torstaina, helmikuuta 05, 2009

Autopaikkojen oikeus ja kohtuus vai rikos ja rangaitus


Suuri onnellisten kaupunkien suunnittelija Qtea puhui minulle taannoin viisaita, siitä miten autottomat kerrostaloasukit joutuvat maksamaan autoilijoiden parkkipaikoista kovan hinnan(esim. jossain turkulaisessa taloyhtiössä on pakko ostaa asunnon yhteydessä 5000 euron parkkiruutuosake riippumatta siitä omistaako auton vai ei).

Useimmiten tätä parkkiruudun kustannusta ei ilmoiteta erikseen ja se jakaantuu tasan kaikille taloyhtiön asukeille. Minua henkilökohtaisesti ei kuitenkaan pyöräilijänä huvittaisi maksaa minulle turhista ja lähinnä piha-alueemme maisemaa pilaavista parkkiruuduista penniäkään.

Kyselin siis viisaammiltani miten tähän voisi vaikuttaa kaavoituksessa ja ikävä kyllä asia on (Turussa ainakin) rakennuttajan päätettävissä eli demokraattisen päätöksenteon ulottumattomissa. Kaavassa sen sijaan voidaan päättää kuinka monta autopaikkaa neliötä kohden on minimissään tai maksimissaan rakennettava (esim. vähintään 1,5 paikkaa 80 neliötä kohden).

Me kevyesti ja joukolla liikkujat joudumme siis tulevaisuudessakin maksamaan kärryilevien sikakalleista parkkineliömetreistä... nice :/ Mutta ainakin aion Ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa vaatia parkkiruutujen vähentämistä keskusta-alueella.
Vaihtoehdoksi voisi tarjota 5 kertaa vähemmän parkkeja ja omien autojen sijaan Car sharing:ia, joka eurooppalaisten tutkimusten mukaan vähentää mukana olevien ihmisten autoilua seitsemäsosaan :)

Ei kommentteja: