torstaina, huhtikuuta 26, 2007

Kriittinen pyörärauha

Huomenna, jos paikallisilmasto suo, on meidän kotikaupunkimme ja asuinpaikkakuntamme armorikas Kriittinen pyöräkulkue; Ja julistetaan siis täten yleinen kehoitus saapua klo 17:00 Tuomikirkon välittömään läheisyyteen asiaankuuluvalla hartaudella tätä juhlaa viettämään sekä muutoin iloisesti ja mielenosoituksellisesti käyttäytymään, sillä se, joka tämän kutsun jättää huomiotta ja pyörärauhaa jollakin yksityisautomaisella tai toriparkkimaisella käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asiahaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, joka minulle milloinkin päähän juolahtaa. Lopuksi toivotetaan kaikille asukkaille riemullista pyöräkulkuetta.


Maan ystävien Kriittinen pyöräretki
Perjantaina 27.4.07 klo 17:00 etiäpäin
Lähtö Tuomiokirkolta
Toriparkkia ja ylenpalttista yksityisautoilua vastaan
Tervetuloa

keskiviikkona, huhtikuuta 25, 2007

Mainonnan ja brändauksen tarpeellisuudesta

Eli jäipäs viimeksi vuodattamatta tuosta viimeisestä kyssäristäni.

Tarvitaanko mainontaa?

On selvää, että yritykset tarvitsevat nykymaailmassa mainontaa ja brändäystä erottuakseen kilpailijoista ja nostaaseen myyntiään. Yksikään yritys ei voi vain sanoutua irti mainonnasta ja brändinluomisesta nyt (katso kuva ja päättele milloin) kun oravanpyörä on lähtenyt käyntiin.

Kämppikseni toi esiin myös hyvän pointin brändin tai mielikuvan tuomasta lisäarvosta tuotteelle tai palvelulle. Tämä on mielestäni kiinnostavaa, koska näin väihäisemmällä kulutuksella kuluttaja voi saada saman kulutustyydytyksen kuin ostamalla 24 mielikuvatonta tuotetta tai palvelua.

Tämä voisi siis luonnonvarojen riittävyyden ja luonnonsuojelun kannalta syy kannattaa brändäystä.

Mutta...

"Advertising has us chasing cars and clothes,
working jobs we hate,
so we can by shit we don´t need."
- Tyler Durden -

Eli olen vahvasti sitä mieltä, että mainonta todella saa meidät myös haluamaan tavaroita, joita emme muuten "ymmärtäisi" haluata ja tällöinhän kyse on juuri haluista EI tarpeista.

Tätäkin vahvemmin kuitenkin vastustan mainosteollisuutta siitä syystä, että maailma ei ole vielä valmis! Mitä tuokin nyt tarkoitti? Selitetään sitten.

Mainontaan ja brändin rakennukseen käytettään maailmassa tajuton summa rahaa ja työpanoksia vuosittain. Samaan aikaan 25 000 lasta kuolee päivittäin nälkään. Jokin siis ainakin minun mielestäni ei käy yksiin.

Elinkeinot on mahdollista asettaa tarvehierarkiseen järjestykseen, jossa maatalous ja veden jakelu ovat pohjalla välttämättöminä. Mainonta ei lukeudu kovinkaan nopeasti tärkeäksi tuotannon alaksi, jota tarvitsisimme sellaisessa "metsästäjä & keräilijä" hengessä. Paita on kuitenkin vain paita ja sisältää samat ominasuudet oli sen mainostamiseen ja brädäämiseen kulutettu 3 euroa tai 400 000 euroa. Vain mielikuva muuttuu.

(Hesassa muuten törmäsin aika kovaan mielikuva markkinointiin kun, jokin vaateliike kertoi mainoksessaan että: Hanki itsellesi puheenaihe... saat minihameen kaupanpäälle)

Eli mielestäni meillä ei ole vielä varaa mainontaan vaan siihen kuluvat varat ja työpanos tulisi kohdentaa niihin useisiin ongelmiin, joita maailmassa yhä on!
Ode tuo myös pointin työvoimapulasta. Voidaanko puhua todellisesta työvoimapulasta niin kauan kuin meillä on huomattava määrä ihmisiä työlistettyinä tällaisilla aloilla?


Eli mainonta voi olla ihan kivaa, mutta niin on Thaimaan lomatkin. Meillä ei vain vielä ole "varaa" niihin.

tiistaina, huhtikuuta 24, 2007

Eettistä mainontaa

Mainonnan eettinen neuvoston mukaan Greenpeacen vaalien alla esitetyssä TV-mainoksessa oli kuvattuna "arveluttava" tilanne (katso mainos tästä ja tiedote Greenpeacelta tästä).

Vuonna 2005 Animalian mainoskamppanja poistettiin katukuvasta, koska se oli liian... vaikka mitä (muun muassa todenmukainen ;)) Tämä siis JCDecaux Finland Oyn toimesta.

"Mainonnan kansainvälisten perussääntöjen 2 artiklan mukaan mainos ei saa sisältää hyvän tavan vastaista lausumaa tai kuvallista esitystä. Perussääntöjen 4 artiklan 2 kohdan mukaan mainoksessa ei saa ilman perusteltua syytä käyttää hyväksi pelkoa."

Tätä kohtaa käytettiin perusteluna
sekä puolesta, että vastaan molemmissa caseissa (luetaan keisseissä).

Voisin taas ryhtyä referoimaan GP:n tiedotetta, kuten bloggaajilla on tapana (ja joka on täysin raivostuttavaa), mutta ei kuumeessa jaksa.

Sen sijaan.

Mikä mainonta ei ole eettisesti arveluttavaa?
Mikä mainonta on hyväksyttävää?
Mihin mainonta on viemässä meitä?
Tarvitaanko mainontaa?

Jo nyt me kaikki tiedämme etten jaksa vastata millään kohtuullisella tasolla näihin kysymyksiin, mutta aloitetaan kuitenkin.

Minusta tietysti GPn mainosspotti ei ole eettisesti arveluttava, koska epämielyttävä tunne, joka mainoksen on tarkoitus aiheuttaa, on perusteltu.

Mutta ovatko aivan perusmainokset hyväksyttäviä ja mitkä eivät? Esimerkiksi Mäkkärin mainos, jossa lapset syövät iloisesti hamppareita tai Axen mainos, jossa naiset sekoavat, kun perus pojun näköiset kaksikymppiset suihkuttavat itseään pestisidintuoksuisilla aerosoleilla.

On ehkä selvää, että ajattelen koko asiaa eri kantilta, kuin eettisen mainonnan neuvosto (eli siis "ehkäpä" aivan väärältä). Minustahan eettinen mainos on sellainen, joka mainostaa tuotetta, joka on "eettinen"(ehkäpä jotain tyyliin "kestävän kehityksen mukainen" olisi parempi ilmaisu). Se miten mainos on toteutettu on vain tyyliseikka.

Esimerkkimme mäkkäri mainoksessa lapset syövät roskaruokaa, joka tuottaa aivan turhaa jätettä, aiheuttaa liikalihavuutta sekä myöhemmällä iällä sydän- ja verisuonitauteja, on vahvasti liitoksissa kiihtyvään sademetsien kaatoon Amazonasilla sekä ilmiselvästi esittää lihansyönnin ihan ok juttuna (siis tietämättä tuotantoolosuhteista yhtikäs mitään, paitsi sen että halpaa on!).

Olen siis vihreässä kuumeisessa päässäni sitä mieltä, että vain sellaisia mainoksia saisi näyttää, jotka mainostavat KeKejä tuotteita. Todella omaperäistä ja oivaltavaa... hyvä V-V :)

Mutta sitten huomio Odelta.
Mainokset ohjaavat meitä kuluttamaan vain tuotteita, palveluja ja elämyksiä jne., joilla on hinta. Tämä on itsestään selvää... Vain sellaisia asioita mainostetaan, joista joku maksaa hinnan eli siitä on jollekin taloudellista hyötyä.
Kenelläkään ei myöskään ole motiivia kannustaa sinua käyttämään sellaisia tuotteita, jotka olet jo hankkinut, vaikkapa vanhaa kunnon Afrikan tähteä.

Mutta Ode nostaa kuitenkin usein unohtuvan pointin esille.
Mainokset ovat tehokkaita ja vaikuttavat toimintaamme.
Siis kun saamme viestejä ainostaan asioista, joita jokin taho yrittää kaupata meille unohdamme ne maksuttomat huvit joiden mainostamiseen kenelläkään ei ole motiivia tai ainakaan rahaa.

Kukaan ei käske meitä menemään perheen kanssa puistoon kävelylle, pelaamaan niitä jo hankittuja pelejä, olemaan syömättä Mäcissä taikka lähtemään kevereiden kanssa pelaamaan futista, vaikka ne olisivat aivan yhtä hyvää ajanvietettä ja erittäin paljon ekologisempia.

Voisin siis ehdottaa meidän kaikkien mainosvihaajien iloksi, että YLEnkin tulisi ottaa mainokset ohjelmistoonsa. Niiden tulisi siis olla tällaisia kestävän elämäntavan mainoksia, jotka toimisivat vastapanona kaupalliselle tulitukselle, jota kaikki mediat ovat tulvillaan.

Mieliimme pinttynyt mainosslogan toteaa:
Onpas kallista... Elämä on!

Tämä on siis kiteytettynä mainonnan viesti:
Elämä (ainakin hyvä sellainen) on kallista, joten sinun täytyy painaa otsa hiessä töitä aamusta yöhön, jotta saisit kaikkea sitä "hyvää", jota mainokset sinulle lupaavat.
Sen teet tietysti vapaa-aikasi kustannuksella eli kauppaat mainosten tuotteita vastaan ystäväsi perheesi ja harrastuksesi (ellet harrasta jotain sairaan kallista), joihin sinulla ei ole enää aikaa.

Nyt menee liian pitkäksi vuodatukseksi ja kello on liian paljon ja niin on kuumettakin. Lukekaa lisää Oden uusimmasta.

Good fight... good night.

maanantaina, huhtikuuta 23, 2007

Kuumetta - ei mallia vaali


Kyllä ennen antibiootteja on ollu kurjaa. Tai elää miltei missä tahansa muualla kuin täällä, koska eihän suurimmalla osalla maailman ihmisistä tainnut sittenkään olla edes alkeelista terveydenhoitoa tarjolla elämäänsä.


No minulla kävi "tuuri" ja sain kiltiltä lääkärisedältä reseptin bakteerientappopilleireihin ja kohta voinkin jo alkaa syödä jotain muutakin kuin pussikeittoa. Tiedättehän se miellyttävän tunteen kun ei pysty nielemään edes vettä (been there for three days).


Onnistuin kuitenkin selviytymään Maan ystävien halkosta jollain tavoin ja Greenpeacen työhaastattelussa olin ihan hyperaktiivinen kun olin syönyt muutaman nelisatasen kivunlievittäjän ja juonut E-juomaa, koska yö oli mennyt kuumehoureissa (ei siis nukkuessa).


Missasin kuitenkin suomen Sosiaalifoorumin, jossa olisi ollut monenmoista kiinnostavaa luentoa. En myöskään päässyt mukaan luokkareissullemme keväiseen saaristoon enkä varmasti jaksa mennä huomenna ilmastokoordinaatioporukan kokoukseen hesaan.


Mutta kyllä tällainen lapsuudensunnuntain (ei minkään tekeminen) vienntäminen on ihan hyvää päälle (jos ei ota särkyä huomioon). Lapsuutta tuli aimoannos tänään kun katsoin peiton alta olipa kerran elämää, joka on aivan sairaan kova piirretty!


Kaiken minkä olen oppinut lääketieteestä... olen oppinut Olipa kerran elämästä

Kaiken minkä olen oppinut historiasta... olen oppinut Olipa kerran ihmisestä

Kaiken minkä olen oppinut tulevaisuudesta... olen oppinut Olipa kerran avaruudesta ;)


Nyt takaisin kuumeilemaan.

keskiviikkona, huhtikuuta 18, 2007

Asioita pullollaan

Luin juuri langasta jutun, jossa esiteltiin bloggaaja Veloena, jota myös itse luen. Oli avartavaa näin kiireen ja stressin keskellä saada signaali kiireettömyydestä ja anti-tavoitehakuiseedesta (tentti alkaa 45 min. päästä).

Kun katsoo omia tekemisiään, toimiaan ja asenteitaan paistaa kaikestaa ikävästi läpi tavoitehakuisuus. Annan hiukan pisteitä itselleni siitä, että tavoitteena on sentään jotain muuta kuin oma menestys (tai kuvittelen niin?) elikkäs tuo maailman pelastaminen.

Mutta silti... Voisi kai sitä ottaa hiukan rennommin.

Eteenkin kun todellinen tehokkuus syntyy inspiraation EI pakollisen, vastentahtoisen puurtamisen seurauksena! <- huomatkaa huutomerkki.

Tästä muutama huono todiste.

1. Pakottauduin vielä eilen illalla kakkosen ilmastonmuutosillan jälkeen lukemaan kohta alkavaan tenttiin (alkamiseen 40 min) eikä siitä tullut mitään. Tänä aamuna kuitenkin muistin, että ympäristösuunnittelunkurssi on kuitenkin mielenkiintoista ja havaitsin lukeneeni ja sisäistäneeni koko materiaalin alle tunnissa.

2. Minulla on ollut tarkoitus blogata jokaisena näin maailman kiireisenä päivänä, mutta pakottamalla ei irtoa. Nyt langan ja Veloenan avustuksella kuitenkin tulee tulosta (hiukan vailla laatua, mutta tulosta silti).

Olin eilen Suomen Ilmastofoorumissa, jossa etujärjestöt(SAK, EK etc.), ministeriöt, akateemikot ja ymppäjärjestöt keskustelvat ilmastoasioista. Jäykkää mutta kiinnostavaa toteaa ensikertalainen ja toivoo pääsevänsä foorumille uudestaan. Aiheena oli EU:n päästövähennystavoitteet joihin elinkeinoelämän edustajat suhtautuivat hieman penseästi.

Eilisestä Ajankohtaisen kakkosen ilmastoillasta voisi sanoa sen verran, että Mauri Pekkarinen on aivan s*******an hyvä puhumaan. Kuka muu kykenee pitämään puhevuoron itsellään toteamalla asiallisella, mutta samalla hyvin puhuttelevalla ja leikkisällä äänellä että: "arvon toimittaja, arvon toimittaja... saanen puhua loppuun." :)
Ja nuo kolme pistettä eivät ole siinä turhaan Mauri osaa pitää taukoja juuri niissä oikeissa kohdissa ja antaa kuuntelijoiden ottaa kuuntelija aseman.

YK:n turvallisuusneuvosto keskustelee tänään ensimmäistä kertaa historiansa aikana aihetta nimeltä ilmastonmuutos. Kiina taas julkaisee ensi viikolla oman strategiansa omien ilmastopäästöjensä rajoittamisesta.

Pitäisi varmaan raapia jotain kasaan hallitusneuvooteluista, mutta vielä selkäpii riipii sen verran, että käykää lukemassa ensin Vesan kommentit, joissa tuntuu olevan sentään jotain tolkkua.

No nyt se tentti alkaa painaa päälle(21 min), joten toivotan sinulle hyvää vuorokaudenaikaa ja poistun.

torstaina, huhtikuuta 12, 2007

Valittelua

Tarina menee näin...

Kirjoitin blogia, olin aina semisti tyytyväinen.
Sitten tehtäväksi tuli vetää blogi-workshop Maan ystävien paikallisryhmätapaamisessa. Pohdin millainen on todella hyvä blogi ja sain aikaan hienon listan hienoja sanoja.

Haastava, sopivan asiallinen, hauska, informoiva, omaperäinen, viihdyttävä, and list goes on...

Sitten palasin sorvin äärelle enkä kyennyt enää kirjoittamaan.
Luin hiukan vanhoja bloggauksia ja vaivuin satavuotiseen bloggausuneen.

Nyt kuitenkin Spartalaisen kurin innoittamana käyn jälleen taistoon ajan hammasta (lue. ikuinen kiire) vastaan ja aion kirjoittaa entiseen tapaan keskinkertaista blogiani yhä ensiluokkaisemmalla innolla!

Stay tuned.