ovat konkreettisia uhkia, niihin ei sisälly epämääräisyyksiä, epävarmuuksia, epätietoisuutta.

C02-alarmismiin sisältyy kaksi keskeistä epävarmuutta.

1. Ilmastosentiviisyys; CO2 lämmittää, mutta kuinka paljon? On vahvoja viitteitä siihen suuntaan, että reilusti ylitse 2C menevät arviot ovat epätodennäköisiä. Lisäksi auringon lämmitysvaikutuksen arvioidaan laskevan n. 0.5C seuraavien 50 vuoden aikana, kun tulemme alaspäin nk. tuhatvuotisesta maksimista.

2. ~xC (esim. 2C) lämpötilanousun vaikutus. Jos luitte IPCC Work Groupin arviot vaikutuksista, luitte todennäköisesti kuivuudesta, aavikoitumisesta jne.
Nämä arviot olivat modelloituja. NASAn satelliittidata (tutkimus julkaistu Toukokuu 2007) osoitti lämpötilannousun myötä tapahtuvan sademäärien lisääntymisen kolme kertaa modelloitua korkeammaksi.

Lämpimämpi maailma olisi myös monin paikoin kosteampi ja sateisempi.

Maailman keskilämpötila on vaihdellut lajien evoluution aikana n. 20C sisällä. On ollut lähes 10C kylmempää kuin nykyisin, ja lähes 10C lämpimämpää kuin nykyisin. Nopean ja hitaan muutoksen kuvaaminen sopeutumisen näkökulmasta on ehkä mielikuvallisesti järkeenkäypää, mutta evoluution näkökulmasta 100 ja 1000 vuoden ero ei ole kovin merkittävä, lajien, niin kasvien kuin yläinten, on sopeuduttava uuteen ympäristöön jokatapauksessa.

Ajatus siitä, että olisimme ehdottomasti jonkinlaisessa optimi-tilassa perustuu tietynlaiseen Eden-myyttiin.

-

Tämä ei tarkoita, etteikö CO2:n lisääntyminen voisi olla potentiaalinen vakava uhka, on kuitenkin huomioitava, että asia ei ole todennäköisyyslaskennallisesti ollenkaan selvä.

Sen sijaan on muita, todennettavia, tiedetysti katastrofaalisia ympäristöllisiä ja humanitaarisia uhkakuvia, joihin ei liity lähellekään yhtä voimakkaita epävarmuustekijöitä, ja jotka voivat jokatapauksessa olla vakavampia uhkakuvia.

Näitä ovat mm. vesipula, liikakansoitus vaikutuksineen, biodiversiteetin kaventuminen, maankäytön muutokset (mm. deforestaatio).

Potentiaalista ilmastonmuutosta voidaan torjua tavoin, jotka osittain vaikuttavat myös näihin, mutta vain osittain. Ristiriitaisuuksia myös esiintyy, mm. bioenergian kohdalla.

Kuten todettua nämä ovat ongelmia, jotka olivat jo ennen ilmastonmuutoshypoteesia, jotka ovat pahentuneet ilmastonmuutoksesta riippumatta, ja uhkaavat pahentua ilmastonmuutoksen torjunnasta riippumatta. Resurssimme ovat rajallisia, fokuksemma on rajallinen, ja maailman pahimmaksi (ympäristö)ongelmaksi ymmärretty, ei välttämättä sitä ole alkuunkaan.

Usein toistettu uhkakuva on meriveden kohoaminen merenrantakaupunkien kaduille 70 vuoden päästä - Ilmastonmuutos. 2-3 miljardilta ihmiseltä uhkaa loppua puhdas juomavesi 20 vuoden sisään, jos mittaviin toimiin (n. 80 miljardin resurssivaje vuositasolla) ei ryhdytä.

Myös ekovihreyden tulee perustua tietynlaiseen ympäristörationalismiin, jossa rajalliset resurssit pyritään suuntaamaan mahdollisimman tuloksekkaasti luonnon ja ihmisten hyväksi.

Tällöin tulee arvioida uhkakuvien todennäköisyyttä, akuuttisuutta ja mittasuhteita.

Roger Pielke Sr. on kutsunut tätä "Vulnerability paradigmaksi".

Tuukka Simonen kirjoitti...

Olet oikeassa siinä, että osa toimista ilmastonmuutoshaasteeseen vastaamisessa on aivan vääriä. Itse ruttaan liikenteen biopolttoaineet maan rakoon täällä:

http://tuukkasimonen.blogspot.com/2007/10/ilmastomyytti-biopolttoaineet.html

Ja tuo "yli 2 asteen lämpeneminen on epätodennäköistä" on sanahelinää.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/a/aa/Global_Warming_Predictions.png

tuossa KAHDEKSAN eri mallinnusta eri tutkimuskeskuksista ja joka ikisessä mallinnuksessa povataan yli 2 asteen nousua.

Esim. Hansenin männävuosina tekemät mallinnukset ovat osoittautuneet pitämään paikkansa todella hyvin. On siis syytä hankkia melkoisen hyvät todisteet, että voisi sanoa, että jokainen noista mallinnuksista on huijausta ja epätieteellisiä.

Etenkin kun vasta-argumentteja ei ainakaan vertaisarvioiduissa tutkimuksissa juuri näe.

surreal kirjoitti...

Korkeat arviot lämpötilannoususta on modelloitu "ei voida selittää muilla keinoin" menneistä lämpötiloista, ja tämän jälkeen projektoitu tulevaisuuteen saaduilla arvoilla.

Tähän liittyy viisi merkittävää epävarmuustekijää.

1. 1900-luvun lämpötiladatan luotettavuus/tarkkuus

2. Lämpötiladatan modelloinnin luotettavuus/tarkkuus (GISS ja CRU taulukoitu data erosi yli 0.5C vuonna 2005)

3. AOGCM:ien kyky mallintaa ilmaston monimutkaisuutta (vrt. sademäärät)

4. AOGCM:ien parametrisointi ensi- ja toissijaisten ilmastopakotteiden merkitykselle

5. Vaillinainen data

-

Roger Pielke on kuvannut yhtälöä logiikaltaan niin yksinkertaiseksi, että laskelmat voisi tehdä postikortin taakse ja saada samansuuntaisia vastauksia.

Mitä enemmän 1900-luvun arvioidaan lämmenneen, mitä pienempi rooli muille ilmastopakotteille annetaan, mitä negatiivisemmaksi "dimming" -vaikutus arvioidaan (...) sitä suurempia arvoja mallit syöttävät CO2:lle.

Kääntäen:

Muutaman asteen kymmenys (ainakin) pois 1900-luvun lämpenemisestä (kuten matemaattisen auditoinnin valossa näyttää tällä hetkellä erittäin todennäköiseltä), merkittävämmät parametriarvot mm. maankäytönmuutoksille (valtavasti vertaisarvioitua tutkimusta viime vuosilta, ihmiskunta muokannut 40%:a maan maapinta-alasta) sekä albedolle (ks. esim. Etelämanner), pienentäen "ei voida selittää muutoin" muuttujaa ja ristiriitaisempi ymmärrys dimming-vaikutuksesta (ks. esim. viimevuotiset tutkimukset Itäisestä Aasiasta, jossa 1940-1970 kylmenemistä "selittäneelle" ilmiölle on laskettu positiivisia yölämpötila-arvoja) niin näillä korjatuilla muuttujilla yhtälö tulee antamaan huomattavasti alentuneen numeerisen arvon ilmastosensitiivisyydelle.

Tämä on ilmastokatastrofin tieteellisesti ja laskennallisesti arvioitava epätodennäköisyys (ks. myös "Eden-optimi" ja "multi-modellointi"). Uhka on hypoteettinen.

Sen sijaan vesipula, biodiversiteetin kapeneminen, saasteet, deforestaatio jne. ovat verifioituja, konkreettisia uhkia, joihin ei liity "ehkä", "mahdollisesti", "vaikea sanoa" -faktoreita. Ne ovat akuutimpia, ja pahenevat Aasiassa ja Afrikassa väestönkasvun kertoimella.

Haavoittuvuus-paradigman pohjalta, ideaali pyrkimys on yrittää hyödyntää rajallisia "vihreitä resursseja" siten, että saavutettu hyöty ihmisten ja luonnon hyvinvoinnille pyritään maksimoimaan.

Ilmastonmuutos ei ole lähellekään tämänpäivän suurin ympäristöllinen uhkakuva.

Tämä on myös ekovihreä näkökulma.

Anonyymi kirjoitti...

Surreal, kuulostaa järkevältä, mutta ei siltä mitä meille on opetettu. Eli vietkö sen skeptikkodenialistipaskasi muualle. Miksi ajatella kun voi tuntea? -Vihreät